Toteuta pihaunelmasi – katso hyödylliset vinkit viheralueiden perustamiseen ja hoitoon
Oikea aika nurmikon perustamiselle on keväällä tai syksyllä. Nurmikon istuttaminen onnistuu myös kesällä, mutta tällöin on varauduttava säännölliseen kasteluun. Jos haluat nopeammin käyttövalmiin nurmikon, voit kylvön sijaan asentaa siirtonurmikon tiivistetyn kasvualustan päälle.
Haaveiletko vehreästä nurmikosta ja elinvoimaisista istutuksista? Huolellisella perustuksella, oikeilla hoitotoimenpiteillä, sopivalla mullalla ja laadukkailla lannoitteilla pihasi pääsee parhaaseen loistoon. Nyt on aika tarttua toimeen ja tehdä pihaunelmista totta!
Viheralueiden perustaminen: Nurmikon perustaminen kannattaa tehdä huolella
Muotoile pohjamaa ja salaojita se tarvittaessa. Huolehdi, että pohjamaassa on riittävästi kaltevuutta ja että siihen ei jää painanteita. Näin vesi ohjautuu haluttuun suuntaan.
Levitä kasvualusta tasaisesti. Nurmikolle sopiva kasvualustapaksuus on tiivistettynä noin 20 cm, mutta rinteisiin ja paahteisiin paikkoihin kannattaa laittaa tätä paksumpi kerros.
Tee peruslannoitus. Sekoita pintamaahan esimerkiksi Kekkilä Nurmikkolannoite PLUS+:aa. Kekkilän PLUS- ja LAN-kasvualustat ovat valmiiksi lannoitettuja ja kalkittuja, joten ne eivät tarvitse perustamisvaiheessa lisälannoitusta.
Tasoita kasvualusta ja jyrää se tiiviiksi. Tarkista, ettei pintaan jää painanteita, sillä tasainen nurmikko on paremman näköinen ja helpompi hoitaa. Jyrätyn kasvualustan tulee kestää kevyttä kävelyä. Kylvä nurmikon siemenseosta 2–3 kiloa/100 m². Siemenseoksessa on hyvä olla noin 5 % yksivuotista raiheinää.
Uuden pihan perustaminen − miksi irtomullassa on kiviä tai hiekkaa?
Kasvualustan kivet eivät haittaa kasveja, sillä ne tuovat kasvualustaan rakennetta ja tasaavat sen lämmönvaihteluja. Liian suurikokoisina tai suurina määrinä kivet voivat kuitenkin hankaloittaa nurmikon perustamista tai hoitoa.
Hiekka on tärkeää kasvualustan rakenteelle. Kasvualusta voi näyttää pinnastaan hiekkaisemmalta kuin se todellisuudessa on, jos pintamateriaali on lajittunut esimerkiksi tuulen takia. Lajittuminen tapahtuu vain ohuessa pintakerroksessa, eikä se vaikuta tuotteen laatuun. Lue lisää hyvän mullan ominaisuuksista täällä >>>.
Varmista riittävä kosteus. Uusi nurmikko ei saa päästä kuivumaan itämisvaiheessa tai kesähelteellä. Kun maa on kuiva, kastele sitä sadettamalla 5–6 tuntia vuorokaudessa. 1 mm sadetta kastelee noin 1 cm:n verran maata. Mullan tulee kastua koko paksuudeltaan, sillä pintakastelu tekee nurmikosta pintajuurisen ja aran kuivumiselle poutakausina. Nurmikko kestää kuivuutta sitä paremmin, mitä paksumpi multakerros on. Siirtonurmikkoa on kasteltava juurtumisen varmistamiseksi 2 viikon ajan päivittäin, aluksi useammin ja myöhemmin välejä harventaen.
Vinkki! Kun kylvö tehdään syksyllä, itävä nurmikko saa hyvin kosteutta ja kehittyy melko vahvaksi seuraavana keväänä.
Leikkaa nurmikko ensimmäisen kerran sen ollessa noin 10 cm korkea. Jos kylvökselle kasvaa rikkakasveja, ne kannattaa leikata ruohonleikkurilla ennen kuin ne ovat liian korkeita tai ehtivät kukkia. Yksivuotiset rikkakasvit eivät kestä leikkausta ja häviävät ilman muita toimenpiteitä. Monivuotisia voi kitkeä mekaanisesti tai torjua sopivalla kasvinsuojeluaineella.
Varmista, että leikkurin terä on teroitettu, sillä tylsä terä voi repiä kasvuston irti juurineen.
Viheralueiden hoito: Lannoita nurmikko suositusten mukaan
Nurmikko tarvitsee vuosittaisen hoitolannoituksen. Kevätlannoitus tehdään toukokuussa. Lannoita vasta mahdollisen kevätpuhdistuksen jälkeen, ettei lannoite lähde pois haravointijätteen mukana.
Vuosittaisen hoitolannoituksen lisäksi nurmikolle voi tehdä tarpeen mukaan kesälannoituksen keskikesällä. Syyslannoituksen voi tehdä elokuun alussa. Ylläpitokalkitus on hyvä tehdä 1−2 vuoden välein.
Lue myös:Näin hoidat nurmikkosi tasaisen tuuheaksi ja kauniin vihreäksi
Muista! Nurmikon ylläpitohoito on tärkeää. Haravoi nurmikko varhain keväällä puhtaaksi kuolleesta kasvustosta. Voit lisätä esimerkiksi Kekkilä Nurmikonhoitomultaa tai karkeaa hiekkaa nurmikon pintaan edistämään nurmikon kasvua ja parantamaan kilpailukykyä sammalta vastaan. Leikkaa nurmikko melko lyhyeksi kasvukauden päätyttyä. Haravoi paksut lehtikerrokset pois nurmikolta ennen talventuloa.
Istutusalueiden perustaminen: Puiden, pensaiden ja perennojen istuttaminen – näillä ohjeilla onnistut
Pensaat ja perennat: Ennen istutusta kasvit ja istutuskuopan pohja kastellaan hyvin. Kasvualusta levitetään istutusalueelle ja tiivistetään niin, että multapinta on 5−10 cm ympäröivää maanpinnan tasoa korkeammalla. Taimille kaivetaan kuopat sopiville istutusetäisyyksille. Kasvatusruukku poistetaan ja tarvittaessa juuristoa avataan varoen. Jos juuripaakku on kovin tiivis, siihen voi tehdä veitsellä pystyviiltoja. Multa tiivistetään paakun ympärille, juuriston rikkoutumista varoen. Kasvit kastellaan niin, että koko multakerros kastuu, eli vettä annetaan noin 10−20 litraa per taimi. Märän mullan päällä liikkumista vältetään, ettei se tiivisty liikaa.
Tiesitkö? Kasvualustan paksuus valitaan kasvilajien vaatimusten ja taimen juuripaakun koon mukaan. Yleissuositusten mukaan perennojen kasvualusta on 40−60 cm, maanpeiteperennojen 20−30 cm, pensaiden ja köynnösten 40−60 cm sekä puiden 60−80 cm.
Puut: Juuripaakku kastellaan ennen istuttamista ja istutuskuopan pohja ennen mullan levittämistä. Pohjalle levitetään kasvualustaa, joka tiivistetään.
Puun taimi asetellaan niin, että runko on suorassa ja oksat osoittavat haluttuihin kasvusuuntiin. Juuristoa avataan tarvittaessa.
Sopivan istutuskorkeuden löytämiseksi juurenniskan tulee olla maanpinnan tasolla. Tukikepit lyödään tukevasti pohjamaahan juuripaakun viereen ja istutuskuoppa täytetään mullalla. Multa tiivistetään paakun ympärille jaloin painelemalla, juuriston rikkoutumista varoen. Puu sidotaan tukikeppeihin latvuksen alapuolelta ja kastellaan noin 30−40 litralla vettä, niin että koko multakerros kastuu. Kasvuunlähdön ajaksi juuristoalueelle muotoillaan kastelupainanne, ellei riittävää veden imeytymistä ole varmistettu muulla tavoin, kuten kastelupussilla.
Istutusalueiden hoito: Näin lannoitat istutuksia
Sekoita pintamaahan esimerkiksi Kekkilä Puutarhalannoitetta. Jos lannoite laitetaan pintalevityksenä sekoittamatta maahan, käytä vain 0,5 kg/10 m² ja varaudu ylimääräisiin lisälannoituksiin kasvukauden aikana. Kekkilän PLUS-, LAN- ja PREMIUM-merkityt tuotteet ovat valmiiksi lannoitettuja ja kalkittuja, joten ne eivät tarvitse lisälannoitusta ensimmäisen kasvukauden aikana.
Toisena vuonna aloitetaan lisälannoitus. Kasvukauden aikaiseen lannoitukseen käy esimerkiksi Kekkilä Puutarhalannoite tai Kekkilä Luonnonmukainen puutarhalannoite sekä elo-syyskuussa Kekkilä Syyslannoite, joka parantaa kasvien talvenkestävyyttä. Ylläpitokalkitus on hyvä tehdä 1–2 vuoden välein.
Tiesitkö? Katekerros istutusalueiden multapinnalla vähentää siemenrikkakasvien itämistä ja pidentää kasteluväliä. Jos katekerrosta ei levitetä, rikkakasvit tulee torjua nuorina joko käsin kitkemällä, haraamalla tai kemiallisesti.
Istutusalueiden hoito: Varmista riittävä kosteus säännöllisellä kastelulla
Istutusaluetta kastellessa mullan tulee kastua koko paksuudeltaan, jotta kasvin juuristo saa vettä ja hakeutuu syvemmälle. Näin kasvit eivät kärsi niin helposti kuivina kausina. 1 mm:n sademäärä kastelee maata noin 1 cm:n, joten pieni luonnon sade ei riitä kasteluksi.
Kasvukaudella perennat tarvitsevat noin 30 mm:n sadetta vastavan vesimäärän suunnilleen 10 päivän välein. Puut tarvitsevat ensimmäisen vuoden kasvukaudella noin 140 litraa vettä joka toinen viikko. Istutuksen jälkeen runsas kastelu on toistettava 2 päivän välein muutamia kertoja.
Lue myös:Mikä avuksi, kun piha on rikkakasvien tai sammaleen valtaama?
Lähde: Kekkilä
Aiheeseen liittyvää
Rakentajapäivät
Oikeus vahingonkorvaukseen
Kastelli-talo Lempäälään, 4. osa:Perustuksista talotoimitukseen
Myyjän vastuu kiinteistön kaupan laatuvirheistä
Jätevesijärjestelmä mittatilaustyönä: näin se onnistuu
Mökin ostajan oikeuspaketti
Luetuimmat
Uusimmat