Rintamamiestalon uusi, ehompi ilme

Kun taloa korjataan ja parannellaan, puhutaan yleisesti joko korjaamisesta tai tutummin remontoinnista. Remontointi onkin yleisnimitys rakennuksen korjaamiselle.Remontoinnissa on kyse rakennuksen kuluneen, vanhentuneen, rikkoutuneen, epäkäytännöllisen tai muuten asukkaan mielestä kelvottoman osakokonaisuuden korjaamisesta. Remontoinniksi luetaan yleensä myös tapetoinnit sekä pintamaalaukset, joissa vielä hyväkuntoiset pinnat saavat uuden ulkonäön. Näitä toimenpiteitä voisi kutsua myös sisustamiseksi tai pintaremontoinniksi.Jokaisesta vanhasta talosta löytyy enemmän tai vähemmän korjausta kaipaavaa nurkkaa ja pieltä. Mitä iäkkäämpi talo, sitä varmemmin puuhattavaa löytyy.Erityisesti sodanjälkeiseen rakennuskantaamme kohdistuu suuria korjauspaineita, sillä kyseiset talot alkavat siirtyä jo kolmannelle sukupolvelle, mutta nuoremmastakin rakennuskannassa löytyy jo runsaasti korjattavaa ja parannettavaa. Kaikkien rakennusten säilymisen kannalta on ehdottoman tärkeää, että niitä huolletaan.

Eihän kattoa nyt voi repiä auki keskellä talvea? Miten ihmeessä muka kattoremontin voi talvella toteuttaa? Tuleekohan siitä mitään kun katollakin on lunta ja jäätä?Kyllä, kattoremontin voi toteuttaa talvella – tässä esittelemme kymmenen hyvää syytä, miksi remonttia ei tarvitse jättää keväälle tai kesään. Tutustu väitteisiin ja Kattokeskuksen asiantuntijan vastauksiin, miten työ oikeasti sujuu.

Vesivahinkojen määrä on kasvanut rajusti viime vuosien aikana johtuen pääasiassa rakennuskannan vanhenemisesta, vettä käyttävien laitteiden lisääntymisestä sekä vääristä rakennustekniikoista.Vakuutusyhtiöt maksavat vuosittain korvauksia reilusti yli 30 000 vesivahingosta, mutta todellinen määrä saattaa olla huomattavasti enemmänkin, sillä kaikkia vahinkoja ei ilmoiteta vakuutusyhtiöön. Keskimäärin vahinkoja sattuu noin 90-100 kappaletta päivittäin. VTT:n selvityksen mukaan suurin osa vuotovahingoista sattuu omakotitaloissa ja useimmiten kyseessä on 1960-1980-luvuilla rakennettu talo. Vahinkoja toki sattuu niin uudemmissa kuin vanhemmissakin taloissa.

Elokuu on monen mielessä kesän viimeinen kuukausi. Elokuu on myös merkinnyt satokautta, jolloin on puitu tuleentunut vilja sekä poimittu kesän satoa hedelmien ja marjojen muodossa. Elokuun koittaessa suuri osa palaa jo totuttuun vanhaan rytmiin ja arkiseen aherrukseen – aikuiset töihin ja lapset kouluun. Myös taloyhtiössä tämä tarkoittaa paluuta arkeen.

Moni omakotiasuja pohtii, voisiko ilmanvaihtoa pienentää energian säästämiseksi ja kuinka paljon ilmanvaihto kuluttaa energiaa? Missä kohtaa sen käytössä voi tinkiä? Ja voiko koneellisella ilmanvaihdolla jopa säästää energiaa? Koneellisen ilmanvaihdon lämmöntalteenotolla voi säästää energiaa, kun huomioi sen käytössä pari seikkaa. Ennen tätä kuitenkin on hyvä tietää, mistä ilmanvaihdon energiankulutus muodostuu.

Olemme aikaisemmin esitelleet porvoolaisen perheen, joka muutti uuteen omakotitaloonsa vuoden 2016 kesällä. Talon isäntä tiesi, että hän haluaa tähän kotiin lapsiperheen arkea helpottavaa automaatiota lisäämään asumismukavuutta. Hän valitsi kotiinsa ABB-free@home-kotiautomaation ja asennuskalustesarjaksi Impressivon.Nyt taloon muutosta on kulunut kohta pari vuotta ja on aika ottaa selvää, miten arki on sujunut. Onko silloin valitut toiminnot vielä käytössä, mitä on muuttunut ja onko järjestelmään tullut lisää ominaisuuksia?Lue myös aikaisempi osa: Kotiautomaatio osaksi talopaketteja