haastattelu

Olen yrittäjä ja myyntijohtaja, ja olen työskennellyt Rakentaja.fi:llä vuodesta 2013. Sitä ennen vietin noin 10 vuotta kiinteistöalalla erilaisissa tehtävissä.Rakentaminen on ollut osa elämääni lapsuudesta asti. Isäni on kirvesmies ja oli yrittäjä, joka on rakentanut kymmeniä taloja. Lapsena vietin paljon aikaa työmailla – muistan edelleen, miltä eväsvoileivät tuoksuivat, kun ilmassa oli samaan aikaan tuoreen puun ja uretaanivaahdon tuoksu. Isältäni olen oppinut hurjasti käytännön rakentamista ja arvostuksen käsillä tekemiseen.

Miten minusta tuli tuotepäällikkö ja sisältöjen parissa työskentelevä ammattilainen – ja mitä kaikkea matkan varrelle on mahtunut?

Raumalla kasvaessani opin, että koti ei ole koskaan täysin valmis. Meillä korjattiin, rakennettiin, suunniteltiin ja tehtiin keksintöjä. Vietin paljon aikaani "iskän verstaalla" ja sieltä löytyivät parhaat "leikkikalut". Vanhempani rakensivat ja kunnostivat koteja, joissa asuimme, ja siinä sivussa rakentamisesta tuli minulle tavallinen osa arkea.

Kuusi vuotta on jo sen verran pitkä aika, että aurinkopaneeleista voi todeta muutakin kuin "siinähän se inverteri surisee". Meillä on nyt kasassa riittävästi tuottolukuja, sähkölaskuja ja arjen kokemusta, jotta voin kertoa rehellisesti kannattiko aurinkopaneelien asennus.Vastaus ei olekaan niin mustavalkoinen. Aurinkopaneelit ovat toimineet teknisesti hyvin, mutta taloudellinen hyöty on jäänyt pienemmäksi kuin alun perin kuvittelin. Juuri siksi tästä on kiinnostava kirjoittaa nyt, kun alkuinnostus on jo aikaa sitten haihtunut ja jäljellä on dataa. Lisäksi kuuden vuoden aikana sähkön myynnissä on tapahtunut paljon ja seuraava suuri muutos on sähkön tehomaksu.Rakensimme artikkelin loppuun kannattavuuslaskurin, josta näet karkean arvion, olisivatko aurinkopaneelit kannattava investointi lämmitysjärjestelmään, talon sijaintiin ja sähkön kulutukseen verrattuna.

Helsingin Konepajan alue on tunnettu sen historiasta ja industrial-tyyliä henkivästä alueesta, josta on kovaa vauhtia tulossa kaupungin kulttuurin ja palveluiden keskittymä. 2020-luvun alkupuolella vanhoihin VR:n tiloihin noussut täysin kotimaisessa omistuksessa oleva ja yksityisomisteinen Folks Hotel on onnistunut saavuttamaan vankan aseman elämyksiä tarjoavana hotellina, jossa on panostettu tyyliin, vastuullisuuteen sekä palveluihin.

Vilja Schepelin remontti mummin vanhassa rintamamiestalossa on edennyt keittiöön ja ensimmäisen kerroksen viimeistelyyn. Nyt, kun aikataulu ja budjetti kiristyvät, käyttöön otetaan varastoista löytyneet ylijäämä- ja kierrätysmateriaalit. Projekti näyttää, miten kierrätys toimii käytännössä – milloin se säästää ja milloin siitä koituu ylimääräistä työtä ja kuluja. Ota Viljan kierrätysvinkit talteen!

Kun rintamamiestalo riisutaan perustuksilleen, näkyviin tulee koko rakennuksen historia. Rakennus paljastaa vähitellen sekä hyviä että huonoja yllätyksiä. Artikkelisarjan toisessa osassa Vilja Schepel ja David Myers alkavat palauttaa taloa vaiheittain asumiskuntoon sitä mukaa kuin MTV3:n Kotoisan kuvaukset sen sallivat.– Rintamamiestaloja on yleisesti hirveän vaikea niputtaa. On tällaisia pommeja kuten tämä ja toisaalta taas täydellisiä koteja, joissa ei ole minkäänlaisia ongelmia. Tämä on vähän kuin venäläinen ruletti, naurahtaa Vilja projektistaan.Vilja nostaa tällä kertaa esiin muutamia rakennusalan faktoja: miksi purueriste toimii ja millaisia virheitä 1990-luvun remontit saattavat jättää jälkeensä.

Vilja Schepel on rakennusalan ammattilainen, joka tunnetaan televisiosta ohjelmista Huvila & Huussi sekä Kotoisa. Työkseen hän vetää rakennus- ja saneerausyritys Finnralia Oy:tä yhdessä David Myersin kanssa. TV-kamerat eivät kuitenkaan ole mukana tässä projektissa, sillä kyse on henkilökohtaisesta remontista: Vilja osti Kotkasta vanhan rintamamiestalon kunnostaakseen siitä kodin mummilleen.

Asuntomessut järjestetään vuonna 2026 Lempäälän Saikassa 10.7.–9.8.2026. Tälle sivulle on koottu Asuntomessujen paikkakunnat vuodesta 1970 alkaen. Tuoreemmista messuvuosista löydät myös Rakentaja.fi:n arkistojuttuja messukodeista, sisustuksesta, pihoista ja rakentamisen ratkaisuista. Vanhemmista vuosista mukana on paikkakuntaluettelo, joka täydentää kokonaiskuvaa Asuntomessujen historiasta.Asuntomessut ovat esitelleet suomalaista asumista jo vuodesta 1970. Messualueilla on nähty aikansa pientaloihanteita, sisustusratkaisuja, rakennustapoja, pihoja, keittiöitä, kylpyhuoneita ja teknisiä uutuuksia. Samalla ne ovat tallentaneet kiinnostavalla tavalla sen, millaisesta kodista suomalaiset ovat eri vuosikymmeninä haaveilleet.