perustukset

Tarvitset vain kasan tiiliä, muurauslaastia sekä reipasta mieltä ja ripauksen luovuutta. Näillä aineksilla saat aikaan käytännöllisen pihagrillin, jolla kokkaat grilliruuat vaativammallekin ruokailijalle! Grillin muuraus on hyvä tehdä huolella, jotta grillistä on iloa vuosiksi eteenpäin. Noudata tarkoin myös valmistajan ohjeita kuivabetonin ja muurauslaastin käsittelyssä sekä kuivumisajoissa.

Omakotitalon omistaminen on ikuista remontointia. Tämä lienee fraasi, joka on tuttu vähintäänkin valtaosalle omakotitalon omistajista. Kyse ei kuitenkaan ole siitä, että katto uusittaisiin vuosittain tai lämmitysmuodon vaihtamista pitäisi harkita vähintään viiden vuoden välein. Pikemminkin kyse on siitä, että kiinteistösi omistajana saat päättää siitä, miltä kotisi näyttää ja miten se toimii. Välttämättömiä korjauksia kuitenkin tulee ja niihin kannattaa varautua ajoissa – niin henkisesti kuin taloudellisestikin.Koska nykypäivän trendinä on uudisrakentamisen volyymin hiljentyminen, keskittyvät suomalaiset nyt kotiensa kunnostamiseen. Mutta, mitä tämä maksaa ja missä järjestyksessä remontit tulisi suorittaa? Entä mitkä ovat yleisimpiä virheitä, joita korjauksissa yleensä tehdään?

Kosteusongelmat ovat hyvin yleisiä vanhemmissa taloissa, mutta joskus uudemmissakin taloissa voi tulla ongelmia kosteuden kanssa. Näitä ongelmia voidaan kuitenkin ehkäistä tehokkaasti ja varmistaa turvallinen asuminen. Petri Turtiainen kertoo, miten hänen poikansa Mikael Turtiaisen asuntomessuille rakennettavaan kotiin valittiin SafeDrying-järjestelmä.

Sokkelin pinta näkyy ensimmäisenä silloin, kun julkisivu alkaa näyttää kuluneelta. Maali hilseilee, rappaus irtoaa, pinta likaantuu tai vanha rouhepinnoitus on menettänyt ilmeensä. Uusi pinta houkuttelee, mutta ennen maalausta tai pinnoitusta pitää selvittää, mitä sokkelissa oikeasti tapahtuu.Sokkelin pinnoitus viimeistelee talon ulkonäön ja suojaa näkyvää sokkelipintaa roiskevedeltä, lialta, pakkasrasitukselta ja auringolta. Se ei korjaa perustusten kosteudenhallintaa, toimimattomia salaojia, väärään suuntaan viettävää maanpintaa tai rakenteellisia vaurioita. Siksi oikea työ alkaa sokkelin kunnon arvioinnista.

Sokkeli on talon perustuksen näkyvä osa, joka joutuu kovalle rasitukselle ympäri vuoden. Siihen kohdistuu kosteutta, pakkasta, roiskevettä, likaa ja mekaanista kulutusta. Siksi sokkelin käsittelyssä ei kannata katsoa pelkkää väriä tai pintaa, vaan myös sitä, missä kunnossa alusta on ja millainen pinnoite päästää rakenteen kuivumaan oikein.Hyvin tehty sokkelin maalaus, rappaus tai pinnoitus viimeistelee julkisivun ja suojaa pintaa sään vaihteluilta. Ennen uuden pinnan valintaa sokkeli kannattaa puhdistaa, tarkistaa halkeamien ja irtoavan pinnoitteen varalta sekä varmistaa, että sadevedet ja maanpinnan kallistukset ohjaavat veden pois talon vierustalta.Tässä artikkelissa käymme läpi neljä tapaa käsitellä sokkeli: tasoitus ja maalaus, rappaus, rouhepinnoitus sekä kivipinnoitus.

Sokkelissa näkyvä halkeama, irronnut kivi tai pinnoitteen rapautuminen saa helposti epäilemään perustusten vaurioitumista. Aina kyse ei ole perustuksesta, sillä sokkeli ja perustus eivät tarkoita samaa asiaa.Sokkelin vaurioihin kannattaa silti suhtautua vakavasti. Perustus kantaa koko rakennusta, ja vaurion syy pitää selvittää ennen paikkaamista, pinnoittamista tai kaivuutöitä. Pieni pintavika voidaan usein korjata kevyesti, mutta rakennuksen painuminen, kallistuminen tai liikkuminen vaatii ammattilaisen arviota.

Perustusten korjaus alkaa aina vaurion syyn selvittämisestä. Halkeama, painuma tai sokkelin vaurio kertoo vasta sen, että rakenteessa tai sen ympäristössä tapahtuu jotakin. Korjaustapa valitaan vasta, kun tiedetään, johtuuko vaurio esimerkiksi kosteudesta, routimisesta, maaperän painumisesta, puutteellisesta salaojituksesta, rakennuksen kuormituksen muutoksesta tai vanhan perustuksen rakenteellisesta heikkenemisestä.Jos et ole vielä varma, onko kyse sokkelin pintavauriosta vai varsinaisesta perustusvauriosta, aloita artikkelista Perustus on vaurioitunut – mitä tehdä?. Tässä artikkelissa keskitytään siihen, miten perustusten korjaus etenee sen jälkeen, kun vaurion syy on tunnistettu.

Tunkkainen sisäilma, hajuhaitat, kalkkihärmä sokkelissa, kosteus seinän alaosassa tai kellarin nihkeys ovat tilanteita, joissa moni kysyy samaa: miksi ongelma ei lopu, vaikka ulkopuolista vedenhallintaa on jo parannettu?Yksi tavallinen selitys on kapillaarinen kosteuden nousu. Se tarkoittaa, että vesi imeytyy maaperästä huokoisiin rakennusmateriaaleihin, kuten betoniin, tiileen ja harkkoihin, ja etenee rakenteissa pysty- ja vaakasuunnassa. Vanhemmissa rakennuksissa riskitaso kasvaa, jos perustukset on tehty kalliolle, perusmaan tai hienojakoisen maa-aineksen varaan ilman toimivaa kapillaarikatkoa.

Valesokkeli-ratkaisujen takia home- ja lahovaurioituneiden seinärakenteiden korjaaminen on ollut perinteisesti aikaa vievää ja kallista. Ongelmaan on kehitetty kotimainen ja patentoitu ratkaisu Termo-tuotteella. Menetelmällä varsinainen valesokkeli – eli perustusrakenteen ulkopuolelta tuleva kosteusrasitus – ei muutu, mutta valesokkelirakenteen riskialue voidaan korjata ja vahvistaa turvallisesti.Timpuri Mikko Merelä halusi testata, miten Termotuotteen korjausjärjestelmä toimii käytännössä tällaisessa tilanteessa. Menetelmä kohdistuu nimenomaan sisäpuolelle, missä puurakenteiden vauriot yleensä sijaitsevat.

Radon on hajutonta, mautonta ja näkymätöntä radioaktiivista kaasua, jota syntyy maaperässä olevan uraanin ja radiumin puoliintuessa. Altistuminen radonille aiheuttaa keuhkosyöpää.