• Etusivu
  • LVI

Hyviä tuloksia kallioenergiaan perustuvalla jäähdytyksellä

Rakentajan toimitus
Julkaistu 13.01.2009
20091_14524.jpg

Havainnekuva Ruusutorpan koulun kalliojäähdytysjärjestelmästä.

Ostoenergian tarve vähentynyt merkittävästi koekohteissa Espoossa

Vaatimukset rakennusten energiatehokkuuden ja ekologisuuden parantamiseksi tiukentuvat, joten uusiutuvien energianlähteiden entistä parempi hyödyntäminen on yhä kiinnostavampaa. Viime vuosina pientaloissa yleistyneen maalämpöpumpun toimintaperiaate soveltuu käytettäväksi myös jäähdyttämiseen. VTT on saavuttanut hyviä tuloksia kallioperän hyödyntämisestä erikoistilojen jäähdytyksessä myös ilman lämpöpumppua.

Kallioperän lämpötila on tasainen ympäri vuoden, joten sitä voidaan hyödyntää jäähdyttämiseen. Järjestelmän toimintaperiaate on hyvin yksinkertainen, siinä kallio- tai maaperään porataan reijät, joihin asennetuissa putkissa kierrätetään kylmäainetta tai vettä kiertovesipumpun avulla. Poranreikäputkistosta kylmäenergia otetaan talteen lämmönvaihtimilla. Järjestelmän käyttökustannukset ovat hyvin edulliset, koska se toimii lähes täysin kallion luontaisella lämpötila-alueella, jolloin lämpöpumppua ei tarvita. Jäähdytysjärjestelmä soveltuu erityisesti erikoistilojen jäähdyttämiseen ja pienentää merkittävästi rakennuksen sähkönkulutusta.

Kallioenergiaan perustuvia jäähdytysjärjestelmiä on tutkittu ja kehitetty VTT:llä ja toteutettu VTT:n omassa toimitalossa jo vuosina 1999–2000 tietokone- ja palvelintilojen jäähdytykseen. Kehitystä on jatkettu kokeellisella rakennusprojektilla ja seurantatutkimuksilla vuosina 2000–2005 VTT:n omissa toimitiloissa ja Ruusutorpan ala-asteen koulussa Espoossa. Tulokset ovat lupaavia, joten jatkokehitetty kallioperää hyödyntävä jäähdytyslaitteisto aiotaan rakentaa myös kahteen uuteen rakenteilla olevaan kouluun Espoossa.

Ruusutorpan koulu on Espoon kaupungin ekokokeilurakennus, johon VTT mitoitti, laati suunnitteluohjeen ja teki seurantatutkimuksen kalliojäähdytysjärjestelmästä. Kallioenergiaan perustuva jäähdytysjärjestelmä on ollut toiminnassa koulun avaamisesta, vuodesta 2002 alkaen. Kallioenergialla jäähdytetään koulun erityis- ja teknisiä tiloja, jotka vaativat jäähdytystä ympäri vuoden. Jäähdytettävää pinta-alaa on koulussa noin 425 m2. Kalliojäähdytysjärjestelmä on toiminut ongelmitta ja tuottanut noin 400 MWh jäähdytysenergiaa ja keskimääräinen jäähdytysteho on ollut noin 15 kW.

VTT:n omassa toimistokiinteistössä kalliojäähdytysjärjestelmä on ollut käytössä vuodesta 2001 ja sen jäähdytysteho on ollut 4-5 kW. Järjestelmä on tuottanut jäähdytysenergiaa 250 MWh erittäin pienillä kustannuksilla tietokone- ja palvelintilojen jäähdytykseen.

Kalliojäähdytysjärjestelmä on osoittautunut pilot-kohteista saatujen tulosten perusteella huoltovapaaksi ja ekologiseksi energialähteeksi. Sähkönkulutuksen säästön vuoksi myös rakennuksen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt pienenevät verrattuna perinteisen jäähdytysjärjestelmän käyttöön. Laskennallisesti uusiutuvaan energiaan perustuva kalliojäähdytys on vähentänyt hiilidioksidipäästöjä Ruusutorpan koulussa noin 150 t ja VTT:n toimitalossa noin 100 t käyttöönotosta tähän päivään.

Kalliojäähdytysjärjestelmän takaisinmaksuaika on suhteellisen pitkä, yleensä noin 10 vuotta. Tämä johtuu tarvittavasta kallioreikien suuresta määrästä hyödynnettävään tehoon nähden. Jos samoja kallioreikiä käytetään jäähdytyksen lisäksi lämpöpumpun avulla myös lämmitykseen, vähenee tarvittava porareikämäärä huomattavasti, koska lämmönotto ja jäähdytys osittain kompensoivat toisiaan. Lisäksi koulurakennuksissa syntyy lauhde- ja ilmaisenergiaa mm. keittiöympäristöjen kylmä- ja kuumalaitteista. Nämä lauhde-energiat voidaan kallioenergiajärjestelmässä tilapäisesti lauhduttaa kallioon ja hyödyntää myöhemmin lämpöpumpulla lämmityksessä, ellei lämmitystarvetta esiinny samanaikaisesti.

Uuden sukupolven jäähdytys- ja lauhdutusenergiaa hyödyntävä hybridijärjestelmä on kehitteillä ja koerakenteilla uuteen Espoon kaupungin suunnitteluvaiheessa olevaan koulurakennukseen Saunalahteen. Kun samoja energiakaivoja käytetään sekä lämmitykseen että jäähdytykseen energiajärjestelmän takaisinmaksuaika lyhenee noin 6-10 vuoteen.

Tutkimusta ovat rahoittaneet Espoon kaupunki, työ- ja elinkeinoministeriö ja VTT.

Lisätietoja:

Jouko Ritola
Erikoistutkija
email:jouko.ritola@vtt.fi

Lisätietoja VTT:stä:

Olli Ernvall
Viestintäjohtaja

olli.ernvall@vtt.fi
www.vtt.fi

LVI
Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje

Aiheeseen liittyvää

Rafi_kuvaa_ei_loytynyt_1200x675.jpg
Kunnallisteknisten ja muiden liittymien saannin varmistus
Toimenpiteet:Kunnallisteknisten liittymien saanti varmistetaan työn käynnistyessä.Vastuuhenkilöt:ValvojaDokumentit:TilauksetHyväksyntä:Projektipäällikkö
20221_75513.jpg
Suunnittele uudisrakennuksen sähköistys tulevaisuutta ajatellen
Uudisrakennuksen sähköistysprojektin suunnittelu pitäisi alkaa jo hyvin varhaisessa vaiheessa ennen rakentamisen aloittamista. Hätiköidyllä sähkösuunnittelulla viivästytetään rakennusprojektia ja kerrytetään lisäkuluja. Sähköistyksiä ei kannata suunnitella vain tämän päivän tarpeita ajatellen, vaan katse kannattaa kiinnittää pitkälle tulevaisuuteen.
20232_80818.jpg
Automaattisesti toimiva ilmanvaihto lisää asumis­mukavuutta
Vuonna 2022 valmistuneen hirsitalon asukkaat Heidi ja Jasper iloitsevat kotinsa hyvästä sisäilmasta ja toimivasta tulo-poistoilmanvaihdosta. Koneellinen ilmanvaihto on tehnyt asukkaisiin suuren vaikutuksen. Heillä on käytössään myös MyVallox Cloud -pilvipalvelu, jonka keräämästä datasta he näkevät kotinsa ilmanvaihdon toimivuuden ja tietoa sisäilman laadusta.
20224_77800.jpg
Moni laiminlyö rengaspaineiden tarkastamisen - näin ilmaat renkaat oikein
Kokenut maastopyöräharrastaja kertoo, mitä renkaiden ilmaamisessa kannattaa ottaa huomioon. Väärä ilmanpaine voi tehdä ajamisesta epämukavaa. Pieni paineilmapumppu kulkee kätevästi mukana ajon aikana.
20204_64007.jpg
Tuunaa vanha pöytä uuteen loistoon
Saitko perinnöksi tai lahjaksi hieman nuhruisen pöydän? Tai löysitkö kirpputorilta muodoiltaan kaunottaren, mutta väreiltään ruman ankanpojan? Tuunaa pöydästä helposti päivässä, kalkkimaalilla ja lakalla, sisustusttyyliisi ja väreihisi sopiva perintökalleus.
Kattokeskuksen punaiseen takkiin, valkoiseen kypärään ja valjaisiin pukeutunut työntekijä tarkistaa peltikaton kuntoa.
Kodin arvo nousee, kun paikat pitää kunnossa - Näin kotitalous­vähennyksen voi hyödyntää kattoremontissa
Oman kodin tai vapaa-ajanasunnon tiili- tai peltikatto on paljon enemmän kuin näkymä kadulle. Se kätkee alleen vuosikymmenten takaiset aluskatteet, läpiviennit ja mahdolliset vuotokohdat. Katon tarkastus on hyvä tehdä vuosittain. Kun oman katon kunto alkaa mietityttää, Kattokeskuksen kattoasiantuntijoilta saa apua katon kunnon tarkastuksen lisäksi myös sopivista rahoitustavoista sekä kotitalousvähennyksen hyödyntämisestä.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton