Jäsenen Mestari antama (26.11.2009 klo:8:35) kommentti Suora vastaus, ei ole pakko.
Jäsenen Betonitohtori antama (27.11.2009 klo:21:56) kommentti Mutta suosittelen tekemään.....
Jäsenen vaihtoehtoja antama (27.11.2009 klo:22:22) kommentti Vedeneriste tehdään kauttaaltaan. Puurunko voi lähteä suoraan lattian päältä. (bitumikaista alle tarvittaessa).
Jäsenen temmi antama (27.11.2009 klo:23:12) kommentti oliko se nyt puoltoista metriä mitä piti olla suihku nurkasta vaimitä se ny oli;) Ei vaa ihan oma järki käyttöö tilantee mukaan, jos on tosi iso tila missä suihkunurkka, ei ole pakko eristää kokonaan. Ei siitä kyllä isoa säästöä saa vaikka jättää sen vähän eristämättä, eli "maalaa" vaan menemään.
Jäsenen vaihtoehtoja antama (28.11.2009 klo:0:37) kommentti Se puolitoista metriä-juttu on historiaa. Nykyään se vedeneristys tehdään kauttaaltaan. (tämä päivitykseksi).
Jäsenen rakrak antama (28.11.2009 klo:22:46) kommentti harkkorivin teko on myös turhaa rahankäyttöä, joku on jo pahasti vialla jos lattian tasassa oleva alaohjauspuu kastuu.
Jäsenen Betonitohtori antama (29.11.2009 klo:8:57) kommentti Harkkokerroksen tai tiilivarvien muuraamista märkätilojen alaosaan tehdään yleisesti. Myös ympäristoministeriön oppaissa on tällainen ohje. Etenkin kosteusvauriokohteissa tämä on sääntö eikä poikkeus. Seinän alaosan nostaminen antaa varmuuta puurunkoisten seinien alaosien säilymiselle.
Jäsenen Monta antama (29.11.2009 klo:11:19) kommentti Harkko siellä alaosassa ei paranna mitään, vaan päinvastoin huonontaa eli tekee turhan "nivelen" siihen. Älkää tehkö niin kuin muut tekevät, vaan tehkää niin kuin hyvä tulee. Oli harkko tai ei, niin kosteuseristykset ja työt on tehtävä yhtä huolellisesti.
Miksi lisätä ja vaikeuttaa työtä älyttömillä harkoilla, sillä homehtuu se harkkokin. Luulo tuo tuskaa, mutta eri tavalla kuin tieto, sillä se vain lisää, mutta ei tuo.
On paljon vaikeampi saada seinä suoraksi, kun keskellä seinää on sauma kuin lähteä lattianrajassta yhdellä ja samalla rakenteella. Vain osaamattomat ja kokemattomat yrittävät jippoilla.
Jäsenen Betonitohtori antama (29.11.2009 klo:11:40) kommentti Tietenkin vesieristeet yms on tehtävä, jotka ovat itsestään selvyykisä. Monta kärjistää turhaan asioita.
Jäsenen vaihtoehtoja antama (29.11.2009 klo:12:42) kommentti Mielestäni tässä asiassa "Monta" on "järki-linjalla". Näin tulee parempi, kuin saumaa sauman perään ja aikaa tuhraten.
Jäsenen Monta antama (29.11.2009 klo:13:13) kommentti Totta kai aina on kärjistettävä, sillä on ajateltava järjellä eikä sen vierestä. Onhan se perin merkillistä, että myönnetään mitä ja miten on tehtävä ja sitten kuitenkin käännetään asia nurin. järki hoi, äly älä jätätä (siis jätätä).
Toisaalta on järjetön mainostaa eli jesuiittamaisesti eli puhua omaan pussiin, kun mainostetaan, että kosteat tilat on tehtävä kivestä. Miksi helvetissä "ainoastaan" kivestä.
Kosteat tilat voidaan tehdä kivestä ja mistä muusta tahansa olevasta käyttökelpoisesta materiaalista.
Kosteat tilat pitäisi tehdä oikeastaan paperista, koska silloin siinä on heti kosteusvahti mukana eli huono vedeneristys muun muassa paljastuisi mahdollisimman nopeasti eikä pääsisi esim. home jylläämään vuositolkulla ja sitten ostajien käyttämään huonoa lainsäädäntöä (kuten maakaari etsetera) hyväkseen lyödäksseen myyjää turpiin oman tutkimuksen maakaaren sallimalla laiminlyönnillä. Tässä olisi automaattinen kuntotarkastus tältä osin.
Huomatkaa vielä, että kivessä oleva home ei paljastu muuten kuin usein vasta papin ja hautaustoimiston toimesta.
Jäsenen Lvivaari antama (29.11.2009 klo:13:34) kommentti Jos lattia betoni on kostea niin eikös se nouse siitä harkkoonkin,vai miten on.
Jäsenen HTT antama (29.11.2009 klo:15:18) kommentti Järkevintä on tehdä kosteat tilat huolellisesti kivestä!
Jäsenen Monta antama (29.11.2009 klo:15:30) kommentti Miksi? Väännä ne perustelut meille tyhmille tietämättömille. Odotan perusteellista oppituntia!!!!! Hiljaisuus on päänsä pensaaseen panemista. Siellähän on sitten helppo lymyillä!
Jäsenen Betonitohtori antama (29.11.2009 klo:15:55) kommentti Niin..., kipsoniitissa on paperia, siinä on hyvä kasvualusta homeille...
Jäsenen HTT antama (29.11.2009 klo:16:25) kommentti Äläs nyt Monta taas tapasi mukaan hikeenny!Olen tarkistanut useita satoja kosteita tiloja kosteusvaurioiden takia.Kaikille on ollut yhteistä seinien materiaali,eli kipsilevy.On aivan turhaa vauhkota kipsin puolesta,se nyt vaan ei ole sopiva materiaali kosteisiin tilohin.Onhan se ihmeellinen kanta,että pannaan huono levy ja kuvitellaan litkuilla asian hoituvan.Tietysti jotkut puolustavat kipsiä työnsäkin puolesta,myydäänhän ladojakin.Siinä oli faktaa ja se ei kiihkoamalla miksikään muutu.Koita Monta rauhoittua,että saat nukuttua!
Jäsenen sähkötesteri antama (29.11.2009 klo:17:05) kommentti Ei ladoja ole koskaan kipsistä tehty,mutta trapantteja on kovalevystä ja ifoja puusta.
Jäsenen Monta antama (29.11.2009 klo:17:51) kommentti No niinhän se on! Jätin sen teidän huomattavaksi, enkä itse eottanut sitä kunniaa saada "automaattinen heti paljastava"- tarkastus huonoon työhön. Opastin vain oikeaan suuntaan. Se on siinä! Siis se huono työ paljastuu automaattisesti kipsillä (eli paperista) tehtynä.
Nythän ei ole kysymys siitä, missä kasvaa home, koska se kasvaa joka aineessa, vaan miten saadaan huono työ paljastettua ja mahdollisimman nopeasti. Se on kaikkien etu. Olipa rakennusaine kosteissa tiloissa mikä tahansa, niin niin se työ on tehtävä yhtä huolella. Rakennusaaineitten lukumäärän kasvattaminen kerroksittain ei pienennä riskiä.
PS! Kyllä HTT käy kuumana, kun ei osaa opettaa kuin vain räksyttää. Siellä pensaassa saa mellastaa. Perustelu ei ole se, että on pajon paskaa tonkinut. Tongi vain edelleen!
Jäsenen Betonitohtori antama (29.11.2009 klo:18:22) kommentti Ei HTT ole paskaa tonkinut vaan MONTA tässä paskaa tonkii ja räksyttää...
Jäsenen HTT antama (29.11.2009 klo:18:42) kommentti Olen edelleen sitä mieltä,että suunnittelijoidenkin kannattaisi perehtyä myöskin käytäntöön,se auttaisi monessa asiassa.Siinä voisi jopa oppia erottamaan paskan ja kipsin,saattaa olla mahdollista jopa Montallekin (epäilen tosin).
Jäsenen vaihtoehtoja antama (29.11.2009 klo:18:47) kommentti Voi pyhä yksinkertaisuus. Ei kipsilevyä ole kielletty käytettäväksi kosteissa tiloissa. Ja se menestyy siellä. Jos ei, syy löytyy tekijästä. Ja harvoinhan niitä terveitä / oireettomia rakenteita lähdetään tonkimaan. "HTT" voisi miettiä mikä sen ongelman on aiheuttanut, kun purkamaan joudutaan. Ei se ole sen "syyttömän" levyn syy, vaan ihan jonkun muun. =Onko sormen syy, jos siihen tulee haava, tai onko auton syy kun sattuu kolari? "Monta" on oikeassa, tosin ehkä kärjistäen, mutta syystä. Sillä eihän se suomalaisen "miehen" kunniaan kuulu myöntää, että sattuu, kun hakkaa päätään seinään. Millonkahan se loppuu sattumasta?!!
Jäsenen Monta antama (29.11.2009 klo:19:05) kommentti vaihtoehtoja hyvä! Eihän se minun syy ole, että itse tekaistu tohtori ja H(änen)T(ietämätön)T(ukijansa)ovat täysin pöpelikössä, vaan syy on haettava sieltä syntyjään syvistä syövereistä ja sanotaanko niitä geeneiksi?
Jäsenen Betonitohtori antama (29.11.2009 klo:19:14) kommentti Jos märkätilan rakenteet vesivaurioituvat syy on silloin vesieristeen rikkoontumisesta tai sen puutteesta. Yksinkertaista eikö totta.
Jäsenen Monta antama (29.11.2009 klo:19:54) kommentti Kyllä niin voi sanoa silloin, kun vesieristys on tehty kunnolla, mutta silloin ei voi sanoa, kun vesieristys (on, mutta) on tehty huonosti siten, että se päästää kosteuden läpi rakenteeseen. Kun näin tapahtuu, niin silloin se ei ole sen itse rakenteen ja siihen käytettyjen rakennusaineitten vika. Rakenteen vika ei taas ole se, että se tehdään/on tehty huonosti. Sekään ei ole rakenteen vika, että rakenne on sopimaton, vaan suunnitteluvirhe. Suunnitteluvirhe ei ole se, että kosteat tilat on suunniteltu tehtäväksi käyttäen puuta/peltiä/kiveä/paperipintaista kipsiä/ym. muuta. Mielestäni märkätilat kannattaa tehdä siten, että rakenne paljastaa virheet mahdollisimman pian, jolloin toisaalta kivestä tehtynä paljastuminen on paljon hitaanpi kuin puusta/kipsistä tehtynä. Tällöin säästytään mahdollisimman nopeasti nuuskimasta esim. hometta, joka siis kasvaa ja viihtyy aivan hyvin kaikissa rakenteissa, mutta siis paljastuu paljon hitaammin kivessä kuin puussa/kipsissä. Kaikki home on yhtä pahaa oli se kivessä/puussa/kipsissä/ym:ssä.
Jäsenen HTT antama (29.11.2009 klo:22:00) kommentti Höpö höpö!!
Jäsenen Monta antama (29.11.2009 klo:22:23) kommentti Katsokaas kaikki H( )T( )T( ) selityksiä. Ovat kaiken lisäksi hyvin korkeatasoisia perusteluja ja jopa tieteellisiä tarkasteluja sieltä Pekka Töpöhännän oppikirjasta.
Jäsenen Betonitohtori antama (30.11.2009 klo:8:06) kommentti Kivipohjaiset rakenteet, kuten betoni / tiili ovat parhaita märkätilojen pohjamateriaaleja. Homeen kasvu on heikkoa (joskus ei lainkaan) silloin kun pohjan alkalisuus on suuri. Vaurion sattuessa pohjat voidaan kuivata ja puhdistaa ja käyttää uudelleen.
Sen sijaan levyrakenteet olivat ne sitten puuta tai kipsia ovat ongelmallisia. kaikkein huonoin on kipsialusta. Kipsilevyn paperissa kasvavat pahimmat tiedetyt mikrobit. Levyrakenteiset märkätilat joudutaan purkamaan kokonaan vauriotilanteissa.Veti tai työnsi aina menee euroja......
Jäsenen HTT antama (30.11.2009 klo:8:48) kommentti Lainaa Monta kirjaasi sitten mulle,kunhan saat luettua!
Jäsenen Pm antama (30.11.2009 klo:9:15) kommentti Korjasin pesuhuoneen ja saunan välisen seinän kosteusvaurion purkamalla seinän alaosan ja valamalla sen betonista noin 20 sentin korkeuteen. Sen päälle bitumikaista ja siitä sitten ylöspäin puurakenteisena. Nyt on pesuhuoneen puolelta laatoitus katkennut betoni- ja puuseinän rajan kohdalta. Eli korjausohje ei ollut hyvä.
Jäsenen Monta antama (30.11.2009 klo:9:16) kommentti Sinähän H( )T( )T( ) näköjään osaat sen jo ulkoa. Onhan se hyvä, että aloittaa satukirjojen ulkoluvulla, niin kyllä se siitä.
Lisää kommentti*