Muottikolmio Oy - ISODRÄN & Termotuote

Voiko kerrostalon remontista olla hyötyä omakotiasujalle? Voi, koska alapohjan ongelmat syntyvät usein samoista syistä rakennustyypistä riippumatta. Tunkkainen haju, kylmä lattia, turpoavat saumat tai lattianrajan tummumat voivat kertoa kosteudesta, joka ei poistu pintapuolisilla korjauksilla, jos varsinainen syy jää rakenteisiin.

Kylmät lattiat, tunkkainen haju kellaritiloissa ja sokkelin viereen jäävä vesi kertovat usein siitä, että talon perustusten kuivatus kaipaa huomiota. Salaojat voivat olla käyttöikänsä päässä, maanpinnan kallistukset ohjata vettä taloa kohti ja perusmuurin ulkopuolinen rakenne vanhentunut. Korjausta tehdessä samalla voidaan parantaa myös lämmöneristystä ja rakenteiden kuivumista.Miten tästä selviää helpoimmalla?

Valesokkeli-ratkaisujen takia home- ja lahovaurioituneiden seinärakenteiden korjaaminen on ollut perinteisesti aikaa vievää ja kallista. Ongelmaan on kehitetty kotimainen ja patentoitu ratkaisu Termo-tuotteella. Menetelmällä varsinainen valesokkeli – eli perustusrakenteen ulkopuolelta tuleva kosteusrasitus – ei muutu, mutta valesokkelirakenteen riskialue voidaan korjata ja vahvistaa turvallisesti.Timpuri Mikko Merelä halusi testata, miten Termotuotteen korjausjärjestelmä toimii käytännössä tällaisessa tilanteessa. Menetelmä kohdistuu nimenomaan sisäpuolelle, missä puurakenteiden vauriot yleensä sijaitsevat.

Taloissa oli havaittu jo pidemmän aikaa kosteus- ja lämpövuotoja. Asukkaat olivat valitelleet muun muassa kylmistä lattioista. Sitten koitti lämmin kesäkuinen torstaiaamu rakennustyömaalla Pohjois-Helsingissä. Nelisen kuukautta kestävässä urakassa uusittiin laajalla tontilla sijaitsevien kuuden rakennuksen perustusten kosteuden- ja lämmöneristeet sekä parannettiin salaojien toimintaa.

Terve, hengittävä ja energiatehokas kellarin seinä on mahdollista toteuttaa rakennusfysiikan peruslakeja hyödyntävällä ratkaisulla. Maanalaisen seinän lämpimänä ja kuivana pysymisen edellytys on kunnollinen kosteussuoja, joka koostuu salaojituksesta, kapillaarisesta katkaisusta ja lämmöneristyksestä. Katso video, miten helppo remontti ISODRÄN-rakenteella on tehdä.

Valesokkeli on yleinen pientalojen perustusrakenne erityisesti 1970–80-luvuilla rakennetuissa taloissa. Rakenteen ongelmallisuus johtuu siitä, että puurunko ja alajuoksu voivat sijaita lähellä maanpintaa tai sen alapuolella, jolloin kosteus voi päästä vaikuttamaan puurakenteisiin, jos kosteudenhallinta ei ole riittävä. Pitkään jatkuessaan kosteus voi vaurioittaa puurakenteita ja lisätä mikrobivaurioiden riskiä.

Monessa erityisesti 1960–1980-luvuilla rakennetuissa tiiliverhoilluissa taloissa käytettiin perustustapana valesokkelia. Myös moni tuon ajanjakson puutaloista on toteutettu tällä menetelmällä. Suomessa siis on yli miljoona omakotitaloa, mikä on jo merkittävä kansallisomaisuus. Tutkimusten mukaan noin joka neljännessä omakotitalossa on jonkinasteinen homevaurio, ja suurimmat vauriot sijaitsevat alapohjassa ja märkätiloissa.

Maanvarainen lattia, jonka perustuksissa on otettu huomioon kosteuden eristäminen, energiankulutus, radonkaasut, routa ja rakennuskustannukset on hyvä perusta terveelle talolle. Luonteenomaista huonolle rakennustekniikalle maanvaraisissa lattiarakenteissa on kosteuden pääsy maasta rakenteisiin, liian hidas kuivatus tai sen puuttuminen ja sopimattomat eristemateriaalit.

Viherkatto miellyttää monen silmää ja oikein toteutettuna se sopii hyvin suomalaiseenkin talonrakentamiseen ja ilmasto-olosuhteisiin. Se suojaa vesikattoa ja eristää sekä kylmältä että kuumuudelta. Viherkatto toimii myös pölyttäjähyönteisten elintilana ja hiilinieluna.

Kellarin tunkkainen haju, hilseilevä maali, märältä tuntuva seinäpinta tai tavaroihin tarttuva kosteus ovat merkkejä kellarin mahdollisesta ongelmasta. Kosteus ei yleensä häviä kellarista itsestään, jos sen syy on rakenteissa, maanvastaisessa seinässä, salaojituksessa tai pintavesien ohjauksessa.Vanhoissa taloissa kellarin ongelmat liittyvät usein siihen, että rakenne on aikanaan tehty eri periaatteilla kuin nykyisin. Perusmuurin ulkopuolinen lämmöneristys, kapillaarisen kosteuden katkaisu ja salaojitus eivät aina ole samalla tasolla kuin nykyisissä ratkaisuissa. Siksi kellarin korjaamisessa on ensin selvitettävä, mistä kosteus tulee ja miten rakenne saadaan kuivumaan turvallisesti.