• Etusivu
  • Rakentaminen

Koulutushaku: Rakennusalan työmaapäällikön erikoisammattitutkinto, RET

Rakentajan toimitusKaupallinen yhteistyö TTS-Kehitys Oy
Julkaistu 14.11.2017
201711_50899.jpg

Rakennusalan työmaapäällikön tehtävät

Tutkinnon suorittanut omaa laaja-alaiset ja edistyneet rakennusalan tiedot, jotka osoittavat asioiden hallintaa, kykyä soveltaa ja kykyä luoviin ratkaisuihin ongelmien ratkaisemiseksi. Henkilö kykenee johtamaan rakennusalan hankkeita ja pystyy selkeään päätöksentekoon omassa toimintaympäristössään. Tutkinnon suorittaja laatii näyttötehtävät ensisijaisesti omalla työmaallaan. Työkohde voi myös vaihtua suoritusaikana. Tutkinnon suorittaminen parantaa suorittajan ja koko yrityksen valmiuksia toimia nykyaikaisesti, laadukkaasti ja kannattavasti.

Henkilöllä on koulutuksen suoritettuaan ja muiden pätevyysvaatimusten täytyttyä mahdollisuus hakea sertifiointia vastaavan työnjohtajan, työmaainsinöörin tai työpäällikön pätevyyteen.

Kohderyhmä
Tutkinto on tarkoitettu henkilöille, joilla on rakennusalan teknikon, rakennusmestarin, rakennusmestari AMK:n, rakennusalan insinöörin, - insinööri AMK:n tai - diplomi-insinöörin tutkinto ja kokemusta rakennustyömaan työnjohtotehtävistä tai niihin rinnastettava muuten hankittu osaaminen. Henkilö toimii rakennustyömaalla esimiestehtävissä ja johtaa työn toteutusta.

Tutkinnon suorittajalla on mahdollisuus laatia tutkinnon näyttötehtävät käynnissä olevissa rakennuskohteissa. Hänen lähiesimiehensä osallistuu näyttötehtävien ja tutkinnon suorittamisen arviointiin.

Tutkinnon suorittaminen
Tutkintoon valmistava koulutus toteutetaan yhdeksässä jaksossa. Jaksot vastaavat tutkinnon osia ja toteutetaan kahtena peräkkäisenä päivänä noin kuukauden välein. Valmistava koulutus toteutetaan noin vuoden aikana. Tutkintoon sisältyy näyttötehtäviä henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti.

Tutkintoon sisältyvät arvioitavat näyttötehtävät Rakennustyömaan erikoisammattitutkinnon perusteiden mukaisesti. Koulutukseen sisältyy myös loppupuolella pidettävä työmaanäyttö tutkinnon osien käytännön hallinnasta.

Tutkinnon suorittamista ohjaavat tutkinnon ohjaaja, kouluttajat, näyttötehtävien arvioijat, työmaanäytön vastaanottaja ja suorittajan lähiesimies tai työpaikkaohjaaja.

Tutkinto osana koulujärjestelmää
Tutkinto perustuu Opetushallituksen vahvistamiin Rakennusalan työmaapäällikön erikoisammattitutkinnon perusteisiin. Tutkintosuorituksia valvoo Opetushallituksen asettama Rakennustuotantoalan tutkintotoimikunta.

Tutkinto antaa yleisen hakukelpoisuuden ammattikorkeakouluopintoihin. Tutkinnon opintojaksoja voi hakea hyväksi luettaviksi ammattikorkeakoulujen rakennustekniikan tuotanto-opinnoissa

Tutkintoon valmistava koulutus
Tutkintoon valmistava koulutus toteutetaan yhdeksässä jaksossa. Jaksot vastaavat tutkinnon osia ja toteutetaan kahtena peräkkäisenä päivänä noin kuukauden välein. Koulutuspäiviä ei pidetä heinä- ja joulukuussa.

Tutkinnon osat, orientointi ja koulutuksen loppuyhteenveto sisältötavoitteineen:

1. Orientointi (0,5 PV)
- RET koulutuksen tavoitteet, sisältö ja toteutus

2. Työmaan johtaminen (2 PV)
- oman johtamistavan tiedostaminen (johtamisarviointi) ja kehittäminen tuloksellisessa esimiestoiminnassa
- vuorovaikutus- ja yhteistyötaitojen kehittäminen
- työmaan organisointi ja vastuut
- työyhteisön ilmapiirin ja työhyvinvoinnin vahvistaminen
- jaksoon kuuluvan näyttötehtävän antaminen

3. Työmaan laadunvarmistus
- työmaan ja tehtävän laatusuunnitelma ja niiden mukainen toiminta
- laadunvarmistustoimenpiteet ja niiden toimeenpano
- työntekijöiden vastuu ja valmiudet laadunvarmistuksessa
- tehtävien laadunvarmistus ja toimeenpano
- riskikartoitus ja sen huomiointi toteutuksessa
- edellisen jakson näyttötehtävän tilannekatsaus ja jakson näyttötehtävän antaminen

4. Työmaan aikataulusuunnittelu ja -valvonta (2 PV)
- määrä- ja resurssipohjaisen aikataulun laadinta
- kohteen aikataulut ja esitysmuodot
- viikkoaikataulun laadinta ja sen käyttö työmaan johtamisessa
- aikataulun valvonta ja tarvittavat ohjaustoimenpiteet
- edellisen jakson näyttötehtävän tilannekatsaus ja jakson näyttötehtävän antaminen

5. Tehtäväsuunnittelu (2 PV)
- tehtäväsuunnitelman laadinta
- käyttö työtehtävän toteutuksen ohjauksessa, informoinnissa ja valvonnassa
- tehtävälle määrätyt aika- ja kustannustavoitteet, laatuvaatimukset sekä turvallisuus
- tehtäväsuunnittelun huomiointi viikkosuunnittelussa
- hyödyntäminen työkauppojen ja aliurakkasopimusten laadinnassa
- edellisen jakson näyttötehtävän tilannekatsaus ja jakson näyttötehtävän antaminen

6. Hankintasopimusten laatiminen (2 PV)
- aliurakka- ja materiaalihankinnan sopimuksen laadinta
- työsopimuksen laadinta työkunnalle
- tehtäväsuunnitelman huomiointi sopimuksissa
- yleisten sopimusehtojen ja työehtosopimusten huomiointi
- liittojen laatimien sopimuspohjien käyttö
- edellisen jakson näyttötehtävän tilannekatsaus ja jakson näyttötehtävän antaminen

7. Kustannussuunnittelu (2 PV)
- lisä- ja muutostyötarjouksen laadinta
- työmaan tavoitearvion laadinta
- työmaan ja tehtävän kustannusvalvonta ja -ohjaus
- vaihtoehtolaskelman laatiminen
- lopputulosennusteen laadinta
- edellisen jakson näyttötehtävän tilannekatsaus ja jakson näyttötehtävän antaminen

8. Työturvallisuus ja ympäristönsuojelu (2 PV)
- työmaan turvallisuusanalyysi
- työmaan ja tehtävän turvallisuussuunnitelma
- rakennustyömaan turvallisuus- ja ympäristömääräysten keskeiset sisällöt
- työmaaorganisaation turvallisuustehtävät ja - vastuut
- turvallisuuden huomiointi työmaasuunnitelmissa
- edellisen jakson näyttötehtävän tilannekatsaus ja jakson näyttötehtävän antaminen

9. Sopimustekniikan hallinta (2 PV)
- rakennusurakan yleiset sopimusehdot YSE ja RYHT
- työlainsäädäntö
- rakennusalan työehtosopimus
- ulkomainen työvoima
- urakoitsijan tiedonantovelvollisuus
- edellisen jakson näyttötehtävän tilannekatsaus ja jakson näyttötehtävän antaminen

10. Neuvottelutaidot (2 PV)
- työmaan toteutukseen liittyvät kokoukset ja palaverit
- oman neuvottelutaidon tiedostaminen ja kehittäminen
- kokousten ja palaverien johtaminen ja dokumentointi
- neuvottelujen ennakointi ja suunnittelu
- erilaiset neuvottelutaktiikat, strategiat
- edellisen jakson näyttötehtävän tilannekatsaus ja jakson näyttötehtävän antaminen

11. Koulutuksen loppuyhteenveto ja päätöstilaisuus (0,5 PV)
- RET-koulutuksen yhteenveto
- koulutuksen tulokset ja kehittämisesitykset

Viimeinen hakupäivä 27.11.2017, koulutus alkaa 19.12.2017.

Lisätietoja
(09) 2904 1200 /Opintosihteeri Mia Tokkari
050 5334769 Pääkouluttaja Risto Grusander
040 712 5048 Kehitys-ja asiakkuuspäällikkö Jukka Jaakkola

TTS-Kehitys Oy
Rakentaminen
Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje

Aiheeseen liittyvää

Työntekijät työmaalla
Työtehoseura kouluttaa rakentamaan
TTS (Työtehoseura) tarjoaa monipuolista koulutusta työelämän ja yritysten tarpeisiin. Monipuolisesta koulutustarjonnasta myös yksittäiset henkilöt löytävät ammatillista koulutustarjontaa. TTS:llä on rakentamiseen ja siihen läheisesti liittyvään sisustamiseen sekä puutarhan rakentamiseen ja hoitoon liittyvää koulutustarjontaa. Lisäksi TTS tutkii, testaa, kehittää ja suunnittelee asumiseen ja toimivaan arkeen liittyviä ratkaisuja.
20107_22620.jpg
Viilennä vihreällä, pidä pörssi plussalla
Helteisen sään nostaessa asuntojen sisälämpötiloja nousee myös sähkönkulutus. Huoneisiin tuodaan tuulettimia ja jäähdyttäviä ilmastointilaitteita. Ilman lisälaitteittakin sähkönkulutus nousee; kylmälaitteet joutuvat tekemään rankasti töitä pitääkseen ruuat viileinä ja pakasteet jäässä.Kuumalla säällä kylmälaitteen sähkönkulutus voi nousta huomattavasti. Kun käyttöympäristön lämpötila nousee 25 asteesta 32 asteeseen, kasvaa kylmälaitteen sähkönkulutus 25 - 40 prosenttia. Helteellä myös laitteiden käyttöhäiriöt lisääntyvät, kun lämpötilaero laitteen sisällä verrattuna ympäristön lämpötilaan on normaalia suurempi.
Seinän tasoitus
Koulutusta työelämän ja yritysten tarpeisiin
TTS on vuonna 1924 perustettu valtakunnallinen koulutus-, tutkimus- ja kehittämisorganisaatio. TTS:n toiminta-ajatuksena on parantaa asiakkaiden osaamista, tuottavuutta ja hyvinvointia.TTS:n monipuolinen koulutustarjonta palvelee sekä yksittäisten henkilöiden ammatillista kouluttautumista että yritysten kanssa räätälöityä henkilöstökoulutusta. TTS kouluttaa noin 200 henkilön voimin vuosittain yli 7000 henkilöä yhä paremmiksi ammattilaisiksi vaativiin tehtäviin asiakasyrityksissämme.Lisää TTS koulutuksesta..
49_P_106956_1.jpg
Rakennusten energiamuotokertoimet uudistettu
Valtioneuvosto on antanut asetuksen, jolla uudistetaan rakennusten energiamuotokertoimet. Asetus on osa lähes nollaenergiarakentamisen säädöspakettia.Rakennettu ympäristö aiheuttaa nykyään noin kolmasosan Suomen kasvihuonekaasupäästöistä.Energiamuotokertoimet ohjaavat kohti energiatehokasta rakentamista ja kestävää luonnonvarojen käyttöä. Mitä suurempi kerroin on, sitä vähemmän kuluttavaksi rakennus tulee suunnitella.Rakennuksissa 1.1.18 alkaen käytettävät energiamuotokertoimet(suluissa 31.12.17 asti voimassa olevat)· sähkö 1,20 (1,70)· kaukolämpö 0,50 (0,70)· kaukojäähdytys 0,28 (0,40)· fossiiliset polttoaineet 1,00 (1,00)· rakennuksessa käytettävät uusiutuvat polttoaineet 0,50 (0,50)"Uusiutuvia energialähteitä ja energiatehokkuutta lämmityksessä pitää edistää. Siksi uusiutuvien polttoaineiden ja kaukolämmön kertoimet ovat alhaisimmat. Myös sähköntuotannossa päästötön tuotanto lisääntyy. Siksi sähkön kerrointa on ollut perusteltua alentaa", painottaa asunto-, energia ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.Tänään (30.11.2017) annettu asetus on osa lähes nollaenergiarakentamisen säädöspakettia, johon kuuluu myös maankäyttö- ja rakennuslain 1.1.2017 voimaantullut muutos sekä kaksi ympäristöministeriön asetusta, jotka on tarkoitus antaa vuoden 2017 aikana. Asetus on myös osa rakennusten energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanoa Suomessa.Uudet energiamuotokertoimet tulevat voimaan 1.1.2018 ja ne koskevat uusia rakennuksia, kun hankkeen lupahakemus jätetään 1.1.18 tai sen jälkeen.Ympäristöministeriön ohjeita
201210_32470.jpg
Säästä seinää - uusi sadevesijärjestelmä
Väärin toimiva tai toimimaton sadevesijärjestelmä käy paitsi perustusten myös julkisivun sekä tiettyjen vesikattomuotojen päälle. Katolla makaava vesi aiheuttaa pahan vahingon katon rakenteisiin päästessään eikä sadevesinoro kovin mukavalta tunnu sisälle tippuessaan.Sadevesijärjestelmän tehtävänä on ohjata sade- ja sulamisvedet hallitusti pois katolta ja on näin osa toimivaa kattokokonaisuutta. Jokainen millimetri sadetta vastaa litraa per neliömetri. Siispä 20 mm sadetta päivässä vastaa 20 litraa vettä per neliömetri. Pinta-alaltaan 150 m² katolla 20 mm sade vastaa 3000 litraa vettä. Kaatosateessa (50 mm) se tarkoittaa jopa 7500 litraa vettä tunnissa.Laadukkaat sadevesijärjestelmämme kestävät sateen lisäksi myös jään ja lumen rasitukset rikkoutumatta ja haalistumatta. Esimerkiksi teräsohutlevystä valmistettu Sadetar-sadevesijärjestelmä sopii joustavasti sekä pientaloihin että rivi- ja pienkerrostaloihin.
20215_70726.jpg
Kelpaisiko sinullekin juhlava Kultaranta vai kompakti City? Unelmat todeksi nyt!
Monesti tulee mietittyä, mitä ihmiset toivovat kodiltaan. Mikä saa kodin tuntumaan kodilta ja missä kodin pitää sijaita? Jokainen kaipaa luonnon rauhaa, ekologisuutta ja kauneutta. Kodin pitää olla tilavan tuntuinen, mutta silti kompakti kokonaisuus pienellekin tontille, ja ehkä vielä rantamaisemassa.Kastelli on jo vuosikymmenten ajan ollut vastuullinen ja turvallinen kumppani elämän tärkeimmälle kotimatkalle. Kastellin eri mallistojen talomallit ovat tarpeiden mukaan muokattavissa ja niissä on tarkkaan suunnitellut pohjaratkaisut. Kastellin talomallit tarjoavat tasokasta arkkitehtuuria laadukkailla materiaaleilla ja mikä parasta, malleja löytyy ihan jokaisen budjettiin sopivasti.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton