Jäsenen J3324551724 No tuossakin vastauksessa olisi voinut vaikka kertoilla vähän eri vaihtoehtoja siitä miten korvausilma on yleensä hoidettu, taikka voidaan hoitaa. Nythän tuo vastaus on haistattelua/riitelyyn yllättämistä. Ei näin.
Jäsenen Marklar Ylläpidon vastaushan oli ihan oikein.
Kun ilmanvaihtona on koneellinen poisto, lämmön talteenotolla tai ilman, niin yleensä on joko ikkunoiden yhteydessä tai erilliset säädettävät seinäläpiviennit korvausilmaa varten. Mutta kuten ylläpito sanoi, niin iv-suunnitelmasta asia selviää.
Jäsenen säheltäjä ei kai sentään lto:n kanssa? Silloin tulee tuloilma koneelta omien putkien / venttiilien kautta ns. puhtaisiin tiloihin.
Jäsenen Sami68 Ensiapua oireisiin saa kun otat ikkunoiden yläreunasta pätkän tiivistettä pois ja korvausilma tulee sieltä. Makuuhuoneet ja olohuone ensin. Saat korvausilmaa hallitummin sieltä mistä sitä pitäisikin tulla.
Jäsenen Marklar säheltäjä
"ei kai sentään lto:n kanssa? "
Mikäli ilmanvaihtona "koneellinen poisto", niin kyllä siitä poistoilmasta lämmön voi talteenottaa ja usein otetaankin (ja nykyään jopa pitää ottaa), vaikka korvausilma tulee seinäventtiileistä.
"Silloin tulee tuloilma koneelta omien putkien / venttiilien kautta "
Kyseessä on koneellinen tulo/poistoilmanvaihto
Jäsenen säheltäjä jaa sellaista en ole nähnyt. Otetanko se veteen talteen vai miten?
Jäsenen vaihtoehtoja "Sami68" : Ei niitä tiivisteitä saa poistaa. Ikkuna jäätyy varmasti, ja paljon näillä pakkasilla. Se korvausilma on saatettava huoneisiin hallitusti.
Jäsenen Sami68 Tuota hallittua tapaa käytetään yleisesti esim. kerrostaloissa ja ihan oikeiden asentajien toimesta. Oletko nähnyt että 20cm tiivisteen poisto jäädyttää ikkunan vai arveletko niin käyvän?
Jäsenen Sami68 Tuosta vaikka jotain aiheesta;
Jäsenen Marklar säheltäjä: jaa sellaista en ole nähnyt. Otetanko se veteen talteen vai miten?
Esimerkiksi eräs ruotsalaisvalmisteinen PILP siirtää poistoilmasta kompuralla talteenotetun lämmön mantteliveden välityksellä käyttöveteen ja lattialämmitysveteen ihan hyvällä hyötysuhteella. Taitaa olla muitakin, mutta pääsääntöisesti veteen se lämpö tarvitsee talteenottaa, mikäli on pelkkä koneellinen poisto.
Kysyjällähän ei välttämättä tuota lämmöntalteenottoa ole, mutta sen silti mainitsin, koska on mahdollinen. Pääasia oli siinä, että jos ilmaa poistetaan koneellisesti, tarvitsee sitä jostain tulla tilalle hallitusti. Jos asia ei näin ole, niin joko asennuksessa vikaa, tai sitten suunnitelmassa. Tai mikäli suunnitelmaakaan ei ole, niin vika molemmissa edellä mainituissa. Asia selkenee, kun alkaa jäljittämään sitä iv-suunnitelmaa.
Jäsenen vaihtoehtoja "Sami68", kun kysyit, vastaan. -Olen nähnyt, ikävä kyllä (myös seuraukset). Jos et itse usko, niin kokeile.
Jäsenen REP Kyllä tiivisteen poistaminen osasta sisäikkunaa on ihan hyvä konsti ja kyseisessä tapauksessa suositeltavaa kun tuloilmaventtiilit kerran puuttuvat. Kannattaa poistaa nimenomaan ikkunan ylälaidasta. Tällä yksinkertaisella toimenpiteellä tilanne saattaa muuttua aivan tyydyttäväksi. Ei kannata heti lähteä seiniä puhkomaan. Ikkuna ei tämän toimenpiteen seurauksena jäädy, sillä ilmahan virtaa ulkoa sisään eli kylmästä lämpimään.
Jäsenen vaihtoehtoja No joo, annetaan ammattilaisten huseerata mielensä mukaan, ja pitää käsityksensä (ei "mun" työmailla), niin ei tuu paha mieli.
Jäsenen Tonttiilmantaloo REP ja Sami68... jättäkää tuo vaihtoehtoja tarjoava ihan omaan arvoonsa... teillä sentään tuntuu olevan kokemukseen perustuvaa asiaa...
Jäsenen ppp Siis ulompi lasihan jätetään harvaksi ja sisempi tiiviiksi siksi, ettei lasit vedä "hikeen". Ei sillä ole mitään tekemistä korvausilman kanssa.
Jäsenen majatalo Miksiköhän kerrostalo/rivitalo porraskäytävä kuvottava haju (ei kaikíssa). Mistä se kertoo, eikö asukkaat sitä huomaa, kun tulevat ulkoa asuntoonsa, vai eivätkö välitä ko. asiasta. Kertokaa ne jotka asutte ko. asunnoissa. Mielestäni asia ei ole muuttunut monessa kerros/rivitalossa näinä 1977-2009 välillä miksikään. Onko ilmastointi pysynyt yhtä huonona ko. kohteissa, vai mistä se kertoo, ettei tänä aikana kehitys kulje, joka paikassa käsi kädessä.Tälläinen tuli mieleen, vaikka tässä kohtaahan puhuttiin lasien tiiveys/huurtumisesta. Mutta asiahan on tärkein.
Jäsenen sassra Kyllä aiemmin tuloilma toteutettiin jättämmällä pätkä tiivistettä pois sisäikkunan yläpokasta tai tuuletusluukun yläosasta ja sehän on toteutettu HALLITUSTI. Kun sitten asukas omatoimisesti alkaa tiivistellä ikkunoita tietämättä perusasioista mitään, syntyy tilanne jossa korvausilma alkaa tulla HALLITSEMATTOMASTI rappukäytävästä yms.Näistä virheistä johtuu usein myös hajut rappukäytävissä.
Jäsenen Piste Ikkunatiivistämisen yleissääntö on ollut ennen ja nyt : sisäpuolelta höyrytiiviiksi ja ulkopuolelta vesitiiviiksi.
Kuinka se tehdään avattavissa ikkunoissa:
1) Ulkopuitteen/-pokan tiivistäminen nostaa ikkunavälissä olevan ilman lämpötilaa, jolloin ikkunan kylmän huoku vähenee. Silloin myös sisälasin lämpötila tällä tavoin nousee ja ilman kosteus ei tiivisty sisäpinnalle kovin herkästi. Silloin myöskin vesi ja lumi saadaan pysymään ulkopuolella.
Ulkopoka tiivistetään ympäriinsä, mutta siinä on jätettävä pokan alaosan ja yläosan vaakaosiin lähelle nurkkia muutama sentti tiivistämätöntä kohtaa. Jos ikkuna on kovin leveä (esim. 120 cm), niin silloin on myös syytä jättää muutama sentti tiivistämättä pokan keskeltäkin sekä alhaalta että ylhäältä. Joissakin ikkunoissa on jo valmiina alhaalla reikiä. Nämä reiät että tiivistämättömät "pätkät" ovat tuulettumisrakoja, koska sieltä mahdollisesti ikkunan väliin tullut sisäkosteus on päästävä tuulettumaan pois, jotta se ei tiivistyisi sitten siellä välissä aiheuttamaan myös vaurioita esim. maalaukselle. Valmiit tuulettumisreijät tietenkin korvaavat tiivisteessä olevat raot, mutta raot on pidettävä auki, sillä niihin usein pakkautuu erilaisia ötököitä pesimään ja siten tukkivat ne.
2) Sisäpuite/-poka tiivistetään aivan samoin kuin ulkopokakin, mutta siinä ei jätetä aukkoja, koska se on oltava höyry-/ilmatiivis. Sisäpokassa on yleensä kaksi tiivisteen paikkaa nimittäin ikkunan huullos ja kynte.
3) Jos ikkunassa on kolme pokaa, niin keskimmäinen poka tiivistetään kuten ulkopokakin, mutta siinä riittää tuuletusrakoja sekä alhaalla että ylhäällä ulkopokaan nähden yksi vähemmän.
(Huullos on ikkunapokassa oleva ikään kuin pokan sisäpinnan levennys, joka menee karmin päälle edestä päin katsottuna ts. ikkunapokan ja karmin välistä rakoa ei näe, vaan se on sen huulloksen takana peitossa.
Kynte on karmissa oleva ikään kuin "aukon pienennys" (yleensä noin sentin "korkuinen", johon poka "törmää" kiinni ollessaan ts. poka on joka kantilta 2 x noin 1 sentti suurempi kuin karmin sisäpuolen/-osan aukko ja taas karmi on tietenkin pokan kohdalla välyksien verran suurempi aukoltaan.)
PS! Jos "hallittu" korvausilma tulee ikkunan pokien tai huonosti asennettujen karmien tiivisteitten kautta, niin silloin se on täysin hallitsematonta.
Jäsenen Tonttiilmantaloo noin kyllä JOS tulolmalle on olemassa oleva reitti... mistähän se tuossa esimerkissä tullee?...
Jäsenen Lvivaari Korvausilma tuodaan, ko.Pisteen kertoman mukaisilla ikkunamalleilla varustetuissa huoneistoissa, tuloilmaventtiilien kautta esim. lämmöntalteenotto järjestelmän kautta.
Jäsenen Tonttiilmantaloo "Vanhemmat ns.kaksilasiset ikkunat toimii tarvittaessa korvausilman tulona"
Jäsenen Piste Siihen aikaan, kun isä lampun osti, niin syksyn tullen hän jokaisen ikkunan pirtissään ja muissa lämpimissä tiloissa
1) tiivisti liimapaperilla (ei teipistä eikä muistakaan jeesusmalleista ollut tietoakaan) ulkopokan "sisäpuolelta käsin" jättäen siihen pienet pätkät sekä ylhäältä että alhaalta pois limapaperia.
2) Sitten hän laittoi ikkunan pokien väliseen tilaan karmille vaakaan
- sanomalehteä viikattuna kauniisti ja
- kerroksen pumpulia ja/tai
- kuivaa jäkälää/sammalta sekä
- usein lisäksi hieman avattuna täysinäisiä tulitikkulaatikoita (pari askia) siten, että ne materiapäät olivat näkyvissä tai
- muuta kosteutta sitovaa.
3) Sen jälkeen hän pani sisäpokan paikalleen tiivistäen sitten karmin ja sisäpokan välisen raon hyvin jopa kahdella liimapaperikerroksella, ettei se rako vain päässyt mitenkään falskaamaan.
4) Kevään koittaessa ja auringon alkaessa lämmittää hän purki ikkuntiivistyksen pesten samalla ikkunat talven jäljiltä.
5) Sen pituinen se, vaikka tämä ei ole satua.
Jäsenen REP Kysymys nimimerkille Piste:
Oletko lukenut lainkaan alkuperäistä "vastaamme" -palstalle jätettyä kysymystä?
Jäsenen HTT Noinkos se nimimerkin vaihto hoituu ("Piste")?!
Jäsenen Tonttiilmantaloo piste on enemmän hakusessa kuin ensin uskoinkaan...
Jäsenen HTT No Montakertaa enemmän.
Jäsenen sassra Katselen tässä vuonna -80 rakennetun kerrostaloasunnon ikkunoita ja niissä tuloilma on toteutettu jättämällä osa yläpokasta tiivistämättä. Asunnossa on koneellinen poisto ja vaikka katsoisin ikkunoita kuinka MONTA kertaa tahansa, niissä on tuloilma toteutettu kertomallani tavalla.
Jäsenen vaihtoehtoja Pienet pätkät tiivistettä pois ikkunoista.
Jäsenen Monta "Katselen tässä" 80-luvulla rakennettua kerrostaloa, jossa on vaihdettu ulkoseinäkuorielementit ja vähän/paljon muutakin. Miksi?
"Katselen tässä" 80-luvulla rakennettua kerrostaloa, jossa on vaihdettu parvekkeet. Miksi?
"Katselen tässä" 80-luvulla rakennettua kerrostaloa, jossa on vaihdettu ikkunat ja korvausilmaventtiilit ovat nyt yläosan vaakakarmissa. Miksi?
"Asunnoissa on koneellinen poisto ja vaikka katsoisin" taloa "kuinka MONTA kertaa tahansa", niin tuolla tavalla on taloa nyt korjailtu ja "toteutettu kertomallani tavalla". Miksi?
Tyhmiä kysymyksiä oli taas MONTA, joihin viisaat osaavat antaa hyvin viisaita vastauksiaan. Miksi?
No, koska he tietävät ja ovat tulleet tuolta itäiseltä maalta, itäiseltä maalta ja "se sanomaton kirkkaus se ulos loist, se sanomaton kirkkaus se ulos loist" ja se viisaus oli ulos lähetetty, ulos lähetetty.
Jäsenen HTT Tuokin vastaus auttoi niin pirusti,kuten tämäkin!!
Jäsenen Lvivaari Alkukirjoittajan 7-vuotiaassa omakotitalossa puuttuu asuinhuoneiden tuloilma ikkunaventtiilit. Nythän siellä pukkaa suurelta osin vain saunan kautta raitistailmaa joka ei ole oikein.
Lisää kommentti*
