Ilmanvaihdon suunnittelu pientaloon: 10 vinkkiä

Talon rakentamista määrittävät rakentamista koskevat lait, määräykset ja suunnitelmat. Rakentamishankkeeseen ryhtyvän vastuulla on huolehtia siitä, että hanke suunnitellaan ja toteutetaan luvan, säännösten ja määräysten mukaisesti.

Rakennushankkeessa pääsuunnittelija huolehtii suunnittelun kokonaisuudesta ja suunnitelmien yhteensovittamisesta. Ilmanvaihdon tekninen suunnittelu tehdään LVI-suunnittelijan osaamisella, jotta ilmavirrat, kanavisto, laitteet ja käyttö vastaavat rakennuksen tarpeita.

Ilmanvaihtosuunnittelija laskee tarvittavat ilmamäärät, suunnittelee kanaviston reitit, valitsee ilmanvaihtokoneelle sopivan mitoituksen ja varmistaa, että järjestelmä toimii eri vuodenaikoina. Hyvä suunnitelma huomioi myös rakennuksen iän, rakenteet, tilojen käyttötarkoituksen ja sen, miten asukkaat todellisuudessa käyttävät kotia.

Jokaisen rakentajan ja remontoijan kannattaa silti ymmärtää ilmanvaihdon perusasiat. Kun tiedät, mitä suunnittelussa ratkaistaan, osaat kysyä oikeita kysymyksiä ajoissa.

Tarvitsetko apua sopivan tekijän löytämiseen? Etsi täältä Valloxin hyväksymä ammattilainen.

Ilmanvaihtokonetta valittaessa oleellista on mitoittaa kone kodin tarpeiden mukaiseksi. Koneen pitää pystyä vaihtamaan ilmaa suunnitelman mukaisesti normaalioloissa ja jättää riittävästi varaa tehostukselle.

Vallox-ilmanvaihtokoneista valitaan kohteeseen sopiva malli LVI-suunnitelman perusteella. Valintaan vaikuttavat esimerkiksi talon koko, tarvittavat tulo- ja poistoilmavirrat, kanaviston painehäviöt, koneen sijoituspaikka, ohjaustapa ja se, tarvitaanko erityisiä lisävarusteita.

Hyvä lähtökohta on, että ilmanvaihtokone ei käy jatkuvasti äärirajoillaan. Kun normaali käyttö onnistuu noin puolella teholla, koneessa on varaa tehostaa ilmanvaihtoa esimerkiksi saunomisen, suihkun, pyykinkuivatuksen, ruoanlaiton, vierasmäärän tai kesäajan yötuuletuksen aikana. Samalla ilmanvaihtoa voidaan pienentää hallitusti silloin, kun koti on tyhjillään.

Pelkkä rakennuksen ilmatilavuus ei aina kerro koko totuutta. Ilmanvaihdon tarve määräytyy myös henkilömäärän, tilojen käytön ja kosteutta tuottavien toimintojen mukaan. Siksi makuuhuoneet, pesutilat, sauna, kodinhoitohuone ja keittiö pitää tarkastella osana kokonaisuutta.

Jos ilmanvaihto mitoitetaan liian pieneksi, sisäilma tunkkaistuu, kosteus poistuu hitaasti ja tehostusvara jää vähäiseksi. Liian suureksi mitoitettu ja huonosti säädetty järjestelmä taas voi lisätä ääntä, vedon tunnetta ja energiankulutusta.

Ilmanvaihtokoneen ohjaustapa kannattaa päättää jo suunnitteluvaiheessa. Vallox MV -ilmanvaihtokoneissa ilmanvaihtoa voidaan ohjata käyttötilanteen mukaan, ja monipuoliset ohjausmahdollisuudet helpottavat ilmanvaihdon tarpeenmukaista käyttöä.

Vaihtoehtoja on käsisäädöstä automatiikkaan, joka seuraa sisäilman kosteutta ja hiilidioksidipitoisuutta. Jatkuvasti samalla teholla käyvä ilmanvaihto on helposti väärällä tasolla: toisessa tilanteessa ilma ei vaihdu riittävästi, toisessa kone käy turhaan liian suurella teholla.

Kosteusanturi tehostaa ilmanvaihtoa esimerkiksi suihkun, saunan ja pyykinkuivatuksen jälkeen. Hiilidioksidianturi reagoi, kun kotona on tavallista enemmän ihmisiä tai makuuhuoneen ilma alkaa kuormittua yön aikana.

Tarpeenmukainen ohjaus auttaa pitämään sisäilman hyvänä ilman turhaa energiankulutusta. Kun ilmanvaihto tehostuu todellisen tarpeen mukaan, käyttäjän ei tarvitse muistaa jokaista säätöä itse.

Lue lisää siitä, miten ilmanvaihdon ohjaus, Kotona-, Poissa-, Tehostus- ja takkatoiminto toimivat käytännössä.

Ilmanvaihtokone sijoitetaan lämpimään sisätilaan, jossa koneen käyntiääni ei häiritse asumista ja jossa sitä on helppo huoltaa. Hyviä sijoituspaikkoja ovat esimerkiksi tekninen tila, lämmin varasto tai kodinhoitohuone.

Sijoituspaikkaa ei pidä valita vain sen perusteella, mihin kone mahtuu. Suodattimien vaihto, lämmöntalteenottokennon puhdistus, kondenssiveden viemäröinti ja mahdolliset huoltotoimet tarvitsevat tilaa. Hyvä paikka on sellainen, johon pääsee helposti käsiksi myös vuosien päästä.

Makuu- tai oleskelutilaan rajoittuvaan seinään ilmanvaihtokonetta ei kannata sijoittaa, koska ääni voi kantautua rakenteiden kautta häiritsevästi. Paikan valinnassa huomioidaan myös sähköliitännät, kondenssiveden poistoreitti ja se, kuinka pitkiä kanavareittejä sijoitus aiheuttaa.

Ilmanvaihdon äänitasoihin vaikutetaan koneen sijoituksella, kanavien äänenvaimennuksella, kanavareittien suunnittelulla ja koneen valinnalla. Hiljainen ilmanvaihto syntyy suunnittelussa, ei viime hetken korjauksilla.

Ilmanvaihtokanaviston reititys vaikuttaa järjestelmän ääneen, energiankulutukseen, huollettavuuteen ja asennuksen kustannuksiin. Kanavisto kannattaa suunnitella mahdollisimman lyhyeksi ja selkeäksi. Paras reitti löytyy usein lämpimien sisätilojen puolelta, esimerkiksi alaslaskuista, välipohjista, koteloista ja väliseinistä.

Kun kanavat saadaan höyrysulun sisäpuolelle, eristystarve vähenee ja rakenteisiin tulee vähemmän ylimääräisiä läpivientejä. Jos kanavia viedään kylmissä tiloissa, niiden eristys pitää ratkaista huolellisesti. Lue lisää siitä, miksi ilmanvaihtokanavien eristäminen on tärkeä työvaihe.

Äänenvaimennus kannattaa suunnitella samalla. Jälkikäteen tehtävät korjaukset ovat usein hankalia ja kalliita. Erityisesti makuuhuoneiden läheisyydessä kanaviston ääni ratkaisee, tuntuuko ilmanvaihto käytössä miellyttävältä.

Keittiön kohdepoistokanavan materiaalivalinnassa ja toteutuksessa pitää noudattaa suunnitelmia ja määräyksiä. Keittiön poisto, liesikupu tai liesituuletin pitää sovittaa talon ilmanvaihtojärjestelmään, jotta käryt poistuvat hallitusti eikä ilmanvaihdon tasapaino häiriinny. Lue lisää liesituulettimen valinnasta ja keittiön ilmanvaihdosta.

Ulkoilman sisäänoton paikka vaikuttaa siihen, millaista ilmaa taloon tuodaan. Seinään tai räystään alle sijoitettava raitisilmasäleikkö kannattaa sijoittaa talon viileämmälle puolelle varjoon, jotta aurinko ei lämmitä sisään otettavaa ilmaa kesällä tarpeettomasti.

Tuloilmaa ei pidä ottaa paikasta, jossa ilman mukana tulee pölyä, savua, pakokaasuja tai muita epäpuhtauksia. Sisäänoton paikka suunnitellaan riittävän kauas jäteastioista, ajoväylistä, savupiipuista, poistoilman ulospuhalluksesta ja muista epäpuhtauslähteistä.

Jäteilma johdetaan ulos suunnitelman mukaisesti esimerkiksi katolle tai hyväksytyllä seinäpuhallusratkaisulla. Ulkoilman sisäänoton ja jäteilman ulospuhalluksen sijoitus pitää ratkaista niin, ettei poistoilma pääse palaamaan takaisin tuloilmaan.

Ilmanvaihto toimii vain, kun ilma pääsee kulkemaan tilasta toiseen. Tuloilma tuodaan yleensä makuu- ja oleskelutiloihin. Poistoilma johdetaan pois keittiöstä, pesuhuoneesta, saunasta, wc:stä, vaatehuoneesta ja kodinhoitohuoneesta. Tämän väliin tarvitaan toimivat siirtoilmareitit.

Käytännössä siirtoilmareitti voi olla oven alareunan rako, siirtoilmasäleikkö tai seinään tehty siirtoilma-aukko. Jos sisäovien alla ei ole riittävää rakoa tai siirtoilmareittejä on tukittu, ilma ei kulje suunniteltua reittiä kohti poistotiloja.

Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto ei estä ikkunoiden avaamista. Talvella pitkä tuuletus hukkaa lämpöä, ja keväällä ikkunoiden kautta sisään tulee siitepölyä. Oikein suunniteltu ilmanvaihto tuo puhdasta ja suodatettua ilmaa hallitusti ilman jatkuvaa ikkunatuuletusta.

Ilmanvaihtosuunnitelma ei yksin riitä. Järjestelmä pitää säätää ja mitata ennen käyttöönottoa, jotta kaikkiin huoneisiin tulee suunnitelman mukainen ilmamäärä ja poistoilmavirrat toimivat oikein. Säätö tehdään mittalaitteilla, ei arvioimalla venttiilin asentoa silmämääräisesti.

Ilmanvaihtojärjestelmän oston ja asennuksen yhteydessä pitää sopia myös järjestelmän säädöstä ja käytönopastuksesta. Käyttäjän pitää tietää, mitä eri käyttötilat tarkoittavat, milloin ilmanvaihtoa tehostetaan, miten suodattimet vaihdetaan ja mihin säätöihin ei pidä itse koskea.

Käyttöönotossa varmistetaan myös, että venttiilit ovat oikeilla paikoilla, ilmavirrat vastaavat suunnitelmaa, kondenssivesi poistuu oikein ja ohjaus toimii. Kun mittauspöytäkirja on tallessa, järjestelmän toimintaa on helpompi arvioida myöhemmin huollon tai remontin yhteydessä.

Ilmanvaihtokoneen puhtaus kannattaa tarkastaa 3–6 kuukauden välein. Tarvittaessa suodattimet puhdistetaan tai vaihdetaan ja koneesta poistetaan roskat sekä lika. Käytön myötä oman koneen vaatiman huoltotiheyden oppii tuntemaan.

Suodattimet vaihdetaan yleensä keväisin ja syksyisin, ja vähintään kerran vuodessa. Huoltotiheyteen vaikuttavat muun muassa asuinympäristö, siitepölykausi, lähellä oleva liikenne ja perheenjäsenten allergiat. Tukkeutunut suodatin heikentää ilmavirtoja, lisää koneen rasitusta ja huonontaa sisäilmaa.

Huolto kuuluu ilmanvaihdon energiatehokkuuteen ja sisäilman laatuun. Hyvinkään suunniteltu järjestelmä ei toimi oikein, jos suodattimet ovat tukossa, venttiilit likaiset tai koneen huolto jää tekemättä.

Katso tarkempi ohje: näin huollat ilmanvaihtokoneen.

Ilmanvaihtokoneen puhtaus on tarkastettava 3-6 kuukauden välein, ja tarvittaessa puhdistettava tai vaihdettava suodattimet sekä poistettava muut roskat ja lika. Käytön myötä oman koneen vaatiman huoltotiheyden oppii tuntemaan, mutta esimerkiksi Valloxin Digit SED -ohjauksella ja MyVallox Control -ohjaimella varustetuissa koneissa on huoltomuistutin, joka muistuttaa huollosta.

Suodattimet pitäisi vaihtaa/puhdistaa keväisin ja syksyisin, mutta vaihdettava ne on vähintään kerran vuodessa. Huoltotiheyteen vaikuttavat muun muassa asuinympäristö ja perheenjäsenten allergiat.

Pientalon ilmanvaihdon suunnittelu ei ole yksittäisen koneen valintaa. Kokonaisuuteen kuuluvat ilmavirrat, kanavisto, ulkoilman sisäänotto, poistoilman reitit, äänenvaimennus, lämmöntalteenotto, ohjaus, huollettavuus ja käyttöönoton mittaukset.

Kun ilmanvaihto suunnitellaan ajoissa, järjestelmästä saadaan hiljainen, energiatehokas ja helppo käyttää. Samalla vähennetään riskiä, että ongelmat näkyvät myöhemmin tunkkaisena sisäilmana, hitaasti kuivuvina pesutiloina, vedontunteena tai ylimääräisinä korjauskustannuksina.

Jos ilmanvaihtoa päivitetään vanhaan taloon, katso myös, mitä ilmanvaihtoremontti maksaa ja mistä hinta koostuu.