Pidennä kattosi ikää laadukkaalla aluskatteella

Ryömintätilan eristys korjataan lisäeristämälläRyömintätilallisen, tuulettuvan alapohjan tai rossipohjan, mitä nimistä nyt käytetäänkään, lisäeristäminen kannattaa mahdollisuuksien mukaan. Tärkeimpänä syynä voi olla vetoisuuden tunne, joka saattaa johtua huonosta ilmatiiviydestä kyseisessä alapohjarakenteessa. Ilmatiiviyden (höyrynsulkukalvo, ISOVER Vario® Xtra) parantaminen onkin erittäin tärkeää rossipohjaa lisäeristettäessä, jotta alapohjarakenne saadaan toimimaan lämpö- ja kosteusteknisesti paremmin ja lisäeristämisestä on energiatehokkuudenkin kannalta hyötyä.Useimmiten tuulettuvissa alapohjarakenteissa (nk. rossipohja) on käytetty mineraalivillaa tai puukuitueristettä eristeenä ja tuulettuvaa ryömintätilaa vasten on tuulensuojalevy tai vastaava, jotta ilmavirran pääsy eristeeseen saadaan estettyä. Energiatehokkuuden kannalta alapohjan lisäeristämisellä ei välttämättä saada yhtä suuria hyötyjä kuin yläpohjan taikka seinien lisäeristämisellä, vaikkakin asumisviihtyvyyteen alapohjan lisäeristyksellä saattaa olla suurikin vaikutus.

Vanhan talon julkisivuremontin tarpeeseen voi olla useita syitä. Pitäisikö lämmöneristystä tehostaa? Onko mahdollista tehdä kodin seinärakenteesta energiatehokkaampi, jolloin lämpö ei karkaa ja energiaa säästyy? Ovatko julkisivurappaukset päässeet ajan myötä vaurioitumaan? Näihin havaintoihin ja kysymyksiin saattaa moni omakotitaloasuja havahtua.1950-luvun taloon Pirkanmaalla toteutettiin julkisivuremontti, kun lisälämmöneristys tuli ajankohtaiseksi.

Valaistussuunnittelu on yksi tärkeimmistä osa-alueista, kun suunnitellaan kodin remonttia tai rakentamista, eikä sitä ole järkevää jättää viime hetkeen. Harva onnistuu valaistuksen ostamisessa vain menemällä (verkko)kauppaan ja kasaamalla kärryn täyteen lamppuja ja valaisimia.Tässä artikkelissa kerrotaan, mitä valaistussuunnittelussa kannattaa huomioida, ja mitä hyötyä valaistussuunnittelusta on.

Energiatehokkuus ja energiansäästö on päivittäinen aihe ja "ilmastotalkoiden" myötä merkitys vain kasvaa. Energiatehokkuusvaatimukset saattavat kasvaa ja energian hinta nousta. Ilmastonmuutoksen kannalta tärkeitä energiatehokkuuden osa-alueita ovat liikkuminen ja yhdyskuntarakenne, rakennusten lämmitys sekä sähkölaitteet ja valaistus. Ilmastotalkoisiin osallistuminen on mielekkäintä silloin, kun siitä syntyy kustannussäästöä itselle. Käytännössä vanha toimivan tuntuinen ilmanvaihtokonekin kannattaa yleensä uusia.Talon koosta ja ilmamääristä riippuen ilmanvaihtokoneen uusimisella saavutettu säästö on vuositasolla 200 - 700 euroa.

Oivallinen rakennusmateriaali märkätiloihin on kipsilevy. Gyprocin tarjoama, märkätiloihin soveltuva sertifioitu Gyproc-kylpyhuonejärjestelmä soveltuu käytettäväksi sekä uudis- että korjausrakentamiseen.Järjestelmän etuihin kuuluu hyvä kosteudenkestävyys sekä elämätön ja halkeilematon rakenne. Järjestelmä on myös nopea asentaa. Kylpyhuoneen pinnoitteena on mahdollista käyttää niin kaakeli-, klinkkeri- kuin luonnonkivilaattaakin. Myös hitsatulla saumalla oleva muovimatto soveltuu tilaan.Kosteusteknisesti vaativiinkiin olosuhteisiin soveltuva kipsilevy, Glasroc GHOE Ocean Ergo Märkätilalevy, on valmistettu kipsikivestä ja vahvistettu lasikuidulla.

Suomessa energiatodistus on ollut käytössä vuodesta 2008 lähtien kaikessa uudisrakentamisessa, ja vuodesta 2009 lähtien se on koskenut myös suuria rakennuksia sekä uusia pientaloja myynti- sekä vuokraustilanteissa. Lähitulevaisuudessa energiatodistus tarvitaan myös vanhan pientalon myynnin tai vuokrauksen yhteydessä. Korjausrakentamisen energiatehokkuusmääräykset astuivat voimaan 1.9.2013.Tiukentuneet energiatehokkuusvaatimukset tulivat voimaan 1.7.2012. Vaatimukset asettavat esimerkiksi suoralle sähkölämmitykselle kiristyneitä ehtoja, jotka on kuitenkin mahdollista saavuttaa esimerkiksi ilmalämpöpumpulla, joka on integroitu kiinteästi ilmanvaihtoon. Energiatehokkuutta koskevalla lainsäädännöllä on tavoitteena rakennusten energiatehokkuuden sekä uusiutuvan energian käytön edistäminen, energiankulutuksen pienentäminen sekä hiilidioksidipäästöjen vähentäminen. Energiatehokkuusvaatimusten täyttyminen on osoitettava rakennuslupaa haettaessa.Hyvällä energiatehokkuudella on mahdollista pienentää rakennuksen käytönaikaisia kustannuksia sekä hillitä asumiskustannusten nousua, vaikka energiahinnat mahdollisesti nousevatkin.