Maanvaraisen perustuslaatan kosteuseristys

Eristäminen

Kysytty: 26.11.2010 klo:11:30

Vanhaan omakotitaloon (rak. 1970-luvulla) on tehty maanvaraisen perustuslaatan kosteuseristys viitisen vuotta sitten seuraavasti: Laatan päälle on sivelty bitumiemulsio, jonka on annettu kuivua muutama vuorokausi. Sen jälkeen laatalle on asennettu kattohuovan aluskermi. Aluskermin saumakohdat on liimattu bitumilakalla. Kuivatuksen jälkeen koolaukset, eristysvillat ja lattialevyjen asennus ja sen jälkeen pintalaminaatti, jonka alla asiaankuuluva askeleristys.

Olemme kuitenkin nyt alkaneet miettimään, josko em. aineissa on jotain sellaisia, joista voisi vielä näin monen vuoden jälkeen olla terveydelle haittaa. Aineethan ovat kuivaneet, koska kosteutta tilaan ei ole päässyt. Kysymys tuli esille, kun luimme sivuiltanne kysymyksen kellariremontista.

J3956761223

Kysymyksiä: 1 kpl

Kayttäjän kysymykset

Virallinen vastaus

Bitumi ja bitumihuopa ovat vaarattomia rakenteen pohjalla, vaikka ne saisivat kosteutta. Bitumia ei pidä sekoittaa kivihiilitervaan, joka on vaarallista.

Arvostele vastaus kysymykseen "Eristäminen / Maanvaraisen perustuslaatan kosteuseristys":

Jäsenen savonhumu antama (27.11.2010 klo:9:29) kommentti

onko em rakenne sellainen, että askeleristeen tulis olla ns hengittävä? Muutenkin tuo bitumi+kermi taitaa olla ihan kohtuullinen tapa poistaa mahdollinen kosteusonkelma koolatun puulattian alta? vai mitäpä raati on mieltä? Ja nyt en puhu maakuoppa ala-pohjasta vaan aivan normaalikorkeudelle perustetusta kantavasta laatasta, jonka päälle tehty em. rakenne..

ogelmista ei havaintoa mutta sitä ei tiijä mitä vastaan tuloo kun jossain vaiheessa lattioita hieman availlaan remonttien yhteyessä, niin sei haittaa jos on pikkasen suuntia miten vois korjailla tarpeen vaatiessa;)

Jäsenen Betonitohtori antama (28.11.2010 klo:8:56) kommentti

Ensinnäkin, hengittäviä rakenteita ei ole. Sen sijan enemmän ia vähemmän ilmaa läpäiseviä kylläkin johon tyo hengittävyystermi usein sekoitetaan.

Nässä rakenteissa on omat riskinsä. Ensinnäkin höyrysulun käyttö ei ole suotavaa tässä rakenteessa. Jos jostain syystä kondensoituu vettä esim kermin päälle ei kosteus pääse tarpeeksi nopeasti siirtymään pois rakenteesta. Riskialueita ovat sokkelin vierustat joilla alueilla voi betonilaatan lämpötila laskea keskilattiaa alemmaksi ja kondenssivaara suurempi. Jos eristeen ja betonilaatan rajapinnassa suhteellinen kosteus nousee yli 60% RH on homehtumisriski olemassa.

Tämä tarkastelu ei tarkoita, että näin käy, mutta riski voi olla.

Pitäisi katsoa paikanpäällä ja analysoida sitten...

Jäsenen savonhumu antama (28.11.2010 klo:10:47) kommentti

Kiitti!
Juuri siksi laitoin tuon termin ns. hengittävä koska maallikona nämä termistöt ei oo seleviä:) Eli kun jossain vaiheessa lattioita availlaan enempi ja vähempi niin porareikämittailua vähä jokapaikkaan ja jos on RH yli 60% niin sitte täytys asiaan perehtyneen ammattilaisen kans pohtia, mikä olis paras ratkasu...
Nykyisellään ei näyttäs olevan höyrynsulkua ja askeleristeenä jokin aaltopahvin oloinen tavara.. Taitaapi siis olla semmonen ilmaa läpäsevä rakenne kun pintana on parketti ja lattialastulevy askeleristeen alla.

Sitä mietiskelin, että nykyisellään on seinien varressa liikuntaraot sillä lastulevyllä, niin onko nämä syytä jättää auki jokatappauksessa tuon ilmanvaihtumisen takia vai voisko niitä saumata jollain elastisella massalla mahdollisten ilmavuotojen hillitsemiseksi? Ruppeeko mätänemään jos tilikitään liikaa vai onko tuo lattia kauttaaltaan sen verran läpäisevä että niillä seinänvarsilla ei oo muuta merkitystä kuin liikkumavara?

Samoin parketin vaihto vaikkapa muovimattoon tai laminaattiin mietityttää, että jos nykyisellä rakenteella ei oo tullu onkelmia niin voisiko tuollainen vähemmän läpäisevä rakenne niitä tehdä? vai onko esim laminaatti ilmanläpäisyltään parketin veroinen?(saumat päästää läpi?)

Jäsenen Betonitohtori antama (28.11.2010 klo:11:18) kommentti

Nämä ovat monitahoisia juttuja ja reunaehtoja on paljon...
Jos betonilaatan kermieristys on hyvä, eli melkein höyrytiivis, ei altapäin tasaannu kosteutta eristetilaan siinä määrin, että siitä olisi merkittävää haittaa rakenteille. Sen sijaan eristekerroksen ja sokkelin tai ulkoseinän kohdalla voi tulla ongelmia. Ensinnäkin on tuo viileämpi vyöhyke, johon voi kehittyä kosteuskondenssia. Jos sokkeli on eristetilan kohdalla tulisi sokkelin sisäpinta olla lämmin. Siihen päästään vain sokkelirakenteen keskeisellä tai ulkopiolisella ersityksellä. Sama pätee myös ulkoseinärakenteeseen. Puupohjaisen lattiapinnoitteen ja seinän rajakohta voidaan tiivistää elastisella täyteaineella, mutta onko se tarpeellista on taas pohtimisen paikka. Jos ulkoseinän ja sokkelin rajakohta sijaitsee eristetilan kohdalla pitää sokkelin ja US rajapinta olla tiivis (muutoinkin aina tiivis). Muutoin se perinteinen veto em kohdassa on ilmeinen ja kylmä ulkoilma virtaa lattian ja seinän rajakohdasta sisään. Ulkoilmaviratus lämpimään sisäilmaan päin kuivattaa rakennetta, koska ulkoilman suhteellinen kosteus pienenee sen lämmetessä. Mutta kylmä ulkoilmavirta jäähdyttää rakenteita ja voi siten aiheuttaa rakenteisiin vastaavasti kondenssiriskejä.
Nämä eivät ole yksinkertaisia asioita, eikä yhden mekanismin perusteella voi vauriomekanismeja päätellä.
Jos em rakenteen pintaan asennetaan esim. tiivis parketti / tai laminaatti ja jos niiden alustana on tiivis kerros, tulee pintaan höyrysulkumainen kerros. Silloin lattian eriste on kahden tiiviin kerroksen välissä. Silloin eristetilaan ei saisi tulla ylimääräistä kosteutta, koska sen tasaantuminen sieltä poispäin estyy tehokkaasti....
Parhaiten ovat toimineet em systeemissä ponttilautalattiat, joissa ei ole höyrysulkua pontin alla. Ponttilautalattia "tuulettuu" melkein joka pontista.
Pohditaan lisää jos aihetta lisääntyy.....

Jäsenen Monta antama (28.11.2010 klo:16:21) kommentti

Tuntematta tarkemmmin tuota rakennetta, sitä ei tarvitse nähdä edes ollenkaan, se on mitä riskialttein rakenne. Jos se hengitäisi, mitä se ei koskaan onneksi ole tehnyt (eikä tule tekemään) olisi mtukehtunut jo "heti kättelyssä". Tuohan on kautta aikain niitä mitä tyhmimpiä tyypillisiä rakenteita. Siinä ei tarvitse mitään pohtia, sillä se on pohtimattakin täysin siis susi ja hölmöimpiä rakenteita.

Jäsenen Betonitohtori antama (28.11.2010 klo:17:20) kommentti

Kyllä tätäkin ongemaa pohditaan ja on tarpeen pohtia, sillä niitä on olemassa meidän maassa tuhanisa ellei kymmeniä tuhansia. Niitä tehdään korjausrakentamisessa vielä tänäkin päivänä.

Jäsenen savonhumu antama (28.11.2010 klo:17:29) kommentti

no kuvat puhukoon enempi kun tuhat sanaa puolestaan...

Eka kuva asuinpuolen seinärakenteesta ja tokan kuvan oikeenpuoleinen versio talon päädyssä olevan autotallivarasto yhdistelmän seinistä..
Höyrynsulku joko on siellä tai ei oo, täyttä varmuutta asiasta ja muustakaan rakennustavasta ei oo mut nuin ne ainakin olis pitänyt tehdä...
Sen verran muutosta kuviin että sokkelin ulkopuolelle on ilmaantunut pystyeriste, joka tuloo anturalta maanpinnantasalle noin+patolevyt yms härpäkkeet, jotka sadevesi/salaojarempassa laiteltiin normien mukaan sinne. maanpinta vois olla meleko lähellä kuvanmukasta paikkaa keskimäärin.

[URL=http://www.aijaa.com/v.php?i=7111906.jpg]

[/URL]

[URL=http://www.aijaa.com/v.php?i=7111907.jpg]

[/URL]

Ps. yhdestä asiasta oon kyllä montan kanssa samaa mieltä että nuin ei lattioita sais tehhä mut minkäs teet;)
tiijossa oli osto hetkellä nuo riskit ja tutkittiin minkä pysty, ja edelleenkään ei oo ongelmia havaittu mutta hyvä on olla kartalla missä mennään enneku lattiaremppojen yhteydessä mahdollisesti ollaan sitte huulipyöreenä että mitäs nyt...

Jäsenen Betonitohtori antama (28.11.2010 klo:18:18) kommentti

Kysyjälle...

Miten autotalli? Onko lämmitetty?

Jäsenen savonhumu antama (28.11.2010 klo:18:40) kommentti

kyllä talli on puolilämpimänä semmonen 12 astetta keskimäärin. joo aika pelottava kylmäsilta tuossa mut onneks näkösällä kokoajan:) lattia pinnotettu jollain epoksipohjasella vettäläpäsemättömäks.. öljynerotuskaivo ja painovoimanen ilmanvaihto, jota tarkotus parantaa ajastetulla kanavapuhaltimella..

tuossa edellisessä kuvaviestissä kun puhuin höyrynsulusta niin tarkoitin lattiaa. seinissä ja katossa on ns normihöyrynsulutus... reikiä varmaan jonkinverran on mut pääasiassa ihan ok.

Jäsenen Monta antama (28.11.2010 klo:18:40) kommentti

Hehheh! Joopa joooo-o!
"Kyllä tätäkin ongemaa pohditaan ja on tarpeen pohtia, sillä niitä on olemassa meidän maassa tuhanisa ellei kymmeniä tuhansia. Niitä tehdään korjausrakentamisessa vielä tänäkin päivänä."

Siis selvennykseksi rautalankaa luetun ymmärtämiseen: Sanomani mukaan ei tarvitse pohtia sitä, onko se rakenne susi vai ei. Siis pohtimatta se on susi. Pohtimista aiheuttaa vain se miten se korjataan, kun niitä on pilvin pimein tehty ja kuinka saadaan se, että niitä ei enää pilvin pimein tehtäisi, ei edes yhtään. Tuo vm. tietenkin on utopiaa, mutta yritetään, että niitä vastaisuudessa tulee "pilvin pimein" miinus (-) yksi, jossa se yksi on aina se, joka on tulossa, mutta sittenkin pohtimalla pystytään estämään tulemasta sudeksi.

Jäsenen savonhumu antama (28.11.2010 klo:18:45) kommentti

ja montalle: jos et pysty asiallisesti kommentoimaan niin pakko ei oo nokitella täällä vaan voit jatkaa tuota vaikkapa YV:nä BT:n kanssa!

Minua ei sinun tuontason horinat paljoo kiinnosta vaikka sananvappaus täälläkin on! jos viksusti halluut huastellla niin allekirjottanu kiittää jo etukätteen;)

Jäsenen Betonitohtori antama (28.11.2010 klo:19:22) kommentti

Pohditaan lisää...

Reikäinen höyrysulku ei ole normihöyrysulku eikä höyrysulku ollenkaan, koska se vuotaa! Tosiaan autotallin sokkelissa on kymäsilta, varmaankin talvella seinänvierustat jäässä.

muissa detskuissa sokkelin sisäpuolinen eristäminen on mielestäni suunnittelu / rakennusvirhe. Sisäpuolinen eristäminen "jäähdyttää" sokkeirakennetta. Sokkelin eristäminen pitää tehdä keskeisellä eristämisellä tai kokonaan sokkelin ulkopuolelta.

Pohditaan lisää myöhemmin....

Jäsenen savonhumu antama (28.11.2010 klo:19:42) kommentti

no ei ne tallin seinänvieret jäähän mee mut viileemmät ne on... sitä en tiijä onko käytetty eristeharkkoja vai ei... höyrynsulun reikäsyys ol vaan semmonen olettamus, ettei täysin virheetön. Varmaa on että ikkunoiden/ovien pielissä huonosti liitetty kyseisiin rakennesaumoihin. aina rempan edetessä oon liimaillu/teippaillu sitä kuntoon niiltäosin..(uretaania, akryylimassaa ja sitkoteippiä, riippuen kohteesta mikä milloinkin parhaiten käypi..)

e: mitäs se sokkelin viilentyminen sisäpuolisen eristämisen takia meinaa? onko jotakin merkitävämpää haittaa vai jottain muuta?

Jäsenen Betonitohtori antama (28.11.2010 klo:20:01) kommentti

Joo...
Tuosta sokkelin sisäpuolisesta eristämisestä...
Ajatellaan reunaehdot niin, eetä ulkona on pakkasta -20astetta ja talon alla soratilassa n. 10-astetta. mikä nyt talvella on aika normaali soratina lämpötila heti eristeen alla soratilassa ulkovyöhykkeellä,
on eristeen ja sokkelin rajapinnassa pakkasta noin 10-11 astetta, eli reilusti pakkasella. Nyt kuitenkin kosteusvirta on alapohjasta ulospäin ja se kondensoituu ja jäätyy betonin ja eristeen väliin. Jää sulaa kun ulkolämpötilat sen sallivat ja kosteus menee ulos sokkelin läpi, mutta helpoin reitti on ylöspäin eli seinärakenteen alaosaan!
No mitä siitä seuraa?
Seinän alaosan kosteus kohoaa ja imeytyy tietysti puurakenteisiin ja poistuu myös seinän kautta ulkoilmaan. Tämä on kuitenkin turha riski. Jos sokkeli eristetään keskeisesti, niin silloin sokkelin sisäpuolinen osuus lämpenee ja kondenssiriski poistuu, samalla myös seinän alaosan kosteustilanne paranee oleellisesti...
Näitä sokkeli / seinän alaosan detskuja kannattaa pohtia aika tarkaan suunnitteluvaiheessa...

Jäsenen savonhumu antama (28.11.2010 klo:20:29) kommentti

tuota eikös se huopakaista siinä alaohjauspuun alla ja muuallakin estä sen kosteuden nousun? ymmärsin kyllä tuon lämpötilan rajapinnan ja siitä seuraavan mahdollisen jäätymisen... sokkelin läpi patolevyä pitkinhän se kosteus sitte lopulta valuu pois anturaviisteen päälle ja tiiliverhouksen tuuletuksesta pihalle.. osa vissiinki sitte haihtuu sisällepäin. eli ei ehket pahin mahollinen kämmi mut kyllä uuvispuolelle vältettävä tuommosia;)

Jäsenen Betonitohtori antama (28.11.2010 klo:20:49) kommentti

Huopakaista estää sokkelista siirtyvän kosteuden, mutta se ei ylety eristeen ja sokkelin rajapinnan yli niin että se estäisi vesihöyryn siirtymistä seinärakenteisiin.

Mietippä sitä asiaa, jos mikrobikasvustoa syntyy senän alaosiin, miine se helpoimmin kulkeutuu...

Nyt palataan siihen seinän alaosan tiiveyteen..., eikö vain.

Tiivistysohjeita alkoi tulla radoneristyksien yhteydessä, niitä on esitetty sen jälkeen runsaasti. Niiden pitäisi estää aika tehokkaasti kaasujen pääsy sisäilmaan, mutta näitä sokkelin sisäpuolisisa eristyksiä tehdään edelleen...

Jäsenen savonhumu antama (28.11.2010 klo:21:16) kommentti

pääsin jyvälle;) no ei voi mittään se on mikä on ja ei muuks muutu! vissiin pahempi skenaario on jos olis tehty samaan tyyliin kun se autotallin puoli ja tempastu siihen viilat sun muut rojut päälle? aikalailla arvailun varassa toistaseks mennään ja aika paljastaa mitä löytyy.. Mut tätä keskustelua jatkan mielellään:)

Jäsenen savonhumu antama (18.12.2010 klo:9:13) kommentti

oon tässä pohiskellu tän rakenteen korjausvaihtoehtoja. Näillä enerkianhinnoilla vesikiertoinen lämmönjako lattian avulla on kiinnostava vaihtoehto..ompahan sitte mahollista lämmittää millä haluaa..

asiaan: ulkoseinien luo aattelin semmosta että laittas vaikka metrin leveydeltä bitumikaistaa sen maanvarasen laatan päälle ja koittas liittää sen alaohjauspuun alla olevaan huopaan bitumilla tms.. sitte uretaanilevy pystyyn seinää vasten ja vaakaan lattiaa vasten, saumat vaahdolla... tälleen koko maanvaranenlattialaatta läpi, väliseinien kohille bitumikaistat lattiaa vasten samoin kun ulkoseinienki tuntumassa + uretaanilevyt pystyyn.. nämä levyt olis 5cm paksuja...

sitte lattialämmitysputket, nykyiset sähköputkistot yms eristeiden päälle ja noin 5cm valua kauttaaltaan siten, että valu tulis seiniä vasten olevia uretaanilevyjä vaste.. valun kuivuttua uretaanit sahataan lattian tasaan ja eikun pintoja päälle-> askel-eriste +parketti/laminaatti..

Ollaanko ihan metässä vai jo sielläpäin? ainut mikä vaatis hifistelyä, niin ulkoseinien kyprokit täytys sahata alhaalta auki ja liittää se pystyuretaani tiiviistii siihen seinän höyrynsulkuun.. ja toinen mahollinen onkelma on väliseinien alareuna, kun molemmin puolin tulis alareunaan se uretaani.. ilma kyllä vaihtus siltiki ylöspäin kun eihän siellä villoja tai muutakaan estettä seinän sisällä ole...

Uretaania käyttäsin sen kosteuttaläpäsemättömyyden ja hyvän lämpöarvontakia

Jäsenen savonhumu antama (20.12.2010 klo:10:21) kommentti

uppista.... varmaan tähän joku ossaa jottain sannoo.. tämän palstan perusteella en kuitenkaan mittään lopullisisa ratkasuja rakenteen suhteen tee vaan ne saapi asiaan perehtyny amatimies kahtoo paikanpäällä... kuhan rakentelen kustannusarvioo pikkuhiljaa, niin hiukan suuntia on hyvä saaha..

Muuta aiheeseen liittyvää luettavaa

Eroon vedontunteesta, kun tiivistät ikkunat ja ovet oikein

Viisi seikkaa, miksi puukuitueristettä kannattaa harkita kodin eristeeksi

Lämmöneristys, salaojat ja kapillaarikosteus kuntoon kerralla

Viisi seikkaa, miksi puukuitueristettä kannattaa harkita kodin eristeeksi

Maanvaraisen perustuslaatan kosteuseristys

Eristäminen

Muuta aiheeseen liittyvää luettavaa

Muita aiheeseen liittyviä kysymyksiä/vastauksia:

Kylpyhuoneen laatoituksen uusiminen

Tietoa kosteuseristyksestä

Khh:n lattialaatat

Kosteuseristys osaksi laatoittettuun wc:hen

Keittiön välitilan kosteus/vesieristys ja maalaus

kosteuseristys

keittiön välitila

maavarainen betonilaatta.

maavarainenlaatta+puulattia

Tulisijan perustus

Vanhan purueristeen vaihto lattiassa

Parocin ohje maanvaraisen lattian rakentamiseen?

Kesämökkisaunan lattia

Kipsilevyä kostean tilaan?

Keittiön kosteuseristys

sepeli

Tärytysten määrä

lattian ja seinän liitoksen tiivistys

Primer

Lattian korkeus?

maanvarainen pohja

Muovimatto kelluvaan betonilattiaan

miksi ja miten maanvaraisen laatan alle tulevat sorakerrokset tulee tiivistää ?

Suihkullisen vessan vesieristys

uima-altaan pohjatila hyötykäyttöön

Kirjaudu sisään tai liity jäseneksi

Nyt kannattaa liittyä Rakentaja.fi-palvelun jäseneksi

Maanvaraisen perustuslaatan kosteuseristys

Eristäminen

Muuta aiheeseen liittyvää luettavaa

Muita aiheeseen liittyviä kysymyksiä/vastauksia:

Jäsenyys

Hankkeen avuksi

Palvelut

Rakentaja.fi