Rakennusmuovi höyrysulkuna katossa, ei lopputarkastusta

Rakennusoikeudelliset kysymykset

Kysytty: 9.6.2009 klo:11:34

Espoon kaupunki on kieltäytymässä hyväksymään lopputarkastuksessa uutta Maxit kivitaloamme. Tekijät ovat käyttäneet kattoon höyrysulkuna rakennusmuovia (0,2 mm). sisäkatossa on 13 mm cyproc. Voiko tämä estää lopputarkastuksen laillisesti? Samaa muovia on käytetty rak.tarkastajan mukaan yleisimmin. Milloin määräys UV suojatun höyrysulun käyttämisestä on tullut voimaan? Talossammehan muovi ei ole alttina UV säteilylle.

Leca

Kysymyksiä: 7 kpl

Kayttäjän kysymykset

Virallinen vastaus

Oheisen Rakentamismääräyksen kohdan 2 mukaan rakennuksessa ei tarvita höyrysulkua, mikäli ilmatiiveys on riittävä. Kun rakennuslupakuvissa on merkittynä höyrysulku, se myös...

Nähdäksesi vastauksen kokonaan sinun on oltava >>sisäänkirjautunut<< palveluun.
Liity jäseneksi >>tästä<< Jäsenyys on maksuton, eikä velvoita sinua mihinkään.
Jäsenenä voit myös itse kysyä kysymyksen palstalla.

Kysymykseen/vastaukseen on liitetty lisäinformaatio linkki ->>

Arvostele vastaus kysymykseen "Rakennusoikeudelliset kysymykset / Rakennusmuovi höyrysulkuna katossa, ei lopputarkastusta":

Jäsenen Mestari antama (9.6.2009 klo:14:17) kommentti

Se menee varmaan tuo uv-säteily läpi talon, jos se ei kerta voi olla siellä katon sisäpuolella se muovi. Vaikuttaisi,että teillä on iso ongelma käsissä.

Jäsenen Monta antama (9.6.2009 klo:15:17) kommentti

Se on se "iso ongelma", vaikka vain leima puuttuu. Valitettavasti noin on päässyt käymään, sillä se Espoon kaupunki on oikeassa. Tuskinpa siitä ne tinkivät, joten Teidän on vain alettava neuvottelemaan korjaustyöstä. Sillä ei ole merkitystä, onko iso vai pieni, puu vai kivi. Uskon niin, että leima paukahtaa vasta sen UV:n alapuolella.

Perustelua: Kirkas muovi on tarkoitettu (nykyään) vai tilapäiskäyttöön ja siinä on/saa olla kierrätysmuoviakin raaka-aineena, jolloin se on lyhytkestoisempaa kuin se sertifioitu UV-muovi.

Lisätäänpä vielä vakuudeksi:

http://www.fise.fi/default/?__EVIA_WYSIWYG_FILE=12707&name=file

ja lisätäänpä vielä toinenkin, jossa korjauksen jälkeenkään ei mielestäni ole aivan ok. Se teippaus perk.....

http://www.fise.fi/default/?__EVIA_WYSIWYG_FILE=12705&name=file

Jäsenen Pm antama (9.6.2009 klo:16:32) kommentti

Noissa Montan mainitsemissa viittauksissa on myös selvästi sanottu, että läpiviennit pitää tiivistää läpivientikauluksella. Ilmankos ne Visuxit on niin sikamaisen kalliita.

Jäsenen Monta antama (9.6.2009 klo:17:05) kommentti

Ei oo ainoa tapa sitten oo, mutta parempi kuin ei mittään.

Jäsenen marksto antama (10.6.2009 klo:10:42) kommentti

UVa-säteily on paljon pitkäaaltoisempaa kuin röntgensäteily, joka läpäisee rakenteita eikä sekään täydellisesti. Ihmisen kannalta oleilu puun varjossa absorboi jo riittävästi UV-säteilyä.

Auringonpaisteen alaiseksi jäänyt uretaanieriste on yksi nopeimmin haurastuvimmista rakennusmateriaaleista, mutta ohuen ikkuna- tai ovilistan suojamana se ei vahingoitu.

UV-suojatun kalvon vaatimiseen lienee jokin muu peruste tai sitten kysymyksessä on jonkinlainen ylilyönti.

Jäsenen TKT antama (10.6.2009 klo:11:54) kommentti

Olisin "marksto":n kanssa samaa mieltä, ettei pelkällä UV-säteilyperusteella rakennusmuovin käyttöä höyrysulkuna voi sulkea pois; rakennusosa täysin suojassa UV-säteilyltä. Vesihöyryn läpäisevyydellä sen sijaan on olennainen merkitys puhuttaessa hörysulun toimivuudesta/toimimattomuudesta/materiaalin soveltuvuudesta tarkoitukseensa.

Jäsenen Betonitohtori antama (10.6.2009 klo:12:57) kommentti

On havaittu jopa 15-vanhoissa rakenteissa rakennusmuovin muutoksia rakenteiden sisällä. Joissakin taloissa on rakennusmuovi muuttunut "kuivaksi" kuin kuiva puun lehti, ihan silppua.

Voi olla, että eräistä rakennusmateriaaleista tulee päästöjä, joita tavallinen muovi ei kestä.

SFS-muovi on vanhennustestattu ja siksi se on sitä mitä höyrysuluksi on laitettava ei muuta.

Minä en ymmärrä miksi pitäisi joka paikassa mennä sieltä missä aita on matalin. Kukaan rakentaja ei kaadu höyrysulun hintaan.

Jäsenen TKT antama (10.6.2009 klo:13:04) kommentti

Juuri näin. Espoon rakennusvalvonta on "oikealla asialla", mutta perustellut vaatimuksensa "huonosti".

Jäsenen Monta antama (10.6.2009 klo:15:17) kommentti

Onpahan rakentaja.fi:llä lisäinfolinkki. Ei ainakaan kysyjää palvele. No väliäpä hällä, kunhan sanomaa oli.

Jäsenen Jassex antama (10.6.2009 klo:15:18) kommentti

"Joissakin taloissa on rakennusmuovi muuttunut "kuivaksi" kuin kuiva puun lehti, ihan silppua.

Voi olla, että eräistä rakennusmateriaaleista tulee päästöjä, joita tavallinen muovi ei kestä."

Taitaa vaan olla pakkanen purassut muovia, sitä ne ei kestä, en ole kuullutkaan että talosta tulisi sellaisia päästöjä että muovit hajoittaisi, johan ne hajoaisivat ihmisetkin. Kokeile vaikka ja pistä naapurin mamma kylmäksi ja kaiva se muovin kanssa maahan routarajan alle. Muutaman vuoden päästä kaivat sitten ylös ja vertaat että kumpi ompi enempi lahonnut!?

Jäsenen 24 antama (10.6.2009 klo:15:23) kommentti

Joo en ole minäkään kuullut näistä päästöistä mutta yksi joka vanhentaa muovia on alkalinen ympäristö. Betonihan on kovasti alkalista ja kyseessähän on maxit kivitalo(lue betoni).

Jäsenen Betonitohtori antama (10.6.2009 klo:21:34) kommentti

No, oli se sitten pakkanen, alkalinen tai hapan ympäristö tai joku muu, päästö tai ei, mutta kunhan vain ollaan eri mieltä, niin hyvä tulee......

Jäsenen marksto antama (10.6.2009 klo:23:12) kommentti

Mitähän laatua mahtoivat olla ne rakennusmuovit, joita yleisesti käytettiin aluksi, kun UV-suoja- tai "vanhenemisenestoaineita" ei vielä kalvoissa käytetty. Siinäkö nyt on merkittäväkin syy tavattomasti yleistyneisiin homevaurioihin. Tiettyjen muovilaatujen itsestään kovettuminen tosin tunnettiin silloinkin jo hyvin, mutta mahdettiinko siitä juurikaan välittää, kun suhtautuminen sen asentamiseenkin oli "kunhan sinussa on"-tyyppistä.

Ken elää, saa nähdä miten pärjäävät nämä siveltävät vedeneristeet.

Jäsenen Mestari antama (11.6.2009 klo:10:13) kommentti

Aikaisemmin ne olivat laatua " höyrynsulku 0.2 rakennusmuovi"