kiinteistö

Mikä on huoltokirja?Huoltokirja on eräänlainen kodinomistajan käsikirja, joka vuoden 2000 alusta asti on ollut pakollinen kaikissa uusissa asuinrakennuksissa.Huoltokirja itsessään on kiinteistön ylläpitoon liittyvä asiakirjakokonaisuus, johon kootaan kaikki tarvittavat tiedot kiinteistöstä ja sen hoidosta. Huoltokirjan avulla pystytään helpommin hallitsemaan kiinteistön elinkaarta ja tekemään tarvittavat huoltotoimet ajallaan.

Kevät tarkoittaa monelle autonrenkaiden vaihtoa, mutta mihin talvirenkaat laitetaan kesän ajaksi? Ovellan rengassäilytysratkaisut pitävät autotallin tai varaston siistinä ja renkaat hyvässä kunnossa kauden yli. Lue, miksi oikeanlainen säilytys kannattaa – ja miten se onnistuu helposti.

(Tiedote, Verohallinto 18.3.2025)...Kiinteistönomistajat saavat viimeistään tänään vuoden 2025 kiinteistöverotuspäätökset OmaVeroon. Yksityishenkilöiden pitää tarkistaa ja täydentää päätökset viimeistään huhtikuun 15. päivä, yhteisöjen viimeistään 30. huhtikuuta.

Kun taloa korjataan ja parannellaan, puhutaan yleisesti joko korjaamisesta tai tutummin remontoinnista. Remontointi onkin yleisnimitys rakennuksen korjaamiselle.Remontoinnissa on kyse rakennuksen kuluneen, vanhentuneen, rikkoutuneen, epäkäytännöllisen tai muuten asukkaan mielestä kelvottoman osakokonaisuuden korjaamisesta. Remontoinniksi luetaan yleensä myös tapetoinnit sekä pintamaalaukset, joissa vielä hyväkuntoiset pinnat saavat uuden ulkonäön. Näitä toimenpiteitä voisi kutsua myös sisustamiseksi tai pintaremontoinniksi.Jokaisesta vanhasta talosta löytyy enemmän tai vähemmän korjausta kaipaavaa nurkkaa ja pieltä. Mitä iäkkäämpi talo, sitä varmemmin puuhattavaa löytyy.Erityisesti sodanjälkeiseen rakennuskantaamme kohdistuu suuria korjauspaineita, sillä kyseiset talot alkavat siirtyä jo kolmannelle sukupolvelle, mutta nuoremmastakin rakennuskannassa löytyy jo runsaasti korjattavaa ja parannettavaa. Kaikkien rakennusten säilymisen kannalta on ehdottoman tärkeää, että niitä huolletaan.

Usein rakentamisen ja remontoinnin yhteydessä puheessa sekä tekstissä vilisee termi ”kylmäsilta”. Kylmäsilta on rakennuksen kohta, jossa lämpö pääsee karkaamaan ulos heikon tai puuttuvan lämmöneristyksen vuoksi. Mutta mitä vaikutuksia kylmäsillalla on?

Olet sitten myymässä kotiasi, ostamassa itsellesi niin kutsuttua loppuiän kotia tai haluat selvittää, missä kunnossa rakennus on, on sinun hyvä tietää rakennusten kuntotarkastuksista.Rakennusten kuntotarkastukset voidaan jakaa kolmeen luokkaan: Kuntokatselmus, Kuntotarkastus ja Kuntotutkimus. Mitä eroa näillä onkaan keskenään?

Eihän kattoa nyt voi repiä auki keskellä talvea? Miten ihmeessä muka kattoremontin voi talvella toteuttaa? Tuleekohan siitä mitään kun katollakin on lunta ja jäätä?Kyllä, kattoremontin voi toteuttaa talvella – tässä esittelemme kymmenen hyvää syytä, miksi remonttia ei tarvitse jättää keväälle tai kesään. Tutustu väitteisiin ja Kattokeskuksen asiantuntijan vastauksiin, miten työ oikeasti sujuu.

Jätevesiasetuksen tarkoituksena on toimia ympäristömme hyväksi. Parantamalla haja-asutusalueiden jätevesihuoltoa voidaan vaikuttaa vesien rehevöitymiseen sekä pienentää asuinympäristölle aiheutuvia haittoja. Tiukemmat määräykset koskevat kiinteistöjä, jotka sijaitsevat alle sadan metrin päässä vesistöstä tai muuten herkästä alueesta. Kunnollisen jätevesijärjestelmän valintaan kannattaakin käyttää aikaa ja ottaa ammattilaiset avuksi.

Kiinteistön kaupassa myyjä on velvollinen antamaan ennen kauppaa ostajalle kiinteistöstä ja sillä sijaitsevista rakennuksista ne tiedot, jotka hän on tiennyt tai hänen olisi pitänyt tietää. Myyjän tuleekin kertoa tiedot, jotka tyypillisesti vaikuttavat kiinteistön arvoon. Myyjän tiedonantovelvollisuudesta huolimatta ostaja ei voi luottaa pelkästään myyjän antamiin tietoihin, vaan hänen on ennen kauppaa itse tarkastettava tai tarkastutettava kiinteistö.Ostajan ennakkotarkastusvelvollisuudesta kiinteistönkaupassa on säädetty maakaaressa (2:22§). Lain mukaan ostaja ei saa laatuvirheenä vedota seikkaan, joka olisi voitu havaita kiinteistön tarkastuksessa ennen kaupan tekemistä. Ostajalla ei ole velvollisuutta ilman erityistä syytä tarkistaa myyjän kiinteistöstä antamien tietojen paikkansapitävyyttä eikä ulottaa tarkastusta seikkoihin, joiden selvittäminen edellyttää teknisiä tai muita tavanomaisesta poikkeavia toimenpiteitä.Ostaja ei saa virheenä vedota seikkaan, josta hänen täytyy olettaa tienneen kauppaa tehtäessä. Yleisesti voidaan pitää ostajan itsensä suorittamaa tarkastusta riittävänä, kun hän on noudattanut tarkastuksessa tavanomaista huolellisuutta. Erityistä rakennusalan ammattitaitoa tarkastukseen ei pääsääntöisesti vaadita.