Mistä salmonellan voi saada? Tunnista oireet ja tiedä, miten toimia

Salmonella tarttuu tavallisimmin bakteerin saastuttaman ruoan tai veden välityksellä. Tartunnan voi saada myös eläimestä tai ympäristöstä, johon tartunnan saaneen ihmisen tai eläimen ulostetta on päätynyt.

Mahdollisia tartunnan lähteitä ovat esimerkiksi:

• raaka tai huonosti kypsennetty siipikarjanliha
• raaka tai puutteellisesti kypsennetty liha
• ulkomaiset raa’at kananmunat ja niitä sisältävät ruoat
• pastöroimaton maito ja siitä valmistetut tuotteet
• idut, salaatit, kasvikset ja muut kuumentamatta syötävät elintarvikkeet
• saastunut juomavesi
• matelijat, linnut ja muut salmonellaa kantavat eläimet
• ruoan ristikontaminaatio keittiössä.

Esimerkiksi raa’an lihan käsittelyssä käytetty veitsi tai leikkuulauta voi siirtää salmonellaa salaattiin tai muuhun valmiina syötävään ruokaan. Myös käsien kautta tapahtuva tartunta on mahdollinen, jos käsihygieniasta ei huolehdita wc-käynnin, eläinten käsittelyn tai ruoanvalmistuksen yhteydessä.

Suomalaisissa kananmunissa salmonellaa esiintyy vain vähän, minkä vuoksi kotimaisia kananmunia voidaan Ruokaviraston mukaan käyttää myös raakana tai löysäksi kypsennettynä. Täysin kypsentämällä mahdollinen salmonellabakteeri kuitenkin tuhoutuu.

Myös idut ovat riskialtis elintarvike, koska niiden kasvattamiseen tarvittavat lämpimät ja kosteat olosuhteet edistävät bakteerien lisääntymistä. Turvallisinta on kuumentaa idut ennen syömistä.

Salmonellabakteeri pääsee tavallisesti elimistöön suun kautta ja lisääntyy suolistossa. Se voi aiheuttaa suolen limakalvon tulehduksen, jonka seurauksena sairastuneelle tulee ripulia, vatsakipua ja muita suolisto-oireita.

Salmonellan itämisaika eli tartunnan saamisen ja oireiden alkamisen välinen aika on yleensä noin puolesta vuorokaudesta muutamaan päivään. Oireet voivat kuitenkin alkaa jo muutamien tuntien kuluttua tai vasta noin kolmen vuorokauden päästä tartunnasta.

Tavallisia oireita ovat:

• ripuli
• vatsakipu ja vatsakrampit
• kuume
• pahoinvointi
• oksentelu
• päänsärky ja yleinen sairaudentunne.

Oireiden voimakkuus vaihtelee. Joillakin tartunta voi olla hyvin lievä tai kokonaan oireeton, kun taas toisilla vatsakivut ja kuume voivat olla voimakkaita. Salmonellan aiheuttama ripuli kestää tavallisesti useita päiviä, usein noin 4–10 vuorokautta.

Harvinaisissa tapauksissa salmonellabakteeri voi levitä suolistosta verenkiertoon ja aiheuttaa vakavan yleisinfektion. Vakavan taudin riski on tavallista suurempi esimerkiksi iäkkäillä, pienillä lapsilla, immuunipuutteisilla ja henkilöillä, joilla on vaikeita perussairauksia.

Lue lisää:

Mitä kompostiin saa ja ei saa laittaa?

Kompostoinnilla saat ravinteikasta multaa niin kotona kuin mökilläkin

Jätteen lajittelu keittiössä vaivattomaksi

Useimmiten salmonellan aiheuttama suolistoinfektio paranee itsestään. Perusterveellä aikuisella oireet helpottavat tavallisesti muutamien päivien kuluessa.

Vaikka oireet olisivat jo loppuneet, salmonellabakteeria voi erittyä ulosteeseen vielä jonkin aikaa. Siksi hyvä käsihygienia on tärkeää myös toipumisen jälkeen.

Salmonellatartuntaan voi joskus liittyä jälkitautina reaktiivinen niveltulehdus.

Tartunta ihmisestä toiseen on mahdollinen ulosteen saastuttamien käsien, pintojen tai elintarvikkeiden välityksellä. Tartunta vaatii yleensä kuitenkin melko suuren määrän bakteereita.

Sairastuneen on tärkeää pestä kädet huolellisesti vedellä ja saippualla jokaisen wc-käynnin jälkeen sekä ennen ruoan käsittelyä. Pelkkä käsihuuhde ei korvaa käsien pesua.

Salmonellan tärkein hoito on riittävä nesteen ja suolojen saanti. Ripuli ja kuume lisäävät nestehukkaa, joten sairastuneen kannattaa juoda usein pieniä määriä.

Syödä voi voinnin ja ruokahalun mukaan. Helposti sulavat ruoat voivat sopia oireiden aikana.

Antibiootteja ei tavallisesti käytetä lievän salmonellaripulin hoidossa. Niitä voidaan tarvita, jos infektio on vakava, bakteeri on levinnyt verenkiertoon tai sairastuneella on erityisen suuri vakavan taudin riski. Antibioottihoidon tarpeen arvioi lääkäri.

Ripulia pysäyttävien lääkkeiden käytöstä kannattaa kysyä terveydenhuollosta tai apteekista, etenkin jos ripuliin liittyy korkea kuume, voimakas vatsakipu tai verta ulosteessa.

Salmonellatartunta voidaan todeta ulostenäytteestä. Näytettä ei kuitenkaan välttämättä tarvita jokaisessa lievässä ja nopeasti paranevassa ripulitaudissa.

Tutkiminen voi olla tarpeen esimerkiksi silloin, kun oireet ovat voimakkaita tai pitkittyneitä, sairastunut kuuluu riskiryhmään, tartunta liittyy mahdolliseen ruokamyrkytysepidemiaan tai henkilö työskentelee tehtävässä, jossa tartunta voisi levitä elintarvikkeiden tai haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten välityksellä.

Salmonella kuuluu Suomessa yleisvaarallisiin tartuntatauteihin. Todetusta tartunnasta voi siksi seurata tartuntatautiviranomaisen antamia ohjeita, tutkimuksia tai tilapäisiä työjärjestelyjä. Erityisiä rajoituksia voidaan tarvita niin sanotussa riskityössä, kuten pakkaamattomien ja kuumentamatta nautittavien elintarvikkeiden käsittelyssä.

Mitä tapahtuu, jos saa salmonellan?

Salmonella aiheuttaa yleensä kuumeisen ripulitaudin, johon voi liittyä vatsakipua, pahoinvointia ja oksentelua. Useimmat paranevat ilman erityistä hoitoa, mutta voimakas tauti voi aiheuttaa nestehukan tai harvinaisissa tapauksissa levitä verenkiertoon.

Meneekö salmonella ohi itsestään?

Useimmiten menee. Perusterveen aikuisen salmonellainfektio paranee tavallisesti itsestään muutamissa päivissä tai noin viikossa. Riittävä juominen on hoidon tärkein osa.

Mistä salmonellan voi saada?

Salmonellan voi saada saastuneesta ruoasta tai vedestä, huonosti kypsennetystä lihasta, ulkomaisista raaoista kananmunista, iduista tai eläinkontaktista. Tartunta voi levitä myös keittiössä raa’asta elintarvikkeesta valmiiseen ruokaan.

Miten salmonellaa hoidetaan?

Hoito perustuu nesteen ja suolojen korvaamiseen sekä lepoon. Antibioottia tarvitaan vain tietyissä vakavissa tapauksissa tai riskiryhmään kuuluville. Hoidon tarpeen arvioi terveydenhuollon ammattilainen.

Kuinka kauan salmonella tarttuu?

Salmonellabakteeria voi erittyä ulosteeseen vielä oireiden loppumisen jälkeenkin. Tartuttavuuden kesto vaihtelee, minkä vuoksi käsien huolellista pesua on jatkettava myös toipumisen jälkeen. Riskityötä tekevälle voidaan määrätä seurantatutkimuksia ennen työhön palaamista.

• Ruokavirasto: Salmonella – salmonellan lähteet, itämisaika, elintarvikkeiden riskit ja tartunnan ehkäisy.
• Ruokavirasto / Zoonoosikeskus: Salmonelloosi – salmonellan esiintyminen eläimissä, rehuissa ja elintarvikeketjussa.
• Ruokavirasto: Salmonellavalvontaohjelma elintarvikkeissa – suomalaisen lihan ja kananmunien kansallinen salmonellavalvonta.
• Ruokavirasto: Usein kysyttyä salmonellavalvonnasta – muun muassa suomalaiset kananmunat ja salmonellariski.
• Ruokavirasto: Huomioitavaa itujen käsittelyssä ja valmistamisessa kotikeittiössä – itujen turvallinen käsittely ja kuumentaminen.
• Terveyskirjasto: Kampylobakteerin, salmonellan, shigellan ja EHEC-bakteerin aiheuttamat suolistoinfektiot – oireet, taudin kesto, tutkiminen ja hoito.
• Terveyskirjasto: Infektioiden tartunta, taudin synty ja leviäminen – suolistoinfektioiden tartuntareitit.