Kevään sulamisvedet ja tulvariskit – näin suojaat kotisi kosteusvaurioilta

Jos talon salaoja- ja sadevesijärjestelmät ovat kunnossa, ei sulamisvesistä ole yleensä haittaa. Se, mihin ehdottomasti kannattaa kiinnittää huomiota on, ettei seinien vierustoilla oleva lumi ei ole kiinni ulkoverhouksessa ja että sulamisessa muodostuva vesi ei pääse rakenteisiin eli maan tulee viettää poispäin rakennuksesta. Uudisrakennuksissa salaojituksen on oltava toimiva, mikä tarkoittaa sitä, että jos järjestelmät on toteutettu ja huollettu oikein, sulamisvesistä ei pitäisi aiheutua ongelmia.

Vanhat kiinteistöt tarvitsevat huomiota

Ongelmia esiintyy yleensä erityisesti vanhemmissa, 1960-70-luvun, matalaperustaisissa taloissa, joissa ympäröivä lumi voi olla reilustikin sokkelipinnan yläpuolella. Ennen 1970-lukua rakennetuissa taloissa ei ollut nykyisten normien mukaisia kosteuseristyksiä, näin ollen myös kellarilliset 1940-50-luvun talot saattavat olla riskiryhmässä.

Puutteelliset tai vuosien saatossa tukkeutuneet salaojat eivät välttämättä toimi kuten pitäisi. Usein sokkelin maanalainen vesieristys ei ole kunnossa: ne voivat puuttua tai ovat hapertuneet ajan kulumisen myötä. On kuitenkin muistettava, että myös muiden aikakausien rakennukset, kuin vain yllä mainitut, voivat olla alttiita sulamisvesivahingoille. Jokaisen kodinomistajan on syytä tarkkailla oman kotinsa tilannetta.

Muista huolto

Lisäksi salaojien ja sadevesiviemäreiden tukkeutuminen tai puutteellinen toiminta saattaa aiheuttaa ongelmia, jos vesi ei pääse valumaan pois rakennuksen perustuksilta. Sulamisveden jäädessä seisomaan sokkelin viereen, voi se imeytyä rakenteisiin ja aiheuttaa kosteusvaurioita. On siis syytä muistaa myös salaojien ja sadevesijärjestelmien huolto aika ajoin.

Oma lukunsa ovat tulva-alttiit alueet, joissa vedenpinta voi nousta merkittävästi. Suomessa erityisesti jokivarret, järvien rannat sekä alavat alueet ja rannikkoalueet kärsivät muuhun maahan verraten suuremmasta tulvariskistä. Poikkeuksellisen runsaisiin tulvavesiin on syytä varautua esimerkiksi seuraavilla keinoilla:

• Rakentamalla tilapäisiä suojavalleja. Materiaaliksi tällaisiin soveltuvat esimerkiksi hiekkasäkit, muovit ja maa-ainekset. Tarkoitus on ohjata vesi pois rakennuksen läheisyydestä.
• Tukkimalla kellarikerroksen viemärinkannet käyttäen esimerkiksi kumitiivisteitä ja painoja. Tarkoitus on estää viemäriverkostossa olevan veden nousu sisätiloihin.
• Hankkimalla ennakoivasti uppopumppuja ja varmistamalla niiden toimintakuntoisuus. Näiden avulla saadaan mahdollisesti sisälle päässyt vesi pumpattua tehokkaasti pois.

Korvaako vakuutus tulvan vahingot? – Tarkista oma vakuutuksesi

Jos tiedät asuvasi alueella, jossa tulvat ovat jokakeväinen ilmiö tai alueella on satunnaisesti esiintynyt kevättulvia, kannattaa toimia ennaltaehkäisevästi jo ennen kuin vedet alkavat nousta.

Vakuutukset ovat tärkeä osa varautumista. On suositeltavaa ottaa selvää etukäteen, mitä omat vakuutukset mahdollisesti korvaavat tällaisen vahingon sattuessa ja mitä ei. Jotkin vakuutusyhtiöt tarjoavat erillisiä vakuutuksia tulvavahinkojen varalle. Tavallinen kotivakuutus ei välttämättä kata tulvavahinkoja, ellei niitä ole erikseen siihen lisätty. Luonnonilmiöiden aiheuttamat tulvat kuuluvat usein valtion korvausvastuun piiriin, jos kyseessä on poikkeuksellinen luonnonkatastrofi. On kuitenkin syytä pitää oma vakuutus kunnossa, kaiken varalta.

Kevään säällä on merkittävä vaikutus sulamisvesien aiheuttamiin ongelmiin.
Aurinkoisella ja tuulisella ilmalla lumet sulavat ja vettä haihtuu nopeasti ilmaan, mikä vähentää rakenteiden kosteusrasitusta. Hidas lumien sulaminen on kuitenkin suotuisampaa, sillä se aiheuttaa vähemmän riskiä veden pääsystä rakenteisiin veden imeytyessä vähitellen maaperään.

Äkillinen lämpöaalto yhdistettynä sateisiin voi aiheuttaa voimakkaita sulamisvesivirtoja, jolloin vesi voi kerääntyä perustusten viereen ja sen myötä tunkeutua myös rakenteisiin. Oman ongelmansa aiheuttaa myös sulamisen jälkeen tulevat yöpakkaset. Kastuneet rakenteet saattavat rapautua pakkasen vaikutuksesta, kun kosteus jäätyy rakenteiden sisään. Esimerkiksi halkeamat betonisokkelissa voivat laajentua jäätymisen myötä.

Nykyisten rakennusmääräysten mukaisesti rakennetut talot ovat paremmin suojattuja sulamisvesiongelmilta. Nykyaikaiset perustusten rakennekerrokset on toteutettu niin, että vesi imeytyy maaperään ja salaojat ohjaavat ylimääräisen kosteuden pois. Tästä huolimatta myös uusien talojen omistajien kannattaa tarkistaa sadevesijärjestelmien toiminta ja varmistaa, että piha-alueen kallistukset ohjaavat veden oikeaan suuntaan. Pihan kallistusten tulisi viettää vähintään 1:20 eli 5 cm metrin matkalla poispäin talosta.

Lopulta talon omistaja tuntee parhaiten oman rakennuksensa heikot kohdat. Jos aikaisempina vuosina on ollut ongelmia sulamisvesien kanssa, kannattaa nyt varautua vielä huolellisemmin. Ennaltaehkäisevät toimenpiteet voivat säästää suurilta vaurioilta ja kalliilta korjauksilta.

Jos epäilet salaojien toimimattomuutta tai sokkelin kosteussuojausten ynnä muiden rakenteiden ja ratkaisujen puutteellisuutta tai toimimattomuutta, kannattaa teettää asiantuntija-arvio ennen vakavampien ongelmien syntymistä.