Kelluva asuminen antaa suunnittelijalle aivan uusia mahdollisuuksia

Kelluvan asumisen rakentamiselle asettamia haasteita ja mahdollisuuksia pohdittiin Porin Reposaaressa kelluvan asumisen seminaarissa. Pori olikin oiva paikka seminaarille, sillä kaupunki on ensimmäinen suomalainen kaupunki, jossa on lainvoimainen kelluvan asumisen mahdollistava asemakaava.

Seminaarin avannut apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus kertoi kaava-asian edenneen Porissa hyvää vauhtia ilman valituksia. Kaava saatiin vajaassa vuodessa.

Arkkitehti Pirjo Sanaksenaho muistutti, että muun muassa Japanissa, Kiinassa, Vietnamissa ja Thaimaassa on asuttu iät ja ajat kelluvissa asunnoissa.

– Kelluvien asuntojen suunnittelu suo nyt valtavasti mahdollisuuksia, koska meillä ei ole perinteistä tapaa rakentaa veden päälle. Veden päällä asuminen on elämyksellistä ja yhteisöllistä, ja se mahdollistaa uudenlaista muodonantoa, Pirjo Sanaksenaho totesi.

Kotkan Santalahteen on ollut suunnitteilla jo kolmisen vuotta kelluvia asuntoja. Arkkitehti Lars Olsson kertoi hankkeen herättäneen kovasti keskustelua, ja asemakaavaehdotuksesta tuli kolme muistutusta ja yksi kriittinen lausunto.

– Asemakaava laitetaan uudelleen nähtäväksi tässä lomien jälkeen. Ehkä jo ensi vuonna Kotkassa voisi olla kelluva asunto, Olsson arveli.

Helsingin kaupungin vastaavia hankkeita esitteli seminaariväelle arkkitehti Anu Mansikka. Tosin monet vastaavat hankkeet Helsingissä koskevat asuntolaivoja, ei kelluvia asuntoja. Poikkeuksena pääkaupungissa on Reposaareen verrattuna muun muassa se, että tontit ovat vesitontteja, ja määräykset ovat sen mukaisia.

– Viranomaisilla on paljon erilaisia vaatimuksia kelluvasta asumisesta, Anu Mansikka kertoi. Helsingissä asia oli esillä jo 90-luvun alussa, mutta aika ei silloin ollut kypsä. Anu Mansikka kertoi esityksen kelluvista kaatuneen silloin yksimielisesti.