energiaremontti

Kotiakun tarjousvertailussa huomio kiinnittyy helposti kapasiteettiin, tehoon, hintaan ja luvattuihin säästöihin. Omakotitalossa ensimmäinen kysymys kannattaa kuitenkin esittää omasta sähköjärjestelmästä: mitä akun asentaminen edellyttää juuri tässä talossa?

Lämmityslasku ei anna armoa. Se saapuu säännöllisesti ja saa kulmat kurtistumaan. Voisiko lämmityskuluja pienentää ilman, että asumismukavuus kärsii? Yhä useampi suomalainen valitsee ilma-vesilämpöpumpun, joka ottaa lämpöenergiaa ulkoilmasta ja siirtää sen kodin vesikiertoiseen patteri- tai lattialämmitykseen.

Rakennusten energiatehokkuudesta on tullut yhä keskeisempää ilmastomuutoksen- sekä päästöjen hillitsemisen myötä. Omakotirakentamisessa kuten vanhan talon kunnostamisessakin voidaan lämmöneristykseen panostamalla vaikuttaa talon tiiviysominaisuuksiin merkittävästi, jolloin lämpöenergiaa ei pääse vuotamaan hukkaan. Vähäisempi lämmitystarve säästää luontoa ja lompakkoa.

Lämpöpumppuja on ollut jo toista kymmentä vuotta markkinoilla ja osa niistä alkaa olla vaihtoiässä. Ensimmäisiin malleihin verrattuna nykypäivän uudet lämpöpumput ovat selvästi energiatehokkaampia sekä älykkäämpiä ohjattavuudeltaan. Uuden laitteen myötä talo lämpiää entistä pienemmällä energialaskulla. Mutta milloin lämpöpumppu pitää vaihtaa? Tutustu eri lämpöpumpputyyppien tyypillisiin vaihtoaikoihin ja merkkeihin vaihdon lähestymisestä tästä artikkelista.

Kuusi vuotta on jo sen verran pitkä aika, että aurinkopaneeleista voi todeta muutakin kuin "siinähän se inverteri surisee". Meillä on nyt kasassa riittävästi tuottolukuja, sähkölaskuja ja arjen kokemusta, jotta voin kertoa rehellisesti kannattiko aurinkopaneelien asennus.Vastaus ei olekaan niin mustavalkoinen. Aurinkopaneelit ovat toimineet teknisesti hyvin, mutta taloudellinen hyöty on jäänyt pienemmäksi kuin alun perin kuvittelin. Juuri siksi tästä on kiinnostava kirjoittaa nyt, kun alkuinnostus on jo aikaa sitten haihtunut ja jäljellä on dataa. Lisäksi kuuden vuoden aikana sähkön myynnissä on tapahtunut paljon ja seuraava suuri muutos on sähkön tehomaksu.Rakensimme artikkelin loppuun kannattavuuslaskurin, josta näet karkean arvion, olisivatko aurinkopaneelit kannattava investointi lämmitysjärjestelmään, talon sijaintiin ja sähkön kulutukseen verrattuna.

Vanhat rakenteet eivät useinkaan vastaa nykyisiä vaatimuksia lämmöneristyskyvyltään. Lisälämmöneristyksellä saadaan vanhat rakenteet vastaamaan nykyisiä vaatimuksia ja samalla säästämään energiaa sekä takaamaan viihtyisän sisäilman. Kuitenkin ennen lisälämmöneristeen asentamista tulee rakenteen lämpö- ja kosteuskäyttäytyminen tutkia, jotta varmistutaan jatkossakin rakenteen toimivuudesta.

Kun rallin maailmanmestari Marcus Grönholmin kodin suorasähkölämmityksestä päätettiin remontin yhteydessä luopua, oli uuden lämmityksen valinta helppo: NIBE maalämpöpumppu.- Halusin lämmityksen, joka on kustannustehokas ja toimii ongelmitta. Siksi valitsin taas NIBEn, Grönholm kertoo.

Nuo kauniit ja kimaltavat luontoäidin luomukset, jääpuikot, voivat kertoa terävällä kielellään yläpohjan eristeongelmasta. Jääpuikot voivat olla merkki esimerkiksi yläpohjan eristeiden riittämättömyydestä tai jostain rakennusfysikaalisesta ongelmasta.Olemattomat tuuletusraot eivät päästä kattoa tuulettumaan kunnolla, jolloin kosteus voi tiivistyä katon alapintaan. Yläpohjan vuosikymmenet palvelleet eristeet eivät enää ikänsä vuoksi vastaa nykynormeja, jolloin lämpö pääsee karkaamaan harakoille. Oikein suunniteltu rakenne pitää lämmön sisällä ja kosteuden poissa rakenteista.Antaa harakoiden hytistä katonharjalla.Mitä sinun siis tulisi tehdä korjataksesi ongelman?

Viime vuosien aikana energian hinnat ovat vaihdelleet voimakkaasti. Yhä useampi kotitalous etsii keinoja säätää omassa sähkönkulutuksessaan. Nykyaikainen lämpöpumpputekniikka vastaa tähän tarpeeseen: se optimoi lämmityksen automaattisesti, seuraa sähkön tuntihintoja sekä hyödyntää energian edullisimmat hetket – helposti ja huomaamatta.

Monessa 80- tai 90-luvun omakotitalossa ilmanvaihto toimii edelleen alkuperäisellä koneella, mutta kuinka hyvin? Lämmöntalteenotolla varustettuja ilmanvaihtojärjestelmiä on asennettu suomalaisiin pientaloihin jo 1970-luvun lopulta lähtien. Tekniikka on tuon ajan jälkeen kehittynyt merkittävästi: nykyaikaiset koneet ovat hiljaisempia, energiatehokkaampia ja helpompia huoltaa, ja niissä on ominaisuuksia, joita ei aiemmin ollut olemassakaan.