Kysy, vastaamme -palvelussa Rakentaja.fi-palvelun jäsenet voivat esittää kysymyksiä rakentamisesta, remontoimisesta tai sisustamisesta. Kysyä voi myös rakennusoikeudellisia lakikysymyksiä. Kysymyksiin vastaavat kunkin alan asiantuntijat. Tule kysymään, kommentoimaan tai lukemaan asiantuntijoiden vastauksia kommentteineen!

seinän alapää

Kylpyhuone ja sauna

Kysytty: 25.11.2009 klo:20:21

siis kun nykyään tehdään korjaus vanhaaan suihkuun niin onko pakko laitrtaa alimmaiseksi kivi ja sen päälle puurunko vai voiko puurunko lähteä suoraan lattialta ja tuleeko vesi eristy myös seiniin kauttaaltaan eikä vaan suihkun kohdalle ja lavuaariin ympäsrille




Virallinen vastaus
On suositus, että puurunko lähtee valmiin lattian tasosta. Tällöin vesivahingon mahdollisuus on minimoitu. Sekä lattia että seinät vesieristetään. Tästä on määräys. Lattian ja seinän liittymäkohta vahvistetaan lasikuitukankaalla.

Arvostele vastaus kysymykseen "Kylpyhuone ja sauna / seinän alapää":
Jäsenen antama (26.11.2009 klo:8:35) kommentti

Suora vastaus, ei ole pakko.

Jäsenen antama (27.11.2009 klo:21:56) kommentti

Mutta suosittelen tekemään.....

Jäsenen antama (27.11.2009 klo:22:22) kommentti

Vedeneriste tehdään kauttaaltaan.

Puurunko voi lähteä suoraan lattian päältä. (bitumikaista alle tarvittaessa).

Jäsenen antama (27.11.2009 klo:23:12) kommentti

oliko se nyt puoltoista metriä mitä piti olla suihku nurkasta vaimitä se ny oli;)

Ei vaa ihan oma järki käyttöö tilantee mukaan, jos on tosi iso tila missä suihkunurkka, ei ole pakko eristää kokonaan. Ei siitä kyllä isoa säästöä saa vaikka jättää sen vähän eristämättä, eli "maalaa" vaan menemään.

Jäsenen antama (28.11.2009 klo:0:37) kommentti

Se puolitoista metriä-juttu on historiaa. Nykyään se vedeneristys tehdään kauttaaltaan. (tämä päivitykseksi).

Jäsenen antama (28.11.2009 klo:22:46) kommentti

harkkorivin teko on myös turhaa rahankäyttöä, joku on jo pahasti vialla jos lattian tasassa oleva alaohjauspuu kastuu.

Jäsenen antama (29.11.2009 klo:8:57) kommentti

Harkkokerroksen tai tiilivarvien muuraamista märkätilojen alaosaan tehdään yleisesti. Myös ympäristoministeriön oppaissa on tällainen ohje. Etenkin kosteusvauriokohteissa tämä on sääntö eikä poikkeus. Seinän alaosan nostaminen antaa varmuuta puurunkoisten seinien alaosien säilymiselle.

Jäsenen antama (29.11.2009 klo:11:19) kommentti

Harkko siellä alaosassa ei paranna mitään, vaan päinvastoin huonontaa eli tekee turhan "nivelen" siihen. Älkää tehkö niin kuin muut tekevät, vaan tehkää niin kuin hyvä tulee. Oli harkko tai ei, niin kosteuseristykset ja työt on tehtävä yhtä huolellisesti.


Miksi lisätä ja vaikeuttaa työtä älyttömillä harkoilla, sillä homehtuu se harkkokin. Luulo tuo tuskaa, mutta eri tavalla kuin tieto, sillä se vain lisää, mutta ei tuo.


On paljon vaikeampi saada seinä suoraksi, kun keskellä seinää on sauma kuin lähteä lattianrajassta yhdellä ja samalla rakenteella. Vain osaamattomat ja kokemattomat yrittävät jippoilla.


Jäsenen antama (29.11.2009 klo:11:40) kommentti

Tietenkin vesieristeet yms on tehtävä, jotka ovat itsestään selvyykisä. Monta kärjistää turhaan asioita.

Jäsenen antama (29.11.2009 klo:12:42) kommentti

Mielestäni tässä asiassa "Monta" on "järki-linjalla". Näin tulee parempi, kuin saumaa sauman perään ja aikaa tuhraten.

Jäsenen antama (29.11.2009 klo:13:13) kommentti

Totta kai aina on kärjistettävä, sillä on ajateltava järjellä eikä sen vierestä. Onhan se perin merkillistä, että myönnetään mitä ja miten on tehtävä ja sitten kuitenkin käännetään asia nurin. järki hoi, äly älä jätätä (siis jätätä).


Toisaalta on järjetön mainostaa eli jesuiittamaisesti eli puhua omaan pussiin, kun mainostetaan, että kosteat tilat on tehtävä kivestä. Miksi helvetissä "ainoastaan" kivestä.


Kosteat tilat voidaan tehdä kivestä ja mistä muusta tahansa olevasta käyttökelpoisesta materiaalista.


Kosteat tilat pitäisi tehdä oikeastaan paperista, koska silloin siinä on heti kosteusvahti mukana eli huono vedeneristys muun muassa paljastuisi mahdollisimman nopeasti eikä pääsisi esim. home jylläämään vuositolkulla ja sitten ostajien käyttämään huonoa lainsäädäntöä (kuten maakaari etsetera) hyväkseen lyödäksseen myyjää turpiin oman tutkimuksen maakaaren sallimalla laiminlyönnillä. Tässä olisi automaattinen kuntotarkastus tältä osin.


Huomatkaa vielä, että kivessä oleva home ei paljastu muuten kuin usein vasta papin ja hautaustoimiston toimesta.


Jäsenen antama (29.11.2009 klo:13:34) kommentti

Jos lattia betoni on kostea niin eikös se nouse siitä harkkoonkin,vai miten on.

Jäsenen antama (29.11.2009 klo:15:18) kommentti

Järkevintä on tehdä kosteat tilat huolellisesti kivestä!

Jäsenen antama (29.11.2009 klo:15:30) kommentti

Miksi? Väännä ne perustelut meille tyhmille tietämättömille. Odotan perusteellista oppituntia!!!!! Hiljaisuus on päänsä pensaaseen panemista. Siellähän on sitten helppo lymyillä!


Jäsenen antama (29.11.2009 klo:15:55) kommentti

Niin..., kipsoniitissa on paperia, siinä on hyvä kasvualusta homeille...

Jäsenen antama (29.11.2009 klo:16:25) kommentti

Äläs nyt Monta taas tapasi mukaan hikeenny!Olen tarkistanut useita satoja kosteita tiloja kosteusvaurioiden takia.Kaikille on ollut yhteistä seinien materiaali,eli kipsilevy.On aivan turhaa vauhkota kipsin puolesta,se nyt vaan ei ole sopiva materiaali kosteisiin tilohin.Onhan se ihmeellinen kanta,että pannaan huono levy ja kuvitellaan litkuilla asian hoituvan.Tietysti jotkut puolustavat kipsiä työnsäkin puolesta,myydäänhän ladojakin.Siinä oli faktaa ja se ei kiihkoamalla miksikään muutu.Koita Monta rauhoittua,että saat nukuttua!

Jäsenen antama (29.11.2009 klo:17:05) kommentti

Ei ladoja ole koskaan kipsistä tehty,mutta trapantteja on kovalevystä ja ifoja puusta.

Jäsenen antama (29.11.2009 klo:17:51) kommentti

No niinhän se on! Jätin sen teidän huomattavaksi, enkä itse eottanut sitä kunniaa saada "automaattinen heti paljastava"- tarkastus huonoon työhön. Opastin vain oikeaan suuntaan. Se on siinä! Siis se huono työ paljastuu automaattisesti kipsillä (eli paperista) tehtynä.


Nythän ei ole kysymys siitä, missä kasvaa home, koska se kasvaa joka aineessa, vaan miten saadaan huono työ paljastettua ja mahdollisimman nopeasti. Se on kaikkien etu. Olipa rakennusaine kosteissa tiloissa mikä tahansa, niin niin se työ on tehtävä yhtä huolella. Rakennusaaineitten lukumäärän kasvattaminen kerroksittain ei pienennä riskiä.


PS! Kyllä HTT käy kuumana, kun ei osaa opettaa kuin vain räksyttää. Siellä pensaassa saa mellastaa. Perustelu ei ole se, että on pajon paskaa tonkinut. Tongi vain edelleen!


Jäsenen antama (29.11.2009 klo:18:22) kommentti

Ei HTT ole paskaa tonkinut vaan MONTA tässä paskaa tonkii ja räksyttää...

Jäsenen antama (29.11.2009 klo:18:42) kommentti

Olen edelleen sitä mieltä,että suunnittelijoidenkin kannattaisi perehtyä myöskin käytäntöön,se auttaisi monessa asiassa.Siinä voisi jopa oppia erottamaan paskan ja kipsin,saattaa olla mahdollista jopa Montallekin (epäilen tosin).

Jäsenen antama (29.11.2009 klo:18:47) kommentti

Voi pyhä yksinkertaisuus. Ei kipsilevyä ole kielletty käytettäväksi kosteissa tiloissa. Ja se menestyy siellä. Jos ei, syy löytyy tekijästä.



Ja harvoinhan niitä terveitä / oireettomia rakenteita lähdetään tonkimaan. "HTT" voisi miettiä mikä sen ongelman on aiheuttanut, kun purkamaan joudutaan. Ei se ole sen "syyttömän" levyn syy, vaan ihan jonkun muun. =Onko sormen syy, jos siihen tulee haava, tai onko auton syy kun sattuu kolari?



"Monta" on oikeassa, tosin ehkä kärjistäen, mutta syystä. Sillä eihän se suomalaisen "miehen" kunniaan kuulu myöntää, että sattuu, kun hakkaa päätään seinään.

Millonkahan se loppuu sattumasta?!!

Jäsenen antama (29.11.2009 klo:19:05) kommentti

vaihtoehtoja hyvä! Eihän se minun syy ole, että itse tekaistu tohtori ja H(änen)T(ietämätön)T(ukijansa)ovat täysin pöpelikössä, vaan syy on haettava sieltä syntyjään syvistä syövereistä ja sanotaanko niitä geeneiksi?

Jäsenen antama (29.11.2009 klo:19:14) kommentti

Jos märkätilan rakenteet vesivaurioituvat syy on silloin vesieristeen rikkoontumisesta tai sen puutteesta. Yksinkertaista eikö totta.

Jäsenen antama (29.11.2009 klo:19:54) kommentti

Kyllä niin voi sanoa silloin, kun vesieristys on tehty kunnolla, mutta silloin ei voi sanoa, kun vesieristys (on, mutta) on tehty huonosti siten, että se päästää kosteuden läpi rakenteeseen. Kun näin tapahtuu, niin silloin se ei ole sen itse rakenteen ja siihen käytettyjen rakennusaineitten vika.



Rakenteen vika ei taas ole se, että se tehdään/on tehty huonosti. Sekään ei ole rakenteen vika, että rakenne on sopimaton, vaan suunnitteluvirhe. Suunnitteluvirhe ei ole se, että kosteat tilat on suunniteltu tehtäväksi käyttäen puuta/peltiä/kiveä/paperipintaista kipsiä/ym. muuta.



Mielestäni märkätilat kannattaa tehdä siten, että rakenne paljastaa virheet mahdollisimman pian, jolloin toisaalta kivestä tehtynä paljastuminen on paljon hitaanpi kuin puusta/kipsistä tehtynä. Tällöin säästytään mahdollisimman nopeasti nuuskimasta esim. hometta, joka siis kasvaa ja viihtyy aivan hyvin kaikissa rakenteissa, mutta siis paljastuu paljon hitaammin kivessä kuin puussa/kipsissä.



Kaikki home on yhtä pahaa oli se kivessä/puussa/kipsissä/ym:ssä.

Jäsenen antama (29.11.2009 klo:22:00) kommentti

Höpö höpö!!

Jäsenen antama (29.11.2009 klo:22:23) kommentti

Katsokaas kaikki H( )T( )T( ) selityksiä. Ovat kaiken lisäksi hyvin korkeatasoisia perusteluja ja jopa tieteellisiä tarkasteluja sieltä Pekka Töpöhännän oppikirjasta.

Jäsenen antama (30.11.2009 klo:8:06) kommentti

Kivipohjaiset rakenteet, kuten betoni / tiili ovat parhaita märkätilojen pohjamateriaaleja. Homeen kasvu on heikkoa (joskus ei lainkaan) silloin kun pohjan alkalisuus on suuri. Vaurion sattuessa pohjat voidaan kuivata ja puhdistaa ja käyttää uudelleen.

Sen sijaan levyrakenteet olivat ne sitten puuta tai kipsia ovat ongelmallisia. kaikkein huonoin on kipsialusta. Kipsilevyn paperissa kasvavat pahimmat tiedetyt mikrobit. Levyrakenteiset märkätilat joudutaan purkamaan kokonaan vauriotilanteissa.

Veti tai työnsi aina menee euroja......


Jäsenen antama (30.11.2009 klo:8:48) kommentti

Lainaa Monta kirjaasi sitten mulle,kunhan saat luettua!

Jäsenen antama (30.11.2009 klo:9:15) kommentti

Korjasin pesuhuoneen ja saunan välisen seinän kosteusvaurion purkamalla seinän alaosan ja valamalla sen betonista noin 20 sentin korkeuteen. Sen päälle bitumikaista ja siitä sitten ylöspäin puurakenteisena. Nyt on pesuhuoneen puolelta laatoitus katkennut betoni- ja puuseinän rajan kohdalta. Eli korjausohje ei ollut hyvä.


Jäsenen antama (30.11.2009 klo:9:16) kommentti

Sinähän H( )T( )T( ) näköjään osaat sen jo ulkoa. Onhan se hyvä, että aloittaa satukirjojen ulkoluvulla, niin kyllä se siitä.



Muita aiheeseen liittyviä kysymyksiä/vastauksia:

mineriitistä eroon

ostamani ulkosaunan sokkelin päällä on parru (hyvässä kunnossa vielä) johon ulkopuolelle on kiinnitetty vaakalauta johon puolestaan on naulattu seinän ulkolauta. Ulkolau...

Sisäpiippu

Kysymyksessä rintamamiestalo ja pönttöuuni. Savupiippua korjattu / pellitetty joskus 80 luvulla. Piippu alkoi olla haperon tuntuinen sisäpuolelta joten laitoin teräsputke...

Kondenssiveden ehkäiseminen vesikaton läpiviennissä

Kuinka voi estää kondenssiveden kertyminen, kun mökin TV -antenni on viety läpi vesikatosta teräsputken sisällä? Putki on tulpattu yläpäästä ja putken alapää on "auki"....

Kattoikkunan eristys

Tasakaton korotuksen yhteydessä kattoikkuna korotettu uuden katon tasolle. Eristetäänkö kattoikkuna katolta täysin tiiviiksi, vai jätetäänkö ikkunatiivisteeseen pieniä ra...

HORMIN KESTO ?

Asennutin rintamamiestaloon pari vuotta sitten kattilanvaihdon yhteydessä sisäpiipun eikä edes ns. mutkaputki suostunut menemään koko hormiin ( 9m ) vaan alapäästä n. puo...

Halkeillut harkkomuuri

Talossamme on kellariin vievien portaiden sivustalle tehty harkkomuuri, joka erottaa portaikon maanalaiset osat maasta. Muuri on menneenä talvena routinut niin pahasti, e...

jiiri pellin asennus

Terve!  uusin kattooni tiilikuvioista katetta ja talossa on keskellä lapetta kaaveleita joihin tulee jiiripelti. tuleeko jiiripellin ja ruoteiden väliin aluskate? (tässä...

Paha haju kylpyhuoneessa

Voiko ällö haju kylpyhuoneessa johtua lattian laatoistusmokasta? Laatat verkossa kiinni olevaa pientä mosaiikkilaattaa, jonka alla paikoittain liian paksi kerros kiinnity...

pulpettikatto ja ontelolaatta

tarkoituksena on rakentaa bewi-runkoinen,pulpettikattoinen passiivitalo ilmanvaihtolämmityksellä.mieleeni tuli että päästäänkö eristetyllä ontelolaatalla yläpohjassa suor...

Rintamamiestalon kellarin sisäpuolinen eristäminen

Hei,Pitääkö paikansa, että jos asumiskäytössä oleva kellarikerros eristetään sisältäpäin niin rakenteen pitää olla tiivis?Mneekö näin polyuretaanilevyt asennettuna siten,...

Hormin tukkiminen.

Kyseessä on ns. rintamamiestalo puolitoistakerroksinen rak. v. 1952. Keittiön puuhella on juuri poistettu lopullisesti käytöstä. Miten on ko. olevan hormin laita(täysin o...

Höyrynsulku ongelma

Kyseessä 1-kerroksinen 1971 rakennettu omakotitalo, jossa on vanha purettu lattia alhaalta ylöspäin seuraava...-Reunavahvisteinen laatta 150mm(keskeltä) -Styroxia 30mm+30...

portaan alapään kiinnitys

Miten yleensä portaiden alapää kiinnitetään lattiaan? Ok-talossa laattalattia vesikiertoisella lattialämmityksellä. Emme ole vielä päättäneet portaiden materiaalia(puu ta...

Saunamökin ulkoseinän rakenne

Kyseessä on rakennettava,  osan vuodesta, ei talviaikaan, käytössä oleva hirsirunkoinen saunamökki n. 20m2. Ulkoseinärakenne olisi niin saunan kuin tuvankin osalta sisält...

hirsi saunan uusiminen

moro.aattelin kysyä tästä tulevasta vanhan ulkosaunan (tavallinen puukiuas lämmitteinen) pikalämmöneristys rempasta.Eli on vanha hirsiseinällä(panelointi purettu pois) ol...

Tiivistyskerros patolevyn luona

Kyselin tuossa aiemmin tiivistyskerroksesta seinän lähellä ja kivetyksen alla. Jos kivetyksen aloittaa vaikkapa viiden sentin päästä seinästä ja laittaa seinän vierustaan...

Seinä WC:n asennus...jatkokysymys

Aiempi kysymys oli huonosti muotoiltu, tarkennetaan hieman:IDO ilmoittaa etta seinäasennus WC:n asennustelineen voi asentaa joko wc tilaan, seinän sisään tai myös seinän...

Betoniportaiden ja ulkoseinän välinen sauma

Talomme ulkoseinällä on betoniportaat. Portaiden ja seinän välinen liitos on rapautunut ja sadevettä pääsee seinän läpi sen takana olevaan kylmävarastoon. Sisältä on pure...

Kaakeliluja ja höyrysulku

Teemme pesuhuoneremonttia ja nyt aloin pohtia höyrysulkuja. Pesuhuone on puutalon toisessa kerroksessa siten että yhden seinän toisella puolella on sauna jossa on villat...

siporex seinän purku

Mitä työkaluja tarvin siporex seinän purkuun ja saako seinän oviaukon kohdan leikattua esim. "rosvosahalla"  siististi?...

Vanhan betoniseinän kosteus

Mikä on kuivassa ja lämpimässä sisätilassa olevan noin 150 mm paksun yli 40 vuotta vanhan betonisen seinän suhteellinen kosteus seinän keskiosasta mitattuna?...

seinien panelointi

Tarvitseeko seinän sisäverhouspaneloinnin ja ilmasulkupaperin väliin laittaa tuuletusrimaa, kun seinän rakenne koostuu seuraavasti ulkoa sisäänpäin; Ulkoverhous, tuulensu...

kantava seinä vai ei

                 heips!   omistan täystiilitalo, mallia eero 69 ,,,joka on rakennettu 1974. Aikomukseni olisi suurentaa autotallia sileen et,poistaisin väliseinän joka on...

Bitumi vai hengittävä rakenne kellarin seinään?

Olemme rakentamassa kellarillista omakotitaloa. Eri valmistajat tarjoavat erilaisia vaihtoehtoja miten harkkoseinän ulkopuoli tulisi käsitellä. Samoin keskustelpalsoilla...

Kylmä kuisti lämpimäksi

Rm talo -47  Kylmä umpikuisti on tarkoitus eristää. Kuisti keskellä talon sivua.Kuinka tulee tehdä kuistin ja talon seinän liitoskohta. Talon rakenne rappaus-betonitiili-...