Rankkasateet ovat taas edessä: tee nämä tarkistukset pihalla ja kellarissa

Rankkasateella viemärien pitää vetää myös ulkona. Tukkeutunut sadevesikaivo nostaa veden nopeasti kadulle. (Kuva Sari Nieminen)
Rankkasade yltyy ja kova kuuro koettelee ensimmäisenä viemäreitä. Vanhassa talossa ylimääräinen vesi löytyy usein suoraan kellarin lattiakaivosta: parissa tunnissa tullut sade täyttää kaupungin hulevesiviemärit, eivätkä ne ehdi vetää. Rankkasateiden aikaan pahimmat vahingot ehtii torjua itse, kun tietää mitä pihalla ja kellarissa kannattaa tarkistaa ennen seuraavaa kovaa kuuroa.
Yksi asia on hyvä muistaa: tulvasuojaus on kiinteistön omistajan vastuulla. Jos vesi nousee padotuskorkeuden alapuolelle ja vaurioittaa kellaria, vahingot jäävät lähtökohtaisesti omistajalle, eivät vesilaitokselle. Ennakointi on siis myös rahakysymys.
Näin nopeasti vesi nousee, kun viemäri ei vedä
Ilmatieteen laitos antaa sadevaroituksen, kun sadetta tulee vähintään 20 millimetriä tunnissa tai vähintään 50 millimetriä vuorokaudessa. Tällaisessa kuurossa kaupungin hulevesiviemärit täyttyvät, ja niistä voi nousta vettä kaduille, notkelmiin ja alikulkuihin. (Lähde: Ilmatieteen laitos.)
Esimerkkejä ei tarvitse hakea kaukaa. Marraskuussa 2024 Sastamalassa satoi paikoin yli 30 millimetriä vuorokaudessa, ja vesi tulvi useassa kohdassa asuntojen kellareihin. Keskustan alikulku ja katuja jouduttiin sulkemaan, kun hulevesijärjestelmä ja ojat ylikuormittuivat. Saman vuoden elokuussa Jyväskylässä suljettiin Rantaväylän ja Hannikaisenkadun risteyksen alikulku tulvineen veden takia. (Lähteet: Yle, Alueviesti.)
Viemäritulvissa vesi nousee kellariin usein lattiakaivon kautta. Ongelmallisinta on vanhemmilla asuinalueilla, joilla on sekaviemäröinti: jäte-, hule- ja kuivatusvedet kulkevat samassa putkessa. Kun runkoviemäri täyttyy, vesi etsii ulospääsyä, ja matalalla sijaitseva lattiakaivo on sille helpoin reitti. Uudemmilla alueilla siirrytään erillisviemäröintiin, jossa sade- ja jätevedet kulkevat eri putkissa, mutta vanhaa sekaviemäriä on Suomessa yhä paljon.

Pikaensiapu, kun vesi jo nousee kellarin viemäristä
Ensiapuohjeet sinulle antaa entinen hätäkeskuspäivystäjä Helena Lindgren.
Vesi kellareihin tulvii lähinnä viemäreistä. Vastaavien tapausten varalle pikaisena ensiapuna voi käyttää viemärien tukkimista. Tukkimiseen voi käyttää kangasta ja levyn palasta. Kannattaa myös pönkittää levy tukevasti paikoilleen vaikka kattoon tuetulla soirolla. Todellisuudessa oikeat keinot tulvivaa vettä vastaan ovat takaiskullinen lattiakaivo, viemärin padotusventtiili ja kellariin kiinteästi asennettu uppopumppu, joka ei estä veden pääsyä, mutta poistaa sitä tehokkaasti.
Myös iso pala vahvaa muovia lattiakaivon päällä sekä kunnolla painoa muovin päälle voi ehkäistä viemärin tulvimista.
Rankkasateella viemärien pitää vetää - myös ulkona



Eihän juuri oma katuliittymäsi ole se tulppa, jonka kohdalla muualta valuva sadevesi tulvii tielle, kun siltarumpu ei vedä? Kesällä kaikki kasvaa nopeasti, myös rikkaruohot.
Aika ajoin on hyvä tarkistaa että vesi pääsee virtaamaan esteettä myös oman pihatien alta. Muutoin on vaarana että yläpuolinen oja täyttyy ja alkaa tulvia sekä tielle että omaan pihaan. Poista siis ylimääräinen kasvillisuus ja muut roskat siltarummusta ja sen läheltä.
Mikäli tonttisi rajan vieressä kadun puolella on sadevesiviemärikaivo, niin myös sen ritilästä on hyvä poistaa rikkaruohot samalla kertaa, kun huollat omaa siltarumpuasi. Näin sadevesikaivokin vetää paremmin rankkasateen yllättäessä.
Kestävät ratkaisut: takaiskuventtiili, padotusventtiili ja uppopumppu
Todelliset keinot tulvavettä vastaan ovat kiinteät. Kolme keskeisintä ovat takaiskullinen lattiakaivo, viemärin padotus- eli takaiskuventtiili ja kellariin kiinteästi asennettu uppopumppu.
Padotusventtiili estää runkoviemäristä nousevan veden pääsyn takaisin kiinteistön viemärijärjestelmään. Padotustilanteessa venttiili sulkeutuu, joten padotuskorkeuden alapuolisia viemäripisteitä ei pidä käyttää ennen kuin tilanne on ohi.
Jos kiinteistössä on padotuskorkeuden alapuolisia viemäröityjä tiloja, niiden suojaus pitää ratkaista LVI-suunnittelijan kanssa. Ratkaisu voi olla esimerkiksi padotusventtiili, takaiskullinen lattiakaivo tai pumppaamo käyttökohteen mukaan. Uppopumppu ei estä veden tuloa, mutta poistaa kellariin päässyttä vettä tehokkaasti.
Mikä padotuskorkeus sitten on? Sen määrittää vesihuoltolaitos ja ilmoittaa sen liittymislausunnossa. Jos korkeutta ei ole erikseen määritetty, se on yleensä erillisviemäröinnissä noin 1 000 millimetriä viemärin sisäpuolisen yläpinnan tason yläpuolella kiinteistön liittymiskohdassa ja sekaviemäröinnissä noin 100 millimetriä katupinnan yläpuolella. Jos talon alin viemäripiste, esimerkiksi kellarin lattiakaivo, jää tämän tason alapuolelle, takaiskuventtiili tai pumppaamo on tarpeen. Oman kiinteistön padotuskorkeuden voi tarkistaa omalta vesihuoltolaitokselta.
Tarkistuslista ennen seuraavaa rankkasadetta
- Selvitä, onko alueellasi sekaviemäröinti vai erillisviemäröinti. Sekaviemäri tulvii kellariin herkemmin.
- Tarkista, onko kellarin lattiakaivossa takaiskuventtiili. Jos ei, harkitse asennusta ammattilaisen kanssa.
- Kysy oman kiinteistösi padotuskorkeus vesihuoltolaitokselta, jos et tiedä sitä.
- Varaa kellariin uppopumppu, jos tila on tulvaherkkä.
- Puhdista pihatien siltarumpu ja kadunvarren sadevesikaivon ritilä kasvustosta ja roskista.
- Ohjaa syöksytorvien ja salaojien vedet poispäin perustuksista.
- Pidä tilapäinen tukkimisvälineistö (vahva muovi, levynpala, soiro, painoja) saatavilla hätävaraksi.











