Legionellabakteeri hanavedessä – näin ehkäiset riskin kotona ja mökillä

Legionellatartunta (legionelloosi) on Legionella pneumophilan aiheuttama vakava keuhkokuume. Sen voi saada esimerkiksi pisaratartuntana suihkusta, porealtaasta tai kukkamullan käsittelystä paljain käsin. Legionellabakteereja esiintyy eniten vesijärjestelmissä ja niitä kulkeutuu aerosolien mukana myös hengitysilmaan.

Legionellabakteeri on ympäristössä esiintyvä bakteeri, joka voi lisääntyä rakennusten vesijärjestelmissä, jos olosuhteet ovat sille suotuisat. Tartunta syntyy yleensä hengittämällä legionellaa sisältävää vesiaerosolia esimerkiksi suihkussa. Legionella ei tartu ihmisestä toiseen.

Legionellabakteeri voi lisääntyä vedessä, jonka lämpötila on noin 20–45 °C. Siksi kylmän veden pitää pysyä kylmänä ja lämpimän käyttöveden riittävän kuumana. THL:n mukaan kylmän veden tulisi olla alle 20 °C ja lämpimän käyttöveden usein vähintään 55 °C koko vesijärjestelmässä, myös kierron loppupäässä.

Olosuhteet vesijärjestelmissä ratkaisevat, millaiseksi legionellojen pitoisuus kasvaa. Bakteereja on vaikea poistaa vesijärjestelmistä kokonaan. Siihen tarvitaan jatkuvaa desinfiointia. Sairastumisilta vältytään kuitenkin tehokkaasti jo pelkästään sillä, että legionellojen pitoisuus pidetään vesijärjestelmässä pienenä.

Eniten legionellabakteerin kasvuun vaikuttaa veden lämpötila.

Monissa laitteissa käytetään vettä ja siinä muodostuvien aerosolipisaroiden mukana bakteerit leviävät luontoon. Ne saattavat kulkeutua pitkiäkin matkoja ilmavirtojen ja tuulen mukana.

Legionellaa vastaan ei ole rokotetta, mutta riskin voi minimoida varmistamalla, että lämmivesivaraaja pitää käyttöveden 55‒65 °C:ssa. Alle 50-asteisessa käyttövedessä legionellabakteerit voivat päästä lisääntymään vesijärjestelmissä, putkistoissa, putkien liitoksissa ja tiivisteissä, joista ne kulkeutuvat aerosolien mukana hengitysilmaan.

Jos hanasta ei tule riittävän lämmintä vettä kohtuullisen odotusajan kuluessa, omakotitalossa lämpimän käyttöveden asetukset on tarkistettava itse tai ammattilaisen avulla. Taloyhtiössä asiasta kannattaa ilmoittaa isännöitsijälle tai huoltoyhtiölle, sillä ongelma voi liittyä koko kiinteistön lämpimän käyttöveden kiertoon, säätöihin tai vesijärjestelmän toimintaan.

Mökillä, vapaa-ajan asunnolla tai pitkän poissaolon jälkeen vettä on voinut seistä putkistossa ja lämminvesivaraajassa pitkään. Ennen suihkun käyttöä lämminvesivaraajan vesi kannattaa kuumentaa riittävän kuumaksi ja vettä juoksuttaa kaikista vesipisteistä. Juoksutuksen aikana suihkun tai hanan lähellä ei kannata hengittää vesihöyryä tarpeettomasti.

Mökeillä ja vapaa-ajan asunnoilla vesi saattaa jäädä seisomaan lämminvesivaraajaan pitkäksi aikaa ennen seuraavaa käyntiä ja veden käyttöä. Tällöin veden vaihtuvuus on vähäistä.

Jos et ole käynyt kiinteistölläsi vähään aikaan:

• Kuumenna lämminvesivaraajan vesi vähintään 60 asteiseksi ennen muita toimia.
• Juoksuta vettä kaikista hanoista, sekä kylmää että lämmintä, vähintään 2 minuuttia.
• Jos vesi haisee tai maistuu ummehtuneelta, juoksuta vettä niin kauan, että maku- ja hajuhaitat häviävät.

Legionellan torjumiseksi lämpimän käyttöveden tulee olla kaikissa vesipisteissä vähintään 50-asteista ja mieluiten vähintään 55-asteista.

Uusissa ja vuoden 2007 jälkeen peruskorjatuissa kiinteistöissä lämpimän käyttöveden lämpötilan tulee olla vähintään 55 °C kaikkialla vesijärjestelmässä. Vanhemmissa kiinteistöissä vähimmäistaso on 50 °C, mutta THL:n mukaan myös niissä kannattaa pyrkiä 55 °C:een legionellariskin vähentämiseksi.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan lämpötila on tärkeä legionellan kasvuun vaikuttava tekijä. Legionellat pystyvät lisääntymään vedessä, jonka lämpötila on 20–45 °C. Sitä kuumemmassa lämpötilassa legionellat alkavat vaurioitua ja suurin osa legionelloista tuhoutuu muutamassa tunnissa 50 °C:ssa. Tasaisesti 60 °C lämpöinen vesi ei enää sisällä eläviä legionellabakteereja. Talousveden ja muunkinlaisen kylmän veden lämpötilan pitäisi olla alle 20 °C legionellan kasvumahdollisuuksien heikentämiseksi.

Mitä putkistojen materiaali vaikuttaa legionellaesiintymisiin? THL:n mukaan vesijärjestelmän materiaalit vaikuttavat eri tavoin legionelloihin vesijärjestelmässä. Kokeissa on havaittu, että kuparin pinnalla legionellan kasvu on aluksi hitaampaa kuin erilaisten muovien pinnoilla ja muun muassa venttiileissä ja kalusteissa käytetyistä kumimateriaaleista osa estää ja osa edistää legionellojen kasvua.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL: Legionellabakteerit vesijärjestelmissä

THL: Legionellaa koskeva lainsäädäntö ja ohjeistus

Ympäristöministeriön asetus rakennusten vesi- ja viemärilaitteistoista 1047/2017

Sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysasetus 545/2015