LVI

Suomen noin 2,9 miljoonasta asunnosta alle miljoonassa on täysin koneellinen ilmanvaihto. Näin ollen 2 miljoonasta asunnosta tulisi löytyä korvausilmaventtiilit, jotta ilmanvaihto toimisi kuten sen on tarkoitettu.Korvausilmaventtiilien puute näkyy arjessa usein tunkkaisena sisäilmana, vedon tunteena, ikkunoiden huurtumisena tai hajujen leviämisenä asunnossa. Ongelma korostuu erityisesti vanhemmissa taloissa, joissa ilmanvaihto perustuu painovoimaiseen ilmanvaihtoon tai koneelliseen poistoon. Tällöin poistoilma tarvitsee aina hallitun reitin myös sisään tulevalle ilmalle.

On yleisesti tiedossa, että huonosti tai puutteellisesti toimiva ilmanvaihto voi aiheuttaa merkittäviä terveydellisiä ongelmia, jopa elinikäisiä vaivoja. Myös rakennukset alkavat ajan myötä voida huonosti, ja vuosikorjaukset/-huollot aikaistuvat - kustannukset lisääntyvät.Korvausilmaventtiilin tehtävä on tuoda asuntoon hallitusti raikasta ulkoilmaa. Jos korvausilmaa ei tule riittävästi tai se tulee vääristä paikoista, sisäilma voi tuntua tunkkaiselta ja ilmanvaihto alkaa toimia epätasapainossa. Ongelma huomataan usein makuuhuoneessa: ilma on aamulla raskas, venttiili on suljettu vedon vuoksi tai korvausilmareittiä ei löydy lainkaan.Painovoimaisessa ilmanvaihdossa ja koneellisessa poistoilmanvaihdossa korvausilmaventtiilit ovat olennainen osa kokonaisuutta. Siksi venttiilien määrä, sijoitus, puhtaus ja säätö vaikuttavat suoraan siihen, kuinka hallitusti ilma vaihtuu kodissa.

Takan palaminen kuluttaa paljon huoneilmaa. Jos tilalle ei tule riittävästi korvausilmaa, tuli syttyy huonosti, veto heikkenee ja savua voi tulla huonetilaan. Ongelma korostuu tiiviissä taloissa ja asunnoissa, joissa on koneellinen poistoilmanvaihto tai tehokas liesituuletin. Tällöin rakennukseen voi syntyä alipaine, joka häiritsee hormin vetoa ja voi pahimmillaan kääntää ilman kulkusuunnan vääräksi.

Tunkkainen makuuhuone, kylpyhuoneesta leviävä haju tai lattianrajasta tuntuva veto voivat kertoa samasta asiasta: ilmanvaihto ei toimi suunnitellusti. Kodin ilmanvaihdossa ei riitä, että ilmaa tulee jostain sisään. Sen pitää tulla hallitusti oleskelu- ja makuuhuoneisiin ja poistua tiloista, joissa syntyy kosteutta ja hajuja. Kun perusperiaate on kunnossa, moni sisäilman arjen ongelma helpottuu jo pienillä tarkistuksilla.Ilmanvaihdon toimintaperiaateIlmanvaihdon tarkoituksena on tuoda asuntoon puhdasta ja raitista korvausilmaa. Tämä tapahtuu olohuoneen, makuuhuoneiden ja muiden oleskelutilojen ulkoseiniin sijoitettujen tuloilma- eli korvausilmaventtiilien kautta. Huono, käytetty ilma puolestaan johdetaan ulos keittiössä, vaatehuoneessa, WC:ssa ja kylpyhuoneessa olevista poistoilmaventtiileistä. Käytetty ilma kulkee poistoilmakanavaa pitkin katolle ja sitä kautta ulos. Kun ilmanvaihto toimii, jokaisessa huoneessa on joko korvausilmaventtiili tai poistoilmaventtiili - ei kuitenkaan molempia samassa huoneessa eikä huonetta ilman minkäänlaista venttiiliä. Ilmanvaihdon riittävyyden voit tarkistaa kokeilemalla, pysyykö paperiarkki itsestään kiinni WC:n poistoilmaventtiilin imussa. Poistoventtiili toimii, jos paperi pysyy kiinni venttiilissä. Mikäli näin ei tapahdu, avaa tuuletusikkuna, odota muutama minuutti ja kokeile uudestaan. Jos arkki pysyy nyt, tiedät, että tuloilman määrä ei ole normaalisti riittävä. Kannattaa kuitenkin muistaa, että ikkunat soveltuvat vain lyhytaikaiseen tuuletukseen, eivät jatkuvaan ilmanvaihtoon.

Mikä on se suomalaisen muotoilun helmi, joka löytyy lähes jokaisen suomalaisen kodista, työpaikalta tai vapaa-ajan asunnolta? Jopa eduskunnassa ”istuntoja” pidetään kyseisellä posliinisella istuimella. Sehän on tietysti IDOn ikoninen wc-istuin, joka on 150 vuodessa valloittanut suomalaisten sydämet ja saniteettitilat.IDO WC-istuin on yksi suomalaisen kodin arkisimmista mutta samalla tunnetuimmista kylpyhuonetuotteista. Se löytyy kodeista, mökeiltä, työpaikoilta ja julkisista wc-tiloista, usein niin itsestään selvänä osana tilaa, ettei sen historiaa tule ajatelleeksi.IDOn saniteettiposliinin juuret ulottuvat Helsingin Arabianrantaan, jossa Arabian keramiikkatehtaalla aloitettiin saniteettiposliinin valmistus jo vuonna 1874. Sittemmin tuotanto siirtyi Tammisaareen, jossa valmistetaan edelleen saniteettiposliinia. Tässä artikkelissa käydään läpi, miten IDO wc-istuin kehittyi suomalaisen kylpyhuoneen klassikoksi ja millaisia innovaatioita sen historiaan liittyy.Mitä innovaatioita IDOn historia ja tulevaisuus pitää sisällään unohtamatta myös palautella mieliin kylpyhuoneiden värimaailmojen trendien eri aikakausia.

Tunkkainen ilma, vedon tunne tai huonosti toimiva ilmanvaihto voi johtua siitä, ettei asunto saa riittävästi korvausilmaa. Korvausilmaventtiili tuo ulkoilmaa sisään hallitusti ja suodatettuna. Oikea venttiilimalli riippuu mm. talon ilmanvaihdosta, rakenteista, huoneen käyttötarkoituksesta.Uutta raitista ja suodatettua ulkoilmaa tulee johtaa kaikkiin makuuhuoneisiin ja olohuoneeseen – niihin huoneisiin, joista ei johdeta "käytettyä" ilmaa ulos poistoilmaventtiilien kautta (mm. keittiö ja WC). Uutta ilmaa johdetaan sisätiloihin koneellisesti tai korvausilmaventtiilien kautta.Korvausilmaventtiiliä valittaessa kannattaa huomioida muutamia asioita: toimivuus ja suodattimen laatu.

Legionellabakteeri voi lisääntyä vesijärjestelmässä, jos lämmin käyttövesi jää liian haaleaksi tai vesi seisoo putkistossa pitkään. Siksi lämpimän veden lämpötilasta ei kannata tinkiä edes sähkönsäästön takia.Moni kikkailee sähkölaitteiden säädöillä säästääkseen sähköä. Ethän kuitenkaan kuulu heihin, jotka säästävät väärässä paikassa? Lämminvesivaraajan lämpötilaa ei kannata säätää kovalla otteella. Legionellabakteeri lisääntyy vesijärjestelmissä, joissa veden käyttölämpötila on liian alhainen.

Tiilitalo kiinnostaa monia rakentajia siksi, että materiaalivalinta näkyy asumisessa pitkään. Tiili vaikuttaa julkisivun huoltotarpeeseen, rakennuksen ääneneristykseen, kosteustekniseen toimintaan, talon ilmeeseen ja elinkaaren aikaisiin kustannuksiin. Siksi tiilestä rakentamista kannattaa arvioida muutenkin kuin pelkän rakennusvaiheen hinnan perusteella.

Ilmanvaihto vaikuttaa suoraan kotisi ilmanlaatuun, energiatehokkuuteen ja asumismukavuuteen. Kun ilmanvaihtojärjestelmä alkaa olla käyttöikänsä päässä tai ei enää vastaa nykyvaatimuksia, on aika harkita remonttia. Mutta mitä ilmanvaihtoremontti käytännössä maksaa? Entä mistä kustannukset koostuvat, ja voiko jossain säästää fiksusti?Tässä artikkelissa pureudumme siihen, mitä maksaa uuden ilmanvaihtokoneen hankinta, kanaviston uusiminen ja asennustyöt. Käymme läpi esimerkkikustannuksia 120 neliön omakotitalon pohjalta ja annamme vinkkejä järkevään suunnitteluun, joka voi säästää selvää rahaa – unohtamatta helppokäyttöisiä ja energiatehokkaita ratkaisuja.Lue ja ota selvää, mitä kaikkea ilmanvaihtoremontissa kannattaa huomioida.

Lämpövuoto kotona näkyy usein vedontunteena, kylminä seinä- tai lattianpintoina, ikkunoiden läheisyyden viileytenä tai tavallista suurempana energiankulutuksena. Kaikkia ongelmakohtia ei kuitenkaan näe paljaalla silmällä. Lämpötilatunnistin auttaa paikantamaan pintalämpötilojen poikkeamia, kylmäsiltoja ja kohtia, joissa kosteus voi lisätä home- ja vaurioriskiä.Sisäilman terveellisyydestä ja talon energiatehokkuudesta on jatkossa helppo päästä itse selville. Bosch PTD1 –lämpötilatunnistin paljastaa hetkessä kylmäsiltoina tunnetut lämpövuotokohdat ja alueet, joissa home saattaa löytää kasvualustan. Laite antaa napin painalluksella tarkat tulokset selkeälle näytölle.