Etusivu

Talo

Ovet ja ikkunat

Rakentajan toimitus

Julkaistu 28.11.2011

Ikkunoiden tulee olla mm. oikean kokoisia, oikeassa paikassa ja palomääräykset täyttäviä.

Oville ja ikkunoille on asetettu useita eri määräyksiä ja ohjeita, jotka koskevat pääasiassa asuinrakentamista. Pelkästään kesäaikaiseen käyttöön tarkoitetuissa rakennuksissa joistakin määräyksistä voidaan poiketa. Määräyksiä on laadittu koskemaan kokoa, sijaintia ja tulipalotilanteissa mm. kestävyyttä. Tähän artikkeliin on koottu määräyksistä ja ohjeista keskeisimmät.

Ikkunoiden koko ja sijainti

Asuinhuoneissa tulee pääsääntöisesti olla ikkuna, jonka koko on vähintään 10 % huonealasta. Ikkunassa on oltava vähintään osa, joka on avattavissa, ellei koko ikkunaa voida avata. Asuinhuoneen ikkunan tulee olla välittömässä yhteydessä ulkoilmaan, mutta osaan huoneista luonnonvalo voidaan tuoda valokatteella tms. rajatun huoneen kautta.

" Rakennuksen yhteenlasketun ikkunapinta-alan vertailuarvo on 15 % rakennuksen kokonaan tai osittain maanpäällisten kerrosten kerrostasoalojen summasta, mutta kuitenkin enintään 50 % rakennuksen julkisivupinta-alasta. Ikkunan pinta-ala lasketaan kehän ulkomittojen mukaan." (RakMK C3)

Pääikkunan ja vastapäisen rakennuksen, sijaitsee se sitten samalla tai viereisellä tontilla, etäisyyden tulee olla vähintään vastapäisen rakennuksen korkeus huoneen lattiatasosta mitattuna. Tästä voidaan asemakaavalla poiketa. Ilmansuunnat, ympäristö ja näkymät vaikuttavat ikkunoiden sijoitteluun. Pääikkunan edessä tulee olla vähintään 8 m rakentamatonta tilaa. Viihtyvyyden vaatimukset on otettava huomioon, jolloin em. etäisyydestä voidaan poiketa.

Lasirakenne turvalliseksi

Kaikissa lasirakenteissa (mm. ikkunat, ovet ja valokatteet) on otettava rikkoutuminen huomioon. Mikäli rakenne rikkoutuu, ei se saa aiheuttaa putoamisvaaraa, eikä putoilevat sirpaleet haavoittumisvaaraa. Ns. turvalasina voidaankin käyttää joko lankalasia, laminoitua lasia tai karkaistua lasia. Lasipinnan tulee kestää tavanomaiset kuormat, jollei lasia ole varustettu tarkoituksenmukaisella törmäysesteellä.

Mikäli ikkunan alareuna on matalammalla kuin 700 mm lattiasta mitattuna, käytetään turvalasia. Asunnoissa myös 6 mm paksu tavallinen lasi katsotaan sopivaksi ratkaisuksi.

Mikäli ikkuna, lasiovi tai lasiseinä aiheuttaa törmäysvaaran, tulee lasi merkitä helposti havaittavaksi. Sopiva merkinnän asennuskorkeus on 900 – 1500 mm.

Ovien ja kulkuaukkojen mitoitus

Ulko-ovelta asuinhuoneisiin sekä muihin välttämättömiin tiloihin (mm. wc, pesutilat ja sauna) johtavien aukkojen vapaan leveyden, eli todellisen leveyden myös avatun oven kohdalla, tulee olla vähintään 800 mm. Vapaan korkeuden tulee olla 2100 mm, josta voidaan vähentää välttämättömät karmit ja kynnykset.

Muun kuin uloskäyntireitillä olevan oven korkeus voi paikoitellen olla 1950 mm. Uloskäytävän vähimmäiskorkeus on 2100 mm.

Rakennuksen ovien tulee olla helposti avattavissa. Kynnykset voivat aiheuttaa kompastumisen, joten niitä ei suositella tai niiden tulisi olla mahdollisimman matalia. Liukuovien ja nosto-ovien kohdalla varmistetaan niiden putoamattomuus.

Ovien tulee yleensä uloskäynneissä avautua poistumissuuntaan ja niiden tulee olla helposti avattavissa. Esimerkiksi lukitusta ovesta tulisi päästä ulos ilman avaimia. Tämä on tärkeää hätätilanteissa, kuten tulipalon sattuessa.

Lasioven tulee olla karkaistua lasia.

Lasiovet

Mikäli oven lasipinta on matalammalla kuin 1500 mm lattiasta, on suositeltavaa käyttää ovessa karkaistua lasia. Turvalasia käytetään myös näiden ovien viereisissä ikkunoissa ja lasiseinissä silloin, kun umpinainen karmi-, puite- tai seinärakenne oviaukon ympärillä on pienempi kuin 300 mm.

Saunan ja pesutilojen kokolasiset ovet ovat aina karkaistuja.

Tulipalon varalle..

Ovilla on tulipalotilanteissa vaatimuksia, jotka niiden on tietyissä paikoissa täytettävä. REI-luokitukseen ja muihin paloturvallisuuteen liittyviin asioihin voit tutustua täällä.

Ullakolla voi olla palo-osastoja, joiden ovien on oltava vähintään luokkaa EI 15. Huomaa myös väliovet esim. kattilahuoneisiin ja autotallien kulkuväylien ovet. Osastoivan oven tulee yleensä olla itsestään sulkeutuva ja salpautuva.

Osastoivassa rakennusosassa olevan oven, ikkunan ja muuta pienehköä aukkoa suojaavan rakennusosan palonkestävyysajan tulee yleensä olla vähintään puolet osastoivalle rakennusosalle vaaditusta palonkestävyysajasta. Yleensä asuintaloissa palonkestoaika on 30 min. Suomen rakennusmääräyskokoelman osasta E1, Rakennusten paloturvallisuus selviävät tarkemmat luokitukset.

Asunnoissa kulkureittien pituus uloskäytävään tulee olla enintään 30 m tai 45 m mikäli uloskäytäviä on enemmän kuin yksi. Muista myös, että tulipalon sattuessa yhteydet uloskäynneille tulee olla avoimina, eikä niille saa varastoida tavaraa eikä palokuormaa tai savunmuodostumista lisääviä materiaaleja.

Ovet ja ikkunat voivat toimia tulipalotilanteessa myös savunpoistossa.

Lämmöneristys ja U-arvot

Rakennusosille on määritelty RakMK:n osassa C3 seuraavat lämmönläpäisykertoimet (U-arvot) ikkunoille, kattoikkunoille ja oville, silloin kun:

lämmin tila* rajoittuu ulkoilmaan: 1,0 W/m²K
puolilämmin tila** rajoittuu ulkoilmaan: 1,4 W/m²K
kylmä (lämmittämätön) tila rajoittuu ulkoilmaan: ei vaatimusta
lämmin tila rajoittuu puolilämpimään tilaan: 2,8 W/m²K
jäähdytettävän tilan*** ovi enintään: 1,4 W/m²K

* lämpötila +17 ^oC tai enemmän
** lämpötila +5 - +17 ^oC
*** lämpötila alle +17 ^oC mm. jäähdytysjärjestelmän avulla (esim. kellarit)

Ovillekin on asetettu määräyksiä.

Tutustu ikkuna- ja ovivaihtoehtoihin

Lisää tietoa:
RakMK C3 Rakennuksen lämmöneristys, määräykset
RakMK E1 Rakennusten paloturvallisuus
RakMK F2 Rakennuksen käyttöturvallisuus
RakMK G1 Asuntosuunnittelu
Kunnan rakennusvalvonta

Lähteet:
Suomen rakennusmääräyskokoelma

Talo

Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje

Aiheeseen liittyvää

Rakentaminen

Kastellilla uudet nettisivut

Kastelli on julkaissut uudistuneen nettisivustonsa osoitteessa www.Kastelli.fi. Uudet sivut ovat aiempaa selkeämmin eriytyneet palvelemaan talo- ja huvila-asiakkaita, jolloin kiinnostavin sisältö on helpommin löydettävissä. Uusilla sivuilla on myös laajasti tietoa Kastellin suosituista Muuttovalmis- ja Economy-mallistoista.Tutustu Kastellin uudistuneeseen talo- ja huvilamallistoon>>>

Talo

Asunto-osakeyhtiö

Asunto-osakeyhtiö on osakeyhtiö, jonka tarkoituksena on omistaa ja hallita yhtä tai useampaa rakennusta, joiden yhteenlasketusta lattiapinta-alasta yli puolet on yhtiöjärjestyksessä määrätty osakkaiden hallinnassa oleviksi asuinhuoneistoiksi. Lisäksi vaaditaan, että yhtiön jokainen osa-ke yksin tai yhdessä toisten osakkeiden kanssa oikeuttaa hallitsemaan määrättyä huoneistoa tai muuta osaa yhtiön omistamasta rakennuksesta tai hallitsemasta kiinteistöstä. Jos edellä olevat edellytykset eivät täyty, osakeyhtiö ei ole asunto-osakeyhtiö.Asunto-osakeyhtiöihin sovelletaan asunto-osakeyhtiölakia (17.5.1991 / 809) sekä pääsääntöisesti vanhan osakeyhtiölain (734/1978) säännöksiä. Kuitenkin esim. asunto-osakeyhtiön sulautumisessa sovelletaan uuden osakeyhtiölain (624/2006) sisältöä.Asunto-osakeyhtiön osakepääoman tulee olla vähintään 8.000 euroa, joka on jaettava osakkeisiin. Osakkeella ei tarvitse olla nimellisarvoa, mutta se voidaan kuitenkin määrätä yhtiöjärjestyksessä.Osakkeiden vähimmäismäärä on kolme, ja niiden tulee olla saman mää-räisiä. Tietyn huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet kuuluvat samaan osakeryhmään.Osakkaat eivät ole henkilökohtaisesti vastuussa asunto-osakeyhtiön vel-voitteista. Osakas on kuitenkin velvollinen maksamaan yhtiölle yhtiö-vastiketta, jonka määräämisperusteet on merkittävä yhtiöjärjestykseen.

Rakentaminen

Rakennusalan koulutus

Rakennusalan ammattilaiset vastaavat sekä uudis- että korjausrakentamisen projekteista. Rakennusala kuuluu siis oleellisena osana jokapäiväiseen elämäämme. Rakennettu ympäristö vaatii kunnossapitoa ja yhteiskunnan muutokset edellyttävät jatkuvasti uusia rakennuksia. Työn tuloksia ovat esimerkiksi asuinrakennukset, hallintorakennukset, liike- ja teollisuusrakennukset, voimalaitokset, satamat, sillat sekä tiet. Rakentajien työ ja ammattitaito vaikuttavat siis monin tavoin ympäristöjemme viihtyisyyteen ja hyvinvointiimme.Talonrakentaminen on näkyvin ja tunnetuin osa rakennusalaa. Talonrakentamisen lisäksi alan ammattilaisten tehtäviä ovat maanrakennustyöt, tie- ja vesirakennustyöt sekä muut yhdyskuntatekniset työt. LVI-, sähkö- ja maalausalojen toiminta liittyvät niinikään kiinteästi rakentamiseen.

LVI

Vältä kylmät suihkut ja suuret sähkölaskut - valitse lämminvesivaraaja oikein

Käyttövesi lämmitetään Suomessa sähkölämmitteisissä omakoti- ja rivitaloissa lämminvesivaraajalla. Laadukas kotimainen varaaja sopii erinomaisesti suomalaiselle talousvedelle, minkä vuoksi sen käyttöikä on normaaliolosuhteissa pitkä. Päivitys on usein tarpeen siinä vaiheessa, kun halutaan muutosta varaajan kokoon, sähkönkulutukseen tai sijaintiin.

LVI

Maaviilennys maalämpöpumpullesi huonekohtaisesti

Cool-IN on NIBE-maalämpöpumppuja varten kehitetty viilennyslaitteisto sisätilojen energiatehokkaaseen ja taloudelliseen viilennykseen.Maaviilennys on erittäin turvallinen, helppo ja energiatehokas ratkaisu varmistaa raikas ja miellyttävä sisäilma. Maaviilennyksen avulla maalämpöinvestointi saadaan hyödynnettyä täysin.Maalämpöjärjestelmän maapiirin hyödyntäminen on edullinen tapa jäähdyttää, sillä kustannuksia syntyy vain kiertovesipumpun ja puhaltimen moottorin käyttämästä sähköstä. Pitkäaikaisessa käytössä maaviilennys on erityisen taloudellinen ja myös asukkaalle tasaisena miellyttävämpää kuin hetkellinen jäähdytys.Tilaa NIBEn lämpöpumppu-esite veloituksetta

LVI

Viisi asiaa, joita et tiennyt painovoimaisesta ilmanvaihdosta

Ilmanvaihto voidaan yleisesti jaotella joko koneelliseen tulo- ja poistoilmanvaihtoon, koneelliseen poistoilmanvaihtoon tai täysin painovoimaisesti toimivaan ilmanvaihtoon. Yli kahdessa miljoonassa suomalaiskodissa ilmanvaihto on joko painovoimainen tai koneellisella poistolla varustettu. Monelle oman kodin ilmanvaihto on silti mysteeri. Tiesitkö nämä kotisi ilmanvaihdosta?

Luetuimmat