Miten huoltokirja täytetään? Ohje Oman kodin huoltokirjan täyttämiseen

Huoltokirjan täyttäminen alkaa tiedoston tallentamisesta
Ohje PDF-tiedoston tallentamiseen, nimeämiseen, varmuuskopiointiin ja ensimmäisiin merkintöihin.

Miten puuttuva tieto merkitään?
Toimintatapa tilanteeseen, jossa asiakirjaa, vuosilukua tai rakenteen toteutustapaa ei vielä tunneta.

1. Kodin perustiedot: etsi tiedot viranomaisasiakirjoista ja sopimuksista
   Sivut 5–9: kiinteistötunnus, pysyvä rakennustunnus, rakennusten laajuustiedot, liittymät, tekijät sekä asiakirjojen säilytyspaikat.
2. Rakenteet ja materiaalit: selvitä, mitä taloon on todella rakennettu
   Sivut 10–14: perustukset, alapohja, julkisivut, vesikatto, sisäpinnat, märkätilat ja keittiö. Ohje kertoo, mistä rakennetiedot, tuotteet ja korjausvuodet löytyvät.
3. Tekniset järjestelmät: yhdistä laitekilvet oikeisiin asiakirjoihin
   Sivut 15–21: vesi ja viemäri, lämmitys, ilmanvaihto, sähkö, aurinkosähkö, turvallisuuslaitteet sekä talon sovellukset ja pilvipalvelut.
4. Huoltosuunnitelma: selvitä huoltovälit ja seuraavat ajankohdat
   Sivut 22–26: laite- ja rakennekohtaisten huoltovälien etsiminen, puuttuvan huoltohistorian käsittely sekä vuoden huoltonäkymän täyttäminen.
5. Toteutuneet työt: kirjaa huollot, korjaukset ja vahingot oikeaan paikkaan
   Sivut 27–30: tavalliset huollot, remontit, muutostyöt, vahingot, viat ja seuranta. Mukana ovat esimerkit riittävän tarkasta merkinnästä.
6. Seuranta ja ennakointi: kokoa kulutus, korjaustarpeet ja laitteiden uusiminen
   Sivut 31–34: vuosikulutuksen lähteet, kustannusten kirjaaminen, 10 vuoden kunnossapitosuunnitelma sekä laitteiden takuu- ja uusimistiedot.
7. Omistajanvaihdos ja liitteet: varmista tietojen löytyminen myös myöhemmin
   Sivut 35–38: huoltokirjan luovutus, digipalvelujen siirtäminen, liitetunnukset, tiedostopolut ja pitkien merkintöjen jatkaminen

Tämä täytettävä PDF kannattaa ladata omalle laitteelle ennen ensimmäistä merkintää. Selaimessa tehty täyttö ei aina tallennu oikein.

1. Tallenna alkuperäinen PDF muuttamattomana.
2. Tee täytettävästä tiedostosta oma työkopio. Nimeä se esimerkiksi Oman_kodin_huoltokirja_Metsatie_12.pdf.
3. Kirjoita kanteen kohteen nimi tai osoite.
4. Merkitse sivulle 3 huoltokirjan aloituspäivä, viimeisin päivitys ja pääasiallinen ylläpitäjä.
5. Tallenna tiedosto, sulje se ja avaa uudelleen. Tarkista, että merkinnät näkyvät.

Kentät eivät kasva tekstin mukana. Jos merkintä ei mahdu, lisää sille viittaus ja jatka sivulla 38.

Paperiversiota varten tulosta koko huoltokirja tai tarvitsemasi sivut ja kokoa ne kansioon. Säilytä paperikansion lisäksi digitaalinen varmuuskopio. Päätä samalla, kumpi versio on ensisijainen ja pidetään ajan tasalla.

Ensimmäisellä kerralla riittää lyhyt kierros. Täytä kansi ja sivu 3, kirjaa sivuille 5–7 varmasti tiedossa olevat perustiedot ja siirrä seuraavat tiedossa olevat huollot sivuille 22–26. Loput tiedot saavat odottaa asiakirjojen löytymistä.

Tyhjää kohtaa on myöhemmin vaikea tulkita: jäikö se huomaamatta vai puuttuiko tieto? Kirjoita kenttään esimerkiksi ”ei tiedossa 7/2026” tai ”selvitettävä”. Päiväys kertoo, milloin asia on viimeksi tarkistettu.

Älä päättele piilossa olevan rakenteen toteutustapaa talon iän tai ulkonäön perusteella. Merkitse tiedon lähteeksi piirustus, tutkimusraportti, työkuva tai muu asiakirja. Jos toteutusta ei ole varmistettu, kirjoita se suoraan.

Sivut 5–9 kokoavat talon tunnistetiedot, rakennukset, tärkeät sijainnit, yhteyshenkilöt ja asiakirjat. Kopioi tiedot siinä muodossa kuin ne näkyvät viranomaisasiakirjoissa.

Sivu 5: kiinteistön tunnistetiedot

Aloita Maanmittauslaitoksen Asiointipalvelusta. Vahvasti tunnistautumalla näet omistamiesi kiinteistöjen kiinteistötunnukset, nimet, pinta-alat ja rekisteröidyt käyttöoikeudet maksutta. Kiinteistötunnus yksilöi maa-alueen, pysyvä rakennustunnus yksilöi rakennuksen.

Pysyvän rakennustunnuksen löydät tavallisesti OmaVeron kiinteistöverotuspäätöksestä. Tunnus alkaa numerolla 1 ja päättyy tarkistusmerkkiin, esimerkiksi 100012345A. Tunnuksen voi tarkistaa myös DVV Henkilötiedot-palvelusta. Jos rakennus puuttuu palveluista tai tunnusta ei löydy, pyydä tieto rakennuksen sijaintikunnan rakennusvalvonnasta tai teknisestä toimesta. DVV ohje pysyvän rakennustunnuksen selvittämiseen

Kirjoita omistajat kauppakirjan, lahjakirjan, perinnönjakokirjan tai muun saantoasiakirjan mukaan. Omistuksen alkamispäiväksi merkitään asiakirjassa sovittu omistusoikeuden siirtymispäivä. Rekisteriin kirjatut omistajat voi tarkistaa Maanmittauslaitoksen lainhuutotodistuksesta.

Tontin pinta-ala löytyy Maanmittauslaitoksen Asiointipalvelusta tai kiinteistörekisteriotteesta. Hallintamuoto selviää kauppakirjasta tai maanvuokrasopimuksesta. Voimassa olevan kaavan ja kaavamääräykset löydät oman kunnan karttapalvelusta. Hae verkosta esimerkiksi sanoilla ”kunnan nimi karttapalvelu asemakaava” ja etsi kiinteistö osoitteella tai kiinteistötunnuksella.

Rakennusoikeuden kokonaismäärä näkyy asemakaavassa tai muissa rakennuspaikkaa koskevissa määräyksissä. Tieto saattaa näkyä myös kiinteistöverotuspäätöksessä, mutta verotuspäätös ei kerro käytettyä tai jäljellä olevaa rakennusoikeutta. Etsi käytetty rakennusoikeus viimeisimmästä lupapäätöksestä ja hyväksytyistä pääpiirustuksista. Varmista jäljellä oleva määrä kunnan rakennusvalvonnasta ennen uuden rakentamisen suunnittelua. Verohallinnon ohje maapohjan ja rakennusoikeuden tiedoista

Rasitteet ja käyttöoikeudet löytyvät kiinteistörekisteriotteesta. Siinä näkyvät esimerkiksi tieoikeudet sekä oikeudet käyttää toisen kiinteistön kaivoa tai johtaa vesi- ja viemäriputkia alueen kautta. Rasitustodistus sisältää kiinnitykset ja kirjatut erityiset oikeudet, kuten hallinnanjakosopimuksen tai vuokraoikeuden. Merkitse huoltokirjaan olennainen tieto ja otteen säilytyspaikka, esimerkiksi ”Tieoikeus 000-2026-K123, kiinteistörekisteriote: Talokansio > Kiinteistö”. Maanmittauslaitos: otteiden ja todistusten sisältö

Sivu 6: rakennukset ja laajuustiedot

Etsi päärakennuksen tiedot ensin hyväksytyistä pääpiirustuksista, rakennuslupa- tai rakentamislupapäätöksestä ja loppukatselmuksen asiakirjoista. Pohja- ja leikkauspiirustuksissa näkyvät tavallisesti kerrosluku, kerrosala, huoneistoala ja rakennuksen tilavuus. Rakennesuunnitelmista selviää pääasiallinen runkomateriaali.

Jos asiakirjat puuttuvat, ota yhteyttä rakennuksen sijaintikunnan rakennusvalvonnan arkistoon. Hae kunnan sivuilta sanoilla ”rakennusvalvonnan arkisto” tai ”rakennuspiirustusten tilaus”. Ilmoita pyynnössä osoite ja kiinteistötunnus. Pyydä ainakin lupapäätös, vahvistetut pääpiirustukset ja loppukatselmuspöytäkirja. Arkistoaineiston laajuus riippuu kunnasta ja rakennuksen iästä.

OmaVeron kiinteistöverotuspäätös auttaa tarkistamaan, mitä rakennuksia Verohallinnon tiedoissa on. Päätöksestä löytyvät yleensä rakennuksen pysyvä rakennustunnus, käyttötarkoitus, valmistumisvuosi ja verotuksessa käytetty kokonaisala. Kokonaisala tarkoittaa eri asiaa kuin huoltokirjan kerrosala ja huoneistoala, joten kopioi pinta-alat ensisijaisesti hyväksytyistä piirustuksista niille nimettyihin kenttiin. Verohallinnon selitys rakennusten tiedoista

Laajennusten ja käyttötarkoituksen muutosten vuodet löytyvät niitä koskevista lupapäätöksistä, piirustuksista ja katselmuksista. Jos tarkka vuosi puuttuu, merkitse esimerkiksi ”ennen vuotta 2005, tarkka vuosi selvitettävä”. Arvioitua vuotta ei merkitä varmaksi tiedoksi.

Käy lopuksi piha läpi ja vertaa siellä olevia rakennuksia asemapiirrokseen sekä kiinteistöverotuspäätökseen. Kirjaa autotalli, pihasauna, varasto ja muut rakennukset omille riveilleen. Pienen rakennelman tiedot voivat löytyä kuitista, toimitussopimuksesta, vanhoista valokuvista tai edelliseltä omistajalta, vaikka sitä ei näkyisi rakennusvalvonnan arkistossa. Merkitse silloin myös tiedon lähde Huomiot-kenttään.

Sivu 7: nopea apu ja liittymät

Tämän sivun tiedot kerätään parhaiten kiertämällä talo paikan päällä. Etsi veden pääsulku, sähköpääkeskus, lämmityksen pääkytkin ja muut talossa olevat erotus- tai sulkulaitteet. Tarkista niiden nimet laitteiden merkinnöistä, järjestelmäpiirustuksista ja käyttöohjeista. Epäselvän sulun tai kytkimen käyttötarkoituksen voi varmistaa LVI- tai sähköalan ammattilaiselta.

Kirjoita sijainti niin tarkasti, että taloa tuntematon löytää kohteen kiireessä. Esimerkiksi ”Tekninen tila, oven vasen seinä, vesimittarin yläpuolella, sininen vipu” kertoo enemmän kuin ”teknisessä tilassa”. Merkitse samaan kenttään, mistä toimintaohje löytyy: ”Ohje pääkeskuksen vieressä olevassa punaisessa kansiossa”.

Liittymien palveluntarjoajat, asiakasnumerot ja yhteystiedot löytyvät viimeisimmistä laskuista, sopimusvahvistuksista tai palveluntarjoajan verkkopalvelusta:

• sähkönmyyjä ja sähköverkkoyhtiö voivat olla eri yrityksiä, joten merkitse tarvittaessa molemmat
• vesi- ja viemäriliittymän tiedot löytyvät vesilaskusta tai kunnan vesihuoltolaitoksen palvelusta
• kaukolämmön ja muun ostoenergian tiedot löytyvät energialaskusta
• jätehuoltoyhtiö ja asiakasnumero näkyvät jätehuollon laskussa
• tietoliikenneyhteyden tarjoaja löytyy sopimuksesta tai laskusta.

Jos talossa on oma kaivo tai kiinteistökohtainen jätevesijärjestelmä, kirjoita palveluntarjoajan kohdalle järjestelmän tyyppi ja tarvittaessa huolto- tai tyhjennysyritys.

Huoltokirjaan merkitään palvelun nimi ja asiakasnumero. Wi-Fi-salasanat, hälytyskoodit, avainten teettämiskoodit ja muut turvatunnukset säilytetään erillisessä turvallisessa paikassa.

Sivu 8: suunnittelijat, tekijät ja yhteyshenkilöt

Suunnittelijoiden nimet löytyvät piirustusten nimiöistä eli piirustuksen alareunassa tai sivussa olevasta tietokentästä. Pääsuunnittelija ja vastaavat työnjohtajat on nimetty myös lupapäätöksissä, aloituskokouksen pöytäkirjassa ja katselmusasiakirjoissa. Jos asiakirjoja ei ole kotona, pyydä ne kunnan rakennusvalvonnan arkistosta osoitteella tai kiinteistötunnuksella.

Urakoitsijat löytyvät urakkasopimuksista, laskuista, takuupapereista ja työmaapöytäkirjoista. Huoltoliikkeen tiedot kannattaa tarkistaa laitteeseen kiinnitetystä huoltotarrasta tai viimeisimmästä huoltoraportista. Vakuutusyhtiö ja vakuutusnumero löytyvät vakuutuskirjasta, laskusta tai vakuutusyhtiön verkkopalvelusta.

Kirjaa vanhan yrityksen nimi ja mahdollinen Y-tunnus siinä muodossa kuin ne näkyvät alkuperäisessä asiakirjassa. Yrityksen nykyisen nimen, toiminnan ja yhteystiedot voi tarkistaa maksuttomasta YTJ yritys- ja yhteisöhausta. Jos yritys on lopettanut, säilytä alkuperäinen nimi Huomio-kentässä. Sen avulla käytettyjä tuotteita, takuutietoja tai vanhoja työasiakirjoja voidaan etsiä myöhemmin.

Jos tekijästä löytyy vain sukunimi tai epäselvä merkintä, kirjoita tieto sellaisenaan ja lisää ”tarkistamatta”. Saman nimistä henkilöä tai yritystä ei pidä yhdistää vanhaan työhön pelkän verkkonhaun perusteella.

Sivu 9: asiakirjarekisteri

Kokoa ensin yhteen talokaupan asiakirjat, rakennusaikainen kansio, remonttipaperit, sähköpostien liitteet ja digitaaliset tiedostot. Asiakirjarekisteriin kirjataan, mitä on löytynyt ja missä alkuperäinen asiakirja säilytetään. Huoltokirjaan ei tarvitse kopioida koko raporttia tai piirustusta.

Lupa-asiakirjat, katselmuspöytäkirjat sekä pää-, rakenne-, LVI- ja sähköpiirustukset löytyvät tavallisesti rakennusvalvonnan arkistosta. Salaoja- ja sadevesikuvat voivat olla asemapiirroksen, LVI-suunnitelmien tai rakennusaikaisten työkuvien yhteydessä. Pyydä puuttuvat aineistot rakennuksen sijaintikunnasta.

Kuntotarkastus- ja kuntotutkimusraportit löytyvät yleensä talokaupan aineistosta tai tutkimuksen tilanneelta omistajalta. Märkätiläasiakirjoja kannattaa etsiä urakoitsijan laskujen, vedeneristystodistuksen, valokuvien ja takuupapereiden joukosta. Energiatodistus on voitu liittää myynti- tai lupa-asiakirjoihin.

Laiteohjeen voi etsiä valmistajan verkkosivulta laitteen tyyppikilvessä olevan merkin ja mallin avulla. Tallenna löydetty ohje talon omaan kansioon, sillä valmistajan sivulla oleva tiedosto tai verkkosoite voi myöhemmin muuttua.

Merkitse Päiväys/versio-kenttään asiakirjan päivämäärä, piirustuksen muutosmerkintä tai käyttöohjeen versionumero. Säilytyspaikka kirjoitetaan täsmällisesti, esimerkiksi ”Sininen talokansio, välilehti LVI” tai ”OneDrive > Metsätie 12 > Piirustukset > LVI”. Pelkkä ”pilvessä” tai ”tietokoneella” ei auta asiakirjan seuraavaa etsijää.

Jos asiakirjaa ei löydy, merkitse tilanne näkyviin: ”Puuttuu 7/2026, pyydetty rakennusvalvonnasta”. Näin tyhjä kenttä ei jää tulkinnanvaraiseksi. Kun asiakirja löytyy, lisää sen päiväys ja lopullinen säilytyspaikka.

Sivujen 10–14 tiedot etsitään hyväksytyistä rakennus- ja rakennepiirustuksista, työselostuksista, korjausasiakirjoista, valokuvista ja tutkimusraporteista. Piirustus kertoo suunnitellun rakenteen. Toteutus varmistuu työnaikaisista asiakirjoista, rakenneavauksesta tai muusta tutkimuksesta.

Merkitse lähde aina ohjeen tai kuvan sijainti -kenttään. Jos tieto perustuu pelkkään piirustukseen, kirjoita esimerkiksi ”rakennepiirustus RAK-03, toteutusta ei varmistettu”. Näin suunnitelmaa ei myöhemmin erehdytä pitämään varmistettuna rakenteena.

Näkyvän materiaalin voi tunnistaa paikan päällä. Piilossa olevan rakenteen kerroksia, vedeneristystä tai putkien sijaintia ei päätellä talon iästä tai ulkonäöstä.

Sivu 10: tontti, perustukset ja alapohja

Maanpintojen ja kallistusten lähtötiedot löytyvät asemapiirroksesta, pihasuunnitelmasta tai pintavaaituksesta. Tarkista nykytilanne myös paikan päällä, sillä pihan korkeusasemat ovat voineet muuttua rakentamisen jälkeen. Kirjaa havaintopäivä ja kohta, jossa poikkeama näkyy. Esimerkiksi ”Maanpinta painunut luoteiskulmassa, havaittu 7/2026” on käyttökelpoisempi merkintä kuin ”kallistukset tarkistettava”.

Salaojien ja sadevesijärjestelmän toteutusta etsitään LVI- ja asemapiirroksista, työselostuksesta, urakkasopimuksesta sekä korjauksen aikana otetuista valokuvista. Lasku kertoo tavallisesti työn ajankohdan ja urakoitsijan, mutta kaikkia putkityyppejä tai purkureittejä siinä ei välttämättä nimetä.

Kirjaa mahdollisuuksien mukaan:

• putkien materiaali ja uusimisvuosi
• tarkastuskaivojen sijainti
• sadevesien ja salaojavesien purkupaikka
• mahdollinen pumppaamo
• asiakirja tai kuva, josta tieto on saatu.

Jos järjestelmästä ei ole piirustusta, huoltokirjaan voi merkitä näkyvät tarkastuskaivot ja todetun purkupaikan. Maan alla kulkevaa reittiä ei merkitä varmaksi ilman asiakirjaa tai tutkimusta.

Perustusten, perusmuurin, maanvaraisen alapohjan, ryömintätilan ja kellarin rakenteet löytyvät parhaiten rakennepiirustuksista ja leikkauskuvista. Myöhemmät korjaukset tarkistetaan korjaussuunnitelmista, työmaakuvista ja tutkimusraporteista. Perusmuurin vedeneristyksestä tarvitaan tieto käytetystä tuotteesta, asennusvuodesta sekä käsitellystä osuudesta. Pelkkä näkyvä perusmuurilevy ei kerro koko rakenteen toteutusta.

Radonratkaisujen tiedot voivat löytyä rakenne- tai LVI-suunnitelmasta, radonmittausraportista, radonputkiston valokuvista tai mahdollisen radonimurin laitekilvestä. Kirjaa mittaustulos päivämäärineen liitteisiin. Huoltokirjan rakennetietoon merkitään toteutettu ratkaisu ja raportin sijainti.

Hyvä merkintä on esimerkiksi: Salaojat: muovinen salaojaputkisto, uusittu 2016. Tarkastuskaivot rakennuksen kulmilla. Purku kunnan sadevesiviemäriin. Lähde: urakkasopimus ja työkuvat KORJ-2016-02. Kaivot tarkastettu 5/2026, poikkeavaa ei havaittu.

Jos vanhan talon alapohja tai seinän alaosa on epäselvä, 1960–1990-lukujen talojen riskirakenteita käsittelevä ohje auttaa tunnistamaan, mitä piirustuksista, korjaushistoriasta ja tutkimuksista kannattaa selvittää.

Sivu 11: runko, julkisivut, ikkunat ja ovet

Ulkoseinien, väliseinien ja välipohjien rakenteet etsitään rakennepiirustuksista, leikkauskuvista sekä mahdollisista korjaussuunnitelmista. Kirjoita kerroksellinen rakenne ulkoa sisäänpäin, jos se käy asiakirjasta varmasti ilmi. Pitkä rakennekuvaus voidaan siirtää sivulle 38 ja alkuperäiseen kenttään lisätä viittaus.

Julkisivumateriaali näkyy paikan päällä. Maalin, rappauslaastin tai muun pinnoitteen tarkka tuote löytyy parhaiten maalipurkista, kuitista, urakoitsijan työselosteesta tai huoltomaalauksen asiakirjoista. Merkitse sävykoodi, kiiltoaste ja käytetty pohjuste silloin, kun tiedot ovat saatavilla. Jos tuotenimeä ei tunneta, kirjaa näkyvä materiaali ja viimeisin varmasti tiedetty käsittelyvuosi.

Ikkunoiden ja ulko-ovien valmistaja, malli ja valmistusajankohta voivat löytyä karmissa tai puitteessa olevasta merkinnästä. Asennusvuosi tarkistetaan laskusta, toimitussopimuksesta tai remonttiasiakirjasta. Valmistusvuotta ei kopioida asennusvuodeksi ilman varmistusta.

Parvekkeiden, terassien, katosten sekä kattoturvatuotteiden rakennetiedot löytyvät piirustuksista, asennusohjeista ja korjausasiakirjoista. Nykyinen havainto kuvataan rajatusti: ”Terassin kaiteen kiinnitys liikkuu oikeassa kulmassa, havaittu 7/2026”. Korjaustarpeen syy tai laajuus jätetään ammattilaisen arvioitavaksi, jos sitä ei ole tutkittu.

Sivu 12: yläpohja ja vesikatto

Vesikatteen tuotenimi, asennusvuosi ja takuuehdot löytyvät toimitussopimuksesta, laskusta tai takuuasiakirjasta. Katemateriaali voidaan tunnistaa näkyvästä pinnasta, mutta sen alla olevaa aluskatetta tai rakennekerroksia ei päätellä ulkopuolelta.

Yläpohjan rakenne, lämmöneristeet, höyrynsulku tai ilmansulku sekä tuuletus löytyvät rakennepiirustuksista ja leikkauskuvista. Myöhemmin lisätty eriste tarkistetaan laskuista, työselostuksesta tai työkuvista. Merkitse lisäeristyksen laajuus, jos sitä ei ole tehty koko yläpohjaan.

Aluskatteen, läpivientien ja savupiipun liittymien toteutus voi selvitä kattoremontin työkuvista. Jos tieto puuttuu, merkitse näkyvä havainto ja tarkastuspaikka. Esimerkiksi ”Aluskate näkyy kylmän ullakon tarkastusluukulta, tyyppi ei tiedossa” on täsmällinen merkintä.

Räystäskourujen, syöksytorvien ja kattoturvatuotteiden materiaalit sekä asennusvuodet löytyvät laskuista ja asennussopimuksista. Merkitse samalla, mistä katolle johtava turvallinen kulkureitti alkaa. Huoltokirjaa ei täytetä kiipeämällä katolle ilman asianmukaisia kulkuteitä ja putoamissuojausta.

Sivu 13: sisätilat ja pintamateriaalit

Pintamateriaalien tiedot löytyvät parhaiten kuiteista, remonttilaskuista, maalipurkeista, lattiamateriaalien pakkauksista ja asennusohjeista. Valokuvaa jäljelle jäänyt tuote-etiketti ennen pakkauksen hävittämistä ja anna kuvalle liitetunnus.

Kirjaa huoneen yhteyteen tuotteen nimi, sävy tai mallisto sekä asennus- tai käsittelyvuosi. Hoito-ohjeen sijainniksi voi merkitä tallennetun tiedoston tai valmistajan ohjeesta tehdyn paikallisen kopion. Pelkkä verkkolinkki saattaa lakata toimimasta.

Jos samaa lattiamateriaalia on useassa huoneessa, merkitse huoneet samaan kuvaukseen ja viittaa yhteiseen liitteeseen. Eri vuosina tehdyt pinnat kirjataan erikseen.

Esimerkki: Olohuoneen lattia: tammiparketti, valmistaja ja mallisto tiedossa, asennettu 2021. Hoito-ohje LIITE-2021-06. Kaksi varalautaa varaston ylähyllyllä.

Takka- ja hormipintojen tuotteet etsitään tulisijan asennusasiakirjoista, remonttilaskuista tai materiaalipakkauksista. Tulisijan ja savuhormin tekniset tiedot kirjataan lisäksi sivulle 20.

Sivu 14: märkätilat, sauna ja keittiö

Aloita märkätiläremontin sopimuksesta, laskuista ja työmaakuvista. Etsi vedeneristystodistus, mahdollinen kosteudenmittauspöytäkirja, valvontaraportti sekä LVI- ja sähkötyön asiakirjat. Merkitse jokaiselle dokumentille liitetunnus.

Vedeneristejärjestelmän nimi tarkistetaan vedeneristysasiakirjasta, tuote-etiketistä tai urakoitsijan työselosteesta. Laatoitettu pinta ei paljasta, millainen vedeneristys sen alla on. Jos asiakirjoja ei löydy, kirjoita ”vedeneristeen tyyppi ei tiedossa 7/2026”. Remonttivuosi voidaan kirjata erikseen, jos se selviää laskusta.

Lattiakaivon valmistaja ja malli saattavat näkyä kaivossa olevasta merkinnästä. Kaivoa ei pureta tunnistamista varten. Merkitse näkyvä tieto sekä kaivoa koskevan huolto-ohjeen sijainti.

Silikonisaumojen uusimisvuosi löytyy huoltomerkinnästä tai kuitista. Jos vuosi perustuu edellisen omistajan ilmoitukseen, kirjoita lähde näkyviin.

Hanojen, sekoittajien, kalusteiden ja kodinkoneiden valmistajat sekä mallit löytyvät laitekilvistä, kuiteista ja käyttöohjeista. Kodinkoneen asennusvuosi tarkistetaan toimitus- tai asennusasiakirjasta. Vesiliitäntöjen toteutus etsitään LVI-suunnitelmasta ja asennusasiakirjoista.

Riittävän tarkka merkintä on esimerkiksi: Kylpyhuone uusittu 2020. Vedeneristejärjestelmä: [tuotenimi], lattia ja seinät. Vedeneristysasiakirja, valvontaraportti ja työkuvat: KORJ-2020-01–04. Lattiakaivon malli tarkistamatta. Silikonisaumat uusittu 5/2025.

Sivut 15–21 täytetään laitekilpien, käyttöönottopöytäkirjojen, suunnitelmien ja käyttöohjeiden avulla. Laitekilpi kertoo tavallisesti valmistajan, mallin ja sarjanumeron. Se ei yleensä kerro järjestelmän asetuksia, huoltohistoriaa tai asennuksen toteutusta.

Valokuvaa laitekilpi ja merkitse kuva sivun 36 liiteluetteloon. Sarjanumero kannattaa säilyttää varaosien ja huollon tilaamista varten.

Sivu 15: vesi ja viemäri

Vesiliittymän tiedot löytyvät liittymissopimuksesta, vesilaskusta, LVI-suunnitelmasta tai vesihuoltolaitoksen palvelusta. Oman kaivon tiedot etsitään kaivokortista, porausraportista, veden tutkimustuloksista ja pumppulaitteiden asiakirjoista.

Vesimittarin tunniste luetaan mittarista. Veden pääsulun sijainti varmistetaan paikan päällä. Kirjaa sijainti samalla tavalla kuin sivulla 7.

Käyttövesiputkien materiaali, reitit ja uusimisvuosi löytyvät LVI-piirustuksista ja putkiremontin asiakirjoista. Näkyvä putkiosuus ei välttämättä edusta koko talon putkistoa. Jos putkimateriaaleja on useita, kirjaa niiden sijainnit erikseen.

Viemäriliittymän tai kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän tiedot löytyvät LVI-suunnitelmasta, liittymissopimuksesta, jätevesisuunnitelmasta ja huoltoraporteista. Jätevesipumppaamon valmistaja ja malli tarkistetaan laitekilvestä.

Vuotovahdin tiedoiksi merkitään laitteen nimi, antureiden sijainnit ja ohjeen säilytyspaikka. Hälytysten vastaanottajat ja turvatunnukset pidetään erillään huoltokirjasta.

Sivu 16: lämmitys ja lämmönjako

Päälämmönlähteen, varalämmityksen, lämpöpumpun, kattilan tai kaukolämpölaitteiden tiedot löytyvät laitekilvestä, toimitussopimuksesta ja käyttöönottopöytäkirjasta. Asennusvuosi tarkistetaan laskusta tai luovutusasiakirjasta.

Tavoiteasetukset etsitään käyttöönottopöytäkirjasta, lämmityssuunnitelmasta tai huoltoliikkeen raportista. Laitteen näytöllä tarkastushetkellä näkyvää lukua ei merkitä tavoiteasetukseksi ilman varmistusta.

Patteriverkoston ja lattialämmityksen tiedot löytyvät LVI-suunnitelmista sekä tasapainotus- tai säätöpöytäkirjasta. Jakotukkien merkinnät, termostaattien mallit ja kiertovesipumppujen tiedot voidaan tarkistaa laitteista. Venttiilien säätöarvoja ei muuteta huoltokirjan täyttämistä varten.

Paisunta- ja varolaitteista kirjataan laitekilven tiedot, sijainti sekä tarkastus- tai huolto-ohje. Jos järjestelmän paineesta tai varolaitteen toiminnasta on epäselvyyttä, tieto tarkistetaan LVI-ammattilaiselta.

Lämpöpumpun käyttäjälle sopivat huoltotehtävät riippuvat laitetyypistä. Tarkista oman laitteen ohje ja hyödynnä tarvittaessa lämpöpumppujen huolto-ohjetta.

Sivu 17: ilmanvaihto ja jäähdytys

Ilmanvaihtotapa selvitetään LVI-suunnitelmasta, ilmanvaihtokoneen asiakirjoista tai asiantuntijan tekemästä selvityksestä. Kirjaa, onko järjestelmä painovoimainen, koneellinen poisto vai koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto.

Ilmanvaihtokoneen valmistaja, malli ja sarjanumero löytyvät laitekilvestä. Suodattimien tarkka tyyppi tarkistetaan käyttöohjeesta tai valmistajalta. Vanhan suodattimen merkintää voi käyttää hakemiseen, mutta yhteensopivuus varmistetaan ennen uusien suodattimien tilaamista.

Ilmamäärien suunnitellut ja mitatut arvot löytyvät mittaus- ja säätöpöytäkirjasta. Merkitse pöytäkirjan päiväys ja säilytyspaikka. Venttiilien asentoja ei muuteta puhdistuksen tai tunnistamisen yhteydessä.

Kanaviston puhdistushistoria etsitään huoltoliikkeen raportista tai laskusta. Kondenssiveden poiston reitti tarkistetaan asennusohjeesta ja näkyvästä toteutuksesta.

Liesikuvun tai liesituulettimen kohdalle kirjataan, onko laite osa talon ilmanvaihtoa vai erillinen järjestelmä, jos tieto selviää suunnitelmasta tai käyttöohjeesta.

Esimerkki: Ilmanvaihtokone: [valmistaja ja malli], asennettu 2018. Suodattimet [tarkka tyyppi]. Mittaus- ja säätöpöytäkirja IV-2018-02. Kanavisto puhdistettu ja ilmamäärät mitattu 9/2024, raportti HUOLTO-2024-07.

Sivu 18: sähkö, data ja kotiautomaatio

Sähköliittymän ja pääsulakkeiden tiedot löytyvät liittymissopimuksesta, verkkoyhtiön palvelusta, pääkeskuksen merkinnöistä tai sähköpiirustuksista. Keskusten sijainnit varmistetaan paikan päällä.

Sähköpiirustukset, keskuskaaviot ja käyttöönottotarkastuspöytäkirjat ovat tärkeimmät asiakirjat sähköjärjestelmän toteutuksesta. Pyydä uuden tai muutetun sähköasennuksen tekijältä asennuspiirustukset, käyttöohjeet ja tarvittava käyttöönottotarkastuspöytäkirja. Tukesin sähköasennusohje kertoo tilaajalle luovutettavista asiakirjoista.

Maadoituksen, ylijännitesuojauksen, vikavirtasuojien ja kiinteiden lämmityskaapelien tiedot tarkistetaan piirustuksista ja tarkastuspöytäkirjoista. Sähkökeskuksen suojuksia ei avata huoltokirjan täyttämistä varten.

Tietoverkon, antennijärjestelmän ja kotiautomaation tiedot löytyvät järjestelmäkaaviosta, laiteluettelosta ja käyttöohjeista. Kirjaa keskusten ja tukiasemien sijainnit. Verkon salasanat säilytetään turvallisessa salasananhallinnassa.

Sivu 19: uusiutuva energia ja sähköinen liikenne

Aurinkosähköjärjestelmän tiedot löytyvät toimitussopimuksesta, paneeli- ja invertteriluettelosta, sähkökaaviosta sekä käyttöönottotarkastuspöytäkirjasta. Kirjaa paneelien ja invertterin mallit, asennusvuosi sekä turvakytkinten sijainnit. Erotus- ja pelastusohjeen säilytyspaikka merkitään näkyvästi.

Sähkövaraston tiedot etsitään akun, ohjauslaitteen ja suojalaitteiden asiakirjoista. Merkitse järjestelmän nimelliset tiedot sellaisina kuin ne näkyvät valmistajan asiakirjoissa. Akustoa tai sen suojuksia ei avata tunnistamista varten.

Sähköauton latauslaitteen valmistaja, malli ja asennusvuosi löytyvät laitekilvestä ja asennusasiakirjoista. Kuormanhallinnan toteutus varmistetaan sähkökaaviosta tai urakoitsijan dokumentista.

Maalämpökaivon tiedot löytyvät porausraportista, sijaintipiirroksesta ja lämpöpumpun luovutusasiakirjoista. Keruupiirin tyyppi ja sijainti kirjataan suunnitelman perusteella.

Tuotannon seurannasta merkitään mittauspalvelu, mittarin tunniste ja raporttien sijainti. Palvelun käyttäjätunnusta tai salasanaa ei kirjoiteta huoltokirjaan.

Sivu 20: paloturvallisuus, lukitus ja valvonta

Palovaroittimen valmistaja, malli ja valmistus- tai uusimisajankohta löytyvät laitteen merkinnöistä. Kirjaa varoittimien sijainnit ja käyttöohjeen säilytyspaikka. Rakennuksen omistaja vastaa palovaroittimien hankinnasta ja toimintakunnossa pitämisestä vuoden 2026 alusta lähtien. Vastuu perustuu pelastuslain 17 §:ään, ja tarkemmat määrä- ja sijoitusvaatimukset löytyvät sisäministeriön palovaroitinasetuksesta. Käytännön vastuut on koottu sisäministeriön palovaroitinohjeeseen.

Häkävaroittimen ja alkusammutuskaluston tiedot tarkistetaan laitteesta ja valmistajan ohjeesta. Huoltoväli tai uusimisajankohta kopioidaan tuotekohtaisesta ohjeesta.

Tulisijojen ja savuhormien tiedot löytyvät asennusasiakirjoista, tyyppikilvistä, hyväksytyistä piirustuksista ja nuohoustodistuksista. Kirjaa tulisijat ja niitä palvelevat hormit niin, että yhteys käy selväksi.

Vakituisessa asumiskäytössä olevien rakennusten käytössä olevat tulisijat ja savuhormit nuohotaan vähintään vuoden välein. Vapaa-ajan asumiseen käytetyissä rakennuksissa määräaika on kolme vuotta. Käyttöaste ja polttoaine voivat edellyttää tiheämpää nuohousta. Määrävälit voi tarkistaa Pelastustoimen nuohousohjeesta ja pelastuslain 13 b §ä.

Lukitus- ja valvontajärjestelmistä kirjataan valmistaja, järjestelmän nimi, asennusvuosi sekä huoltoliikkeen yhteystieto. Avainten teettämiskoodit, hälytysalueiden poistokoodit ja kamerajärjestelmän tunnukset säilytetään muualla.

Sivu 21: sovellukset ja pilvipalvelut

Listaa jokainen palvelu sen laitteen tai järjestelmän yhteyteen, jota sillä ohjataan. Kirjaa palvelun nimi, tarkoitus, pääkäyttäjä, tilaukseen liittyvä sähköpostiosoite sekä asiakastuen yhteystieto. Salasanaa ei merkitä.

Omistajuuden siirtotapa tarkistetaan palvelun valmistajan tai palveluntarjoajan ohjeesta. Joissakin palveluissa uusi omistaja lisätään käyttäjäksi, toisissa laite poistetaan vanhalta tililtä ja liitetään uuteen. Kirjaa huoltokirjaan ohjeen sijainti.

Selvitä samalla:

• tallentuvatko tiedot pilvipalveluun vai paikalliseen laitteeseen
• onko palvelu maksullinen
• milloin tilaus uusiutuu
• kuka vastaanottaa hälytykset
• miten raportit tai asetukset varmuuskopioidaan
• miten pääkäyttäjä vaihdetaan.

Palvelun palautuskoodit ja kaksivaiheisen tunnistautumisen varakoodit kuuluvat turvalliseen salasananhallintaan.

Sivujen 22–25 Ohje tai väli -kenttään merkitään sekä huoltoväli että sen lähde. Käytä ensisijaisesti juuri kyseisen laitteen, tuotteen tai rakenteen käyttö- ja huolto-ohjetta.

Etsi huoltoväli tässä järjestyksessä:

1. valmistajan malli- tai tuotekohtainen käyttö- ja huolto-ohje
2. suunnittelijan tai asentajan kohteelle laatima ohje
3. huoltoliikkeen tai muun asiantuntijan kirjallinen suositus
4. viranomaisen määräväli silloin, kun sellainen koskee tehtävää
5. yleinen huoltotaulukko, jos kohdekohtaista tietoa ei löydy.

Kirjoita lähde näkyviin: ”Valmistajan käyttöohje, s. 18” tai ”Huoltoliikkeen raportti 12.5.2026”. Näin huoltoväli voidaan tarkistaa myöhemmin.

Jos käyttöohje puuttuu, etsi se valmistajan verkkosivulta laitekilven merkin ja mallin avulla. Tallenna ohje talon omaan kansioon. Lopetetun tuotteen ohjetta voi pyytää valmistajalta, maahantuojalta tai valtuutetulta huoltoliikkeeltä.

Jos laitetta ei pystytä tunnistamaan, merkitse ”malli ja huoltoväli selvitettävä”. Huoltoväliä ei arvata samannäköisen laitteen ohjeesta.

Sivut 22–24: valmiit huoltokohteet

Viimeksi-kenttään merkitään päivämäärä, jolloin työ on varmasti tehty. Tieto etsitään huoltoraportista, laskusta, kuitista, nuohoojan todistuksesta tai huoltomerkinnästä.

Jos lähteestä selviää vain vuosi, kirjoita vuosi. Jos edellisestä työstä ei löydy tietoa, merkitse ”ei tiedossa 7/2026” ja sovi ensimmäinen tarkastus. Arvioitua ajankohtaa ei merkitä toteutuneeksi huolloksi.

Seuraavaksi-kenttään lasketaan ajankohta käytetyn ohjeen perusteella. Huoltoa ei siirretä automaattisesti seuraavaan kalenterivuoteen, jos tuotteen ohje määrittää välin käyttötuntien, hälytyksen tai todetun kunnon mukaan. Kirjaa silloin esimerkiksi ”huoltoliikkeen arvion mukaan 9/2027” tai ”laitteen huoltoilmoituksen perusteella”.

Vastuu-kenttään merkitään henkilö tai taho, joka huolehtii tehtävän tekemisestä tai tilaamisesta. Käytä selkeää ilmaisua, kuten ”omistaja tilaa”, ”LVI-huoltoliike” tai ”nuohooja”. Pelkkä henkilön etunimi vaikeuttaa tiedon tulkintaa myöhemmin.

Sivulla 22 lähteinä käytetään rakenteiden huolto-ohjeita, katemateriaalin ohjeita, aiempia kuntotarkastuksia sekä asiantuntijan arviota. Sivun 23 palovaroittimien, alkusammutuskaluston ja nuohouksen ajankohdat tarkistetaan laiteohjeista ja viranomaismääräyksistä. Sivun 24 taloteknisten laitteiden huoltovälit otetaan laitekohtaisista ohjeista.

Esimerkki: Ilmanvaihdon suodattimet. Ohje/väli: valmistajan käyttöohjeen mukaan 2 kertaa vuodessa, tarkistetaan tarvittaessa useammin. Viimeksi: 15.4.2026. Seuraavaksi: 10/2026. Vastuu: omistaja.

Sivu 25: oman talon huoltotehtävät

Lisää tälle sivulle tehtävät, jotka liittyvät juuri oman talon laitteisiin tai erityisiin rakenteisiin. Tällaisia voivat olla pumppaamon huolto, kaivoveden tutkiminen, radonimurin tarkistus, sulanapitolämmityksen koekäyttö tai jonkin erikoisrakenteen tarkastus.

Merkitse jokaiselle tehtävälle lähde. Jos tehtävä perustuu asiantuntijan arvioon, kirjoita arvioijan nimi tai yritys sekä raportin päiväys.

Sivu 26: vuoden huoltonäkymä

Siirrä vuosinäkymään vain tärkeimmät määräpäivät ja kyseisenä kuukautena tehtävät työt. Tarkempi huoltoväli jää sivuille 22–25 ja tehdyn työn kuvaus sivuille 27–28.

Hyvä merkintä on ”Huhtikuu: IV-suodattimet, rännit ja sadevesikaivot”. Tarkastus- tai huoltopäivän jälkeen tehdään varsinainen huoltomerkintä päiväkirjaan.

Jos tehtävällä ei ole tarkkaa kuukautta, sijoita se vuodenaikaan, jolloin työ voidaan tehdä turvallisesti ja havainto on luotettava. Valmistajan tai ammattilaisen määrittämä määräaika menee yleisen vuosikalenterin edelle.

Oman kodin vuositarkastuksen ohje auttaa valitsemaan vuosinäkymään talolle sopivat tarkastukset.

Kun työ valmistuu tai talossa havaitaan poikkeama, ratkaise ensin, mihin osioon merkintä kuuluu. Sama tapahtuma voi johtaa useampaan kirjaukseen. Esimerkiksi vahinko merkitään ensin sivulle 30. Sen vuoksi myöhemmin tehty rakenteiden korjaus lisätään myös korjaushistoriaan sivulle 29.

Sivut 27–28: huolto- ja tarkastuspäiväkirja

Tee merkintä mahdollisimman pian työn jälkeen. Käytä lähteenä huoltoraporttia, kuittia, työmääräintä tai omaa havaintoa.

Merkitse työn todellinen tekijä. Itse tehdyn huollon tekijäksi riittää ”omistaja”. Yrityksen tekemästä työstä kirjataan yrityksen nimi ja tarvittaessa työn suorittanut henkilö.

Tehty työ -kentässä kerrotaan työn laajuus niin tarkasti, että myöhemmin selviää, mitä tarkastettiin, puhdistettiin, säädettiin tai vaihdettiin. Mittaustulokseen lisätään yksikkö ja mittauspaikka. Käytetty tuote tai varaosa yksilöidään, jos sama tieto tarvitaan seuraavassa huollossa.

Mallimerkintä:

Päivämäärä: [pp.kk.vvvv]
Kohde: [laite, rakenne tai tila]
Tekijä: [omistaja, henkilö tai yritys]
Tehty työ: [mitä tarkastettiin, huollettiin tai vaihdettiin]
Havainto tai mittaustulos: [tulos yksikköineen ja mittauspaikkoineen]
Tuote tai varaosa: [nimi, malli tai tunniste]
Liite: [raportin, kuitin tai kuvan tunnus]
Seuraava toimi: [käyttöohjeeseen tai huoltoraporttiin perustuva ajankohta]

Jälkikäteen kirjattava huolto merkitään sillä tarkkuudella, jonka asiakirjat sallivat. Jos lähteestä selviää ainoastaan vuosi, älä keksi tarkkaa päivämäärää. Lisää merkintään asiakirja, josta tieto on saatu.

Sivu 29: korjaus- ja muutostyöhistoria

Korjaushistoriaan kirjataan remontit, laiteuusinnat ja rakennetta muuttaneet työt. Työn kuvauksesta pitää selvitä, mitä tiloja, rakenteita tai järjestelmiä korjaus koski.

Ajankohta, toteuttaja ja työn laajuus tarkistetaan sopimuksesta, laskusta, työmaapöytäkirjasta tai loppuraportista. Luvan tunnus, suunnittelijat, hyväksytyt suunnitelmat ja katselmukset kirjataan viranomais- ja hankeasiakirjojen mukaisesti.

Rakenteiden sisään jäävistä työvaiheista säilytetään suunnitelmat, tarkastusasiakirjat ja valokuvat ennen rakenteiden peittämistä. Merkitse huoltokirjaan jokaisen liitteen tunnus ja säilytyspaikka.

Takuun päättymispäivä kopioidaan sopimuksesta tai takuuasiakirjasta. Jos takuuta koskevaa tietoa ei löydy, kirjoita ”takuuaika ei ilmene asiakirjoista”.

Mallimerkintä:

Ajankohta: [aloitus- ja valmistumisaika]
Kohde ja työn laajuus: [korjattu tila, rakenne tai järjestelmä]
Toteuttaja: [yritys ja muut tunnistetiedot]
Lupa ja suunnitelmat: [asiakirjan nimi ja tunnus tai tieto luvan tarpeen tarkistamisesta]
Valvonta ja tarkastukset: [valvoja, pöytäkirja tai raportti]
Käytetyt tuotteet: [tuote- tai järjestelmätiedot]
Liitteet: [asiakirjojen ja kuvien tunnukset]
Takuu: [asiakirjaan perustuva päättymispäivä tai tieto puuttuvasta takuumerkinnästä]

Pientalon korjaushankkeen kulku vaihe vaiheelta auttaa kokoamaan tarvittavat asiakirjat jo suunnittelun ja työmaan aikana.

Sivu 30: vahingot, viat ja poikkeamat

Kirjaa ensin havainto: missä poikkeama huomattiin, millainen se oli ja mitä tapahtumahetkestä tiedetään. Todettu syy lisätään vasta tutkimuksen, huollon tai korjauksen perusteella.

Jos syy on vielä avoin, merkitse ”syy selvityksessä”. Älä muuta oletusta todetuksi syyksi ilman sitä tukevaa raporttia tai muuta luotettavaa selvitystä.

Merkitse myös tehdyt ensitoimet, tilatut tutkimukset, korjaus sekä seuraava sovittu tarkastus. Vakuutusyhtiön vahinkonumero kirjataan sille varattuun kohtaan. Tekniset syyt ja rakenteiden kuntoa koskevat päätelmät otetaan tutkimus- tai korjausraportista.

Tila-kentässä voidaan käyttää esimerkiksi seuraavia merkintöjä:

• havaittu
• selvityksessä
• korjaus tilattu
• korjattu, seurannassa
• käsitelty.

Mallimerkintä:

Havaintopäivä: [pp.kk.vvvv]
Kohde: [tila, rakenne tai laite]
Havainto: [mitä nähtiin, kuultiin, haistettiin tai havaittiin laitteen toiminnassa]
Ensitoimet: [mitä tehtiin vahingon rajaamiseksi]
Todettu syy: [raporttiin perustuva syy tai ”syy selvityksessä”]
Toimet ja seuranta: [tutkimus, korjaus ja seuraava tarkastus]
Liitteet: [raporttien, kuvien ja vakuutusasiakirjojen tunnukset]
Tila: [asian nykyinen vaihe]

Sivu 31: vuosikulutuksen seuranta

Miten huomaat, että talon kulutus on muuttunut? Kirjaa tiedot joka vuosi samalta ajanjaksolta ja käytä samaa laskentatapaa.

Sähkön kokonaiskulutus tarkistetaan verkkoyhtiön palvelusta, vuosiyhteenvedosta tai Fingridin Datahub-palvelusta. Merkitse kulutus kilowattitunteina. Kaukolämmön tiedot löytyvät energiayhtiön raportista ja vedenkulutus vesilaskuista tai mittarilukemista.

Öljystä, pelletistä, polttopuusta tai muusta ostettavasta polttoaineesta voidaan kirjata toteutunut kulutus tai vuoden aikana ostettu määrä. Merkitse näkyviin, kumpaa tietoa käytät. Ostettu polttoainemäärä ei välttämättä vastaa saman vuoden kulutusta, jos varaston määrä muuttuu.

Sähkölämmitys sisältyy tavallisesti sähkön kokonaiskulutukseen. Samaa kulutusta ei pidä kirjata uudelleen erilliseen lämpösarakkeeseen, ellei lämmitykselle ole omaa mittausta.

Päätä myös, mitä Kustannus-kenttä sisältää. Kirjaustapa voi kattaa esimerkiksi sähkön myynnin, siirron ja sähköveron sekä veden ja lämmityspolttoaineiden toteutuneet kustannukset. Käytä samaa sisältöä seuraavinakin vuosina.

Poikkeaman selitykseen merkitään vain tiedossa oleva muutos, kuten pitkä poissaolo, remontti, uusi lämmityslaite, sähköauton latauksen aloittaminen tai todettu laitevika. Sään vaikutus merkitään, jos vertailussa on käytetty lämmitystarvelukukorjattuja tietoja.

Mallimerkintä:

Vuosi: [vvvv]
Sähkö: [kWh]
Lämmitysenergia tai polttoaine: [määrä ja yksikkö sekä käytetty kirjaustapa]
Vesi: [m³]
Asukasmäärä: [vuoden keskimääräinen asukasmäärä]
Kustannus: [summa ja tieto siitä, mitä kustannuksia se sisältää]
Lähde: [vuosiraportti, laskut tai mittarilukemat]
Poikkeaman selitys: [todettu vertailuun vaikuttanut muutos]

Motivan energiankulutuksen seurantaohje kertoo kulutustietojen löytämisestä. Eri vuosien lämmitysenergiankulutuksen vertailussa auttaa Motivan kulutuksen normitusohje.

Sivut 32–33: 10 vuoden kunnossapitosuunnitelma

Kunnossapitosuunnitelmaan kootaan tulevat tutkimukset, suunnittelutarpeet ja korjaukset. Suunnitelma perustuu talosta kerättyyn tietoon: havaintoihin, huoltohistoriaan, kuntotarkastuksiin, kuntotutkimuksiin ja asiantuntijoiden raportteihin.

Rakennusosan laskennallinen tekninen käyttöikä antaa suuntaa seurannalle ja korjausten suunnittelulle. Se ei yksin osoita rakennusosan kuntoa tai määrää uusimisvuotta. Motivan mukaan PTS-suunnitelman laatiminen edellyttää talon nykyisen kunnon tuntemista.

Kirjoita Peruste tai tutkimustarve -kenttään tiedon täsmällinen lähde. Merkitse raportin nimi, päiväys ja tarvittaessa sivunumero. Omistajan oma havainto erotetaan asiantuntijan arviosta.

Rakennusvuosi voi olla peruste selvittää tutkimattoman rakenteen kunto tai puuttuva korjaushistoria. Pelkkä rakennusvuosi ei riitä perusteeksi määrittää korjausta kiireelliseksi.

Mihin kustannusarvio saa perustua?

Kirjaa kustannusarvio vain, kun sen alkuperä voidaan osoittaa. Hyväksyttäviä perusteita ovat esimerkiksi:

• päivätty tarjous, jonka sisältö tunnetaan
• nimetyn urakoitsijan tai suunnittelijan kirjallinen arvio
• asiantuntijan laatima kustannuslaskelma
• vastaavan toteutuneen työn kustannus, kun työn laajuus ja hintataso ovat vertailukelpoisia.

Merkitse arvion laatija, päiväys ja laskelman sisältö. Kirjaa myös, sisältyvätkö summaan suunnittelu, työ, materiaalit ja arvonlisävero.

Jos luotettavaa kustannusarviota ei ole, kirjoita kenttään: Kustannusarvio puuttuu. Pyydettävä tarjous tai kirjallinen arvio.

Älä täytä kenttää muistinvaraisella summalla, yleisellä verkkohinnalla tai toisenlaisen kohteen kustannuksella, jonka laajuutta et tunne.

Kiireellisyys merkitään raportin tai muun perustellun arvion mukaisesti. Jos luokitus on omistajan tekemä, kirjoita se näkyviin. Käytä koko suunnitelmassa samaa asteikkoa ja selitä sen merkitys ensimmäisen merkinnän yhteydessä.

Mallimerkintä:

Ajankohta: [vuosi tai ajanjakso]
Kohde: [rakenne, järjestelmä tai laite]
Tutkimus tai toimenpide: [mitä pitää selvittää, suunnitella tai korjata]
Peruste: [raportti, asiakirja tai päivätty omistajan havainto]
Kustannusarvio: [tarjouksen tai arvion laatija, päiväys ja sisältö] / [kustannusarvio puuttuu]
Kiireellisyys: [raporttiin perustuva luokitus tai omistajan arvio]
Tila: [selvitettävä, tutkimus tilattu, suunnittelussa, tarjous pyydetty, aikataulutettu tai valmis]

Motivan pientalon remonttien ja kunnossapidon suunnitteluohje auttaa kokoamaan korjaukset pitkän aikavälin suunnitelmaksi.

Sivu 34: laitteet, takuut ja uusiminen

Kokoa sivulle laitteet, joiden huolto tai rikkoutuminen vaikuttaa merkittävästi talon käyttöön. Tällaisia voivat olla lämmönlähde, ilmanvaihtokone, lämminvesivaraaja, pumput, aurinkosähköjärjestelmä, sähkövarasto ja sähköauton latauslaite.

Tarkista valmistaja ja malli laitekilvestä. Asennusvuosi etsitään laskusta, käyttöönottopöytäkirjasta tai muusta luovutusasiakirjasta. Takuutiedot kopioidaan sopimuksesta tai takuuasiakirjasta.

Huolto tai uusiminen -kenttään merkitään seuraava käyttöohjeen mukainen huolto. Arvioitu uusimisajankohta kirjataan vasta, kun se perustuu laitteen kuntoon, huoltoliikkeen arvioon tai kunnossapitosuunnitelmaan.

Asiakirja-kentässä ilmoitetaan käyttöohjeen, takuun, huoltosopimuksen ja käyttöönottopöytäkirjan säilytyspaikka. Kun laite vaihdetaan, päivitä myös sitä koskevat tiedot sivuille 15–21.

Sivu 35: huoltokirjan luovutuslista

Käykää luovutuslista läpi ennen hallinnan siirtymistä. Merkitkää jokaisen kohdan yhteyteen, mitä on luovutettu, milloin luovutus tehtiin ja missä aineisto sijaitsee. Puuttuvat asiakirjat kirjataan näkyviin.

Keskeneräisestä tutkimuksesta tai korjauksesta merkitään työn nykyinen vaihe, yhteyshenkilö ja seuraava sovittu toimenpide.

Avaimista ja kulkutunnisteista tehdään lukumääräinen luettelo. Avainten teettämiskoodit, hälytyskoodit, salasanat ja palautuskoodit siirretään turvallisella tavalla huoltokirjan ulkopuolella.

Energia-, vesi-, jäte- ja tietoliikennepalveluista kirjataan palvelupaikan tiedot, sopimusnumerot ja palveluntarjoajien yhteystiedot. Sopimusten siirtäminen tai uusiminen tehdään kunkin palveluntarjoajan ohjeen mukaan.

Käykää verkkoon liitetyt laitteet ja pilvipalvelut läpi yksi kerrallaan. Tarkistakaa palveluntarjoajan ohjeesta, kuinka pääkäyttäjä vaihdetaan ja laite siirretään uudelle tilille. Vanhan omistajan käyttöoikeudet poistetaan sen jälkeen, kun uuden omistajan pääsy laitteeseen, etäohjaukseen ja hälytyksiin on testattu.

Luovuttaja ja vastaanottaja päiväävät ja allekirjoittavat luovutuslistan. Huoltokirja välittää rakennusta koskevaa tietoa, mutta sitä ei pidä käyttää rakennuksen kuntoa koskevana tarkastusraporttina.

Sivu 36: asiakirja- ja kuvaliitteet

Anna jokaiselle asiakirjalle ja kuvasarjalle yksilöllinen tunnus. Tunnuksessa voidaan käyttää aineiston tyyppiä, vuotta ja juoksevaa numeroa:

• PIIR-[vuosi]-[numero] = piirustus
• HUOLTO-[vuosi]-[numero] = huoltoasiakirja
• KORJ-[vuosi]-[numero] = korjausasiakirja
• VAH-[vuosi]-[numero] = vahinkoasiakirja
• KUVA-[vuosi]-[numero] = valokuva tai kuvasarja.

Käytä samaa tunnusta huolto-, korjaus- tai vahinkomerkinnässä. Jos työhön kuuluu useita asiakirjoja, anna niille erilliset tunnukset tai numeroi ne saman sarjan alle.

Säilytyspaikka kirjoitetaan niin tarkasti, että myös toinen henkilö löytää tiedoston. Käyttökelpoinen merkintä on esimerkiksi: Pilvipalvelu > [talon osoite] > Korjaukset > [vuosi ja remontti] > [asiakirjan tunnus ja tiedostonimi]

Ilmaukset ”pilvessä” tai ”tietokoneella” eivät yksilöi tiedoston sijaintia riittävästi.

Nimeä valokuvat sisällön mukaan: KUVA-[vuosi]-[numero][tila][työvaihe].jpg

Säilytä alkuperäiset kuvat ja varmista, ettei rakennuksen ainoa asiakirjakopio ole yhden laitteen tai käyttäjätilin varassa.

Sivu 37: muistiinpanot

Muistiinpanosivulle kirjataan tilapäiset havainnot, joiden lopullinen paikka ei ole vielä selvillä. Lisää jokaiseen merkintään päivämäärä ja kirjoittaja.

Kun asia on tutkittu tai ratkaistu, siirrä tieto rakenteiden perustietoihin, huoltopäiväkirjaan, vahinkohistoriaan tai kunnossapitosuunnitelmaan. Merkitse alkuperäinen muistiinpano käsitellyksi.

Sivu 38: pitkien merkintöjen jatkosivu

Anna jokaiselle jatkomerkinnälle oma tunnus, esimerkiksi J-[vuosi]-[numero]. Kirjoita alkuperäiseen kenttään tunnus ja viittaus jatkosivulle.

Mallimerkintä:

Viittaus: J-[vuosi]-[numero]
Alkuperäinen sivu ja kenttä: [sivunumero ja kentän nimi]
Merkinnän jatko: [jatkuva teksti]
Tiedon lähde: [piirustus, raportti, käyttöohje tai muu asiakirja]

Jos jatkosivuja tarvitaan useita, numeroi ne juoksevasti. Yksi tunnus kuuluu yhdelle merkinnälle.

Sivut 39–40: käyttöperiaatteet, lähteet ja täydentävät ohjeet

Sivulle 39 on koottu huoltokirjan käyttöperiaatteet ja lähteet. Sivulta 40 löytyvät Rakentaja.fi:n täydentävät ohjeet. Näille sivuille ei kirjata yksittäisiä huoltoja tai korjauksia.

Lähteet

• Rakentamislaki 751/2023, 139 §
• Ympäristöministeriö: rakentamislaki
• Hallituksen esitys HE 139/2022 vp
• Motiva: seuraa sähkön ja energian kulutustasi
• Motiva: kulutuksen normitus
• Motiva: pientalon remonttien ja kunnossapidon suunnittelu
• Motiva: pientalon säännölliset huolto- ja ylläpitotoimet
• Rakentaja.fi: pientalon korjaushanke vaihe vaiheelta

Rakennusalan lait, määräykset, tuotteet ja huolto-ohjeet muuttuvat. Tilaa maksuton Rakentaja.fi-uutiskirje, niin saat kerran viikossa koosteen oman kodin ylläpidon tärkeistä tiedoista ja käytännön ohjeista.