Kvartsipöly ja remontti – näin varmistat turvallisen työmaan

Pölyä syntyy aina, kun materiaaleja työstetään. Erityisesti hionta, laastien ja betonien sekoittaminen sekä poraaminen ja piikkaaminen aiheuttavat suuria määriä pölyä. Kvartsipöly muodostuu kivimateriaalien käsittelystä. Sen vaarallisimpia osia ovat alveolijakeiset hiukkaset, jotka kulkeutuvat hengityksen mukana syvälle keuhkoihin. Koska ne ovat silmälle näkymättömiä, niiden haittoja on vaikea havaita. Suomessa kvartsipölylle altistuu vuosittain noin 40 000 työntekijää.

Vuonna 2020 voimaan tullut asetus lisäsi useita uusia aineita syöpävaarallisten aineiden listalle, joka sisältää nyt 28 eri kemikaalia. Vuodesta 2023 lähtien seurataan myös kovapuupölyn raja-arvoja. Tätä pölyä syntyy erityisesti lehtipuiden käsittelystä. Lisäksi rakennusalalla on huomioitava muun muassa dieselpakokaasut ja haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC).

Työterveyslaitos kertoi taannoin ajankohtaisissa uutisissaan (27.05.2024) että rakennustyömailla tapahtuva altistuminen kvartsille ja muille hengitettäville kiteisille piidioksideille vaarantavat työntekijöiden terveyden. Kiteinen piidioksidi, eli kvartsi, on yleinen osa rakennusmateriaaleja ja muita kiveä, soraa, savea tai hiekkaa sisältäviä tuotteita. Tämän vuoksi EU-maissa on asetettu altistumiselle sitovat raja-arvot. Työterveyslaitos on kehittänyt uuden menetelmän, jolla voidaan määrittää haitta-ainepitoisuuksia jauhemaisissa tuotteissa.

Vuonna 2020 voimaan tullut valtioneuvoston asetus (Vna 1267/2019) on muuttanut mittauskäytäntöjä. Se asettaa ilmassa leijuvalle kvartsipölylle enimmäisrajan 0,1 milligrammaa kuutiometrissä. Raja-arvo lasketaan kahdeksan tunnin keskiarvona.

EU-direktiivi edellyttää, että kiteinen piidioksidi ja muut syöpävaaralliset aineet luokitellaan, jos niiden pitoisuus ylittää 0,1 %. Näissä tuotteissa on oltava varoitukset syöpäriskistä ja keuhkovaurioista. Myös tietyt mineraalit kuuluvat sääntelyn piiriin, jos niiden hienojakeisen kvartsin osuus ylittää 1,0 %. Vuodesta 2023 alkaen kovapuupölylle on määritelty omat raja-arvonsa.

Työterveyslaitos on kehittänyt menetelmän alveolijakeisen kvartsin ja muiden haitta-aineiden mittaamiseen jauhemaisista tuotteista, mikä helpottaa luokitusten täyttämistä ja turvallisempien materiaalien kehittämistä.

Pölynhallintaan on kiinnitetty huomiota ulkomailla jo pidempään, erityisesti maissa kuten Yhdysvalloissa, Iso-Britanniassa ja Saksassa, joissa on tiukemmat säädökset ja valvonta. Suomessa tietoisuus pölynhallinnan tärkeydestä on kuitenkin kasvanut merkittävästi viime vuosina, ja sääntelyä on kiristetty, kuten vuonna 2020 voimaan tullut asetus kvartsipölylle osoittaa.

Alan toimijat kehittävät jatkuvasti uusia ratkaisuja ja käytäntöjä, joiden avulla työmaat voivat saavuttaa kansainvälisen tason turvallisuuden ja ilmanlaadun hallinnassa. Tämä muutos on myönteinen askel kohti terveellisempiä työympäristöjä ja kestävämpää rakentamista.

Pölynhallinnan laiminlyönti voi aiheuttaa haittaa sekä työntekijöille että asukkaille. Erityisesti kvartsipöly on vaarallista, koska se voi aiheuttaa vakavia keuhkosairauksia, kuten silikoosia ja keuhkoahtaumatautia. Jos pölynhallintaa ei ole toteutettu remonttikohteessa oikeaoppisesti, tarttuu kvartsipöly staattisiin rakenteisiin ja karisee täten hengitysilmaan ajan myötä.

Huolellinen pölynsuojaus vähentää:

• Terveysriskejä työntekijöille ja muille tilassa oleville.
• Pölyn leviämistä asunnossa ja sen vaikutuksia sisäilmaan.
• Jälkisiivouksen tarvetta ja kustannuksia.

Pölynhallinta ei pääty pelkkään suojausten asentamiseen – työmaata tulee myös siivota säännöllisesti, jotta pöly ei pääse leviämään.

Rakennusalalla pölynhallinta kuuluu muun muassa rakennusvalvojien vastuulle. He voivat vaatia urakoitsijoilta toimenpiteitä, jos pölyntorjunta ei ole riittävällä tasolla. Erityisesti pienemmissä yrityksissä tietämys pölyntorjunnan vaatimuksista on verrattain heikkoa. Asiantuntijoiden mukaan vastuuta siirretään liikaa alihankkijoille.

Asetuksen mukainen 0,1 milligramman raja-arvo vaikuttaa siihen, millaisia laitteita ja suojaimia työmailla on käytettävä. Pölyntorjuntalaitteiden tulee täyttää 60335-2-69-standardin vaatimukset, jotka jakavat laitteet kolmeen luokkaan: L (low risk), M (medium risk) ja H (high risk). Työmailla saa käyttää vain M- ja H-luokan laitteita sekä esimerkiksi H13-hepasuodattimia.

Silmämääräisten arvioiden rinnalle on otettu käyttöön elektroniset mittarit, jotka mittaavat ilmassa leijuvien hiukkasten määrää.

Hyväksy vain asianmukaiset menetelmät. Ammattitaitoinen urakoitsija käyttää tehokkaita pölynhallintamenetelmiä, kuten:

• Rajaa alueen suojaseinin ja ilmatiiviillä ovilla.
• Käyttää kohdepoistolaitteita ja alipaineistusta.
• Hyödyntää HEPA-suodattimilla varustettua imuria ja ilmanpuhdistimia.
• Käyttää työmenetelmiä, jotka minimoivat pölyn muodostumisen (esimerkiksi märkätyöstö).

Perinteiset pölynhallintaratkaisut voivat olla kalliita ja vaatia jatkuvaa suodattimien uusimista.

Kun remontin tilaaja tuntee kvartsipölyn riskit ja vaatii kunnollisen pölynsuojauksen, koko projekti etenee turvallisemmin ja terveellisemmin. Bad-Dust Oy:n asiantuntemus auttaa varmistamaan terveellisemmän työympäristön ja paremman ilmanlaadun työmailla, tarjoten asiantuntevaa pölynhallintaa.

Tutustu tuotteeseen lisää Bad-Dust Oy:n sivuilla