• Etusivu
  • Rakentaminen

Hirsiaitan muokkaus hirsihuvilaksi

Rakentajan toimitus
Päivitetty 11.03.2010
20103_20695.jpg

Uusi seurantamme rakennetaan upealle paikalle.

Uusi seurantakohteemme sijaitsee Luvian saaristossa kauniilla, luonnonläheisellä paikalla. Matkan varrella tullaan näkemään, kuinka vanha aitta saa uuden, arvoisensa elämän hirsihuvilana.

Lasten kesäsiirtolana 1950-60 -luvuilla toimineessa saarikiinteistössä aitta oli toiminut majoitustilana. Aitta sijaitsi saaren sisäosassa ja nyt uudella omistajalla ollut täysin käyttämättömänä. Kesäsiirtolan nyttemmin ränsistynyt keittolarakennus taas sijaitsi loistavalla paikalla heti rannan tuntumassa.

Vuosien varrella syntyi idea muokata aitan hirsistä keittolarakennuksen tilalle hirsihuvila. Mietitytti purkaa näinkin hieno rakennus, mutta koska perheellä ei kuitenkaan olisi ollut käyttötarkoitusta ko. rakennukselle, päätettiin alkaa tuumasta toimeen. Vaikka hirret olivat jo perimätiedon mukaan yli sata vuotta vanhoja, olivat ne todella kovia ja hyvin säilyneitä. Osittain yli 40 senttimetriä leveistä lattialankuista virisi lukuisia ideoita jatkohyödyntämiseen.

Tuumasta toimeen

Ennen purkamista hirret merkittiin vedenkestävillä merkinnöillä, jotta hirret löytävät varmasti vanhan tutun paikkansa uudessa rakenteessa. Varastointi suoritettiin uuden rakennuksen läheisyyteen ihan jo työskentelyn helpottamiseksi.

Aitta ennen töiden aloittamista.
Aitta ennen töiden aloittamista.

Muutossuunnitelma saatiin toteutettua muutaman lisäpilarin avulla keittolarakennuksen perustukselle. Myös hyväkuntoinen piippu säilytettiin. Suunnittelun lähtökohtana oli salvoksien säilyttäminen, näin säästyttäisiin hirsien ylimääräisestä veistämisestä. Tavoite saavutettiin onnistuneesti ja n. 70 % kauniista, alkuperäisestä liitosratkaisusta saatiin talteen.

Vanhan perustuksen ja uusien perustuspilareiden päälle asennettiin ensin hirsikehikko, jonka päälle varsinainen runko asennettiin ja muokattiin kerroksittain. Rakennuksen sitovaksi ala- ja välikehykseksi hankittiin liimapuurakenteiset höylähirret. Suurelta osiltaan vanhat salvokset toistuivat uudessa rakennuksessa.

Kun runkovaihe on saatu valmiiksi, seurataan seuraavilla viikoilla kattotöiden, sekä ikkuna- ja oviasennusten etenemistä.

Keittola ennen töiden aloittamista.
Keittola ennen töiden aloittamista.
Rakentaminen
Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje

Aiheeseen liittyvää

20164_45982.jpg
Hurrja Huhtikuu alkoi
Kastelli julistaa Hurrjan Huhtikuun alkavaksi iloisilla uutisilla!Kevään korvilla aloitetaan suunnitelmat uutta kotia varten. Kastellilla on vuosikymmenten kokemus asiakkaiden auttamisessa sopivan kodin löytämiseksi.Hurrjan Huhtikuun aikana ovat ovet auki lukuisiin valmiisiin Kastelli-taloihin, uusi Viva-mallisto toteuttaa toiveet tehoneliöin. Luvassa on myös lukuisia kampanjatarjouksia.Jotta ehtisit vielä jonon kärkeen kesän pystytysaikojen suhteen, tee nyt lopullinen päätös.Jätä yhteydenottopyyntö Kastelli-talosta
20092_15220.jpg
Tulisijatutkimuksen tulokset
Rakentaja.fi-sivustolla toteutettuun tulisijatutkimukseen osallistui 1661 vastaajaa, mikä kertoo tulisijan kiinnostavan suomalaisia. Vastaajista 45 % oli jo toteuttanut tulisijan hankinnan ja 55 %:lla hankinta tapahtuu kuluvan vuoden aikana tai myöhemmin.Tutkimuksessa kävi ilmi, että yleisimmin koteihin valitaan varaava takka ja toiseksi yleisin tulisijatyyppi on takkaleivinuuni.Suosituin tulisijan rakennustapa on tiilestä paikalla muuraaminen. Rakentajista 56 % on toteuttanut tai toteuttaa paikalla muuratun tulisijan, joka on joko yksilöllinen tai tehtaan valmis malli. Remontoijista 53 % on toteuttanut tai toteuttaa tulisijan edellä mainitulla tavalla.Tulisijojen lopullisen pintamateriaalin eli näkyvän pinnan osalta rapattu/tasoitettu pinta ja vuolukivi olivat yleisimmät vaihtoehdot ja yhteensä muodostavat yli puolet vastaajien valinnoista. Merkittävin muutos jo toteutettujen tulisijojen ja tulevien valintojen kohdalla on puhtaaksimuurattujen, tiilipintaisten tulisijojen osuuden väheneminen ja pinnaltaan rapattujen/tasoitettujen tulisijojen määrän lisääntyminen. Perinteinen tiilitulisija saa siis yhä useammin pintaansa rappauksen tai tasoituksen, vaikka tiilipintaisilla tulisijoilla onkin oma vankka kannattajakuntansa.
20181_51331.jpg
Näin laitetaan ilmanvaihto kuntoon
Jopa 1,5 miljoonaa suomalaista kotia on ilman toimivaa, hallittua ilmanvaihtoa. Monikaan asukas ei ymmärrä, miten heidän kotinsa ilmanvaihto toimii tai onko heillä toimivaa ilmanvaihtoa.Suomessa on yhä edelleen paljon asuntoja, joissa ilmanvaihto ei toimi. Useimmissa kodeissa ilmanvaihto olisi helposti parannettavissa muutamalla satasella. Ainoa este on, että ihmisiltä puuttuu tietoa ilmanvaihdosta.Suomen noin 2,9 miljoonasta asunnosta alle miljoonassa kodissa on täysin koneellinen ilmanvaihto. Näin ollen 2 miljoonasta asunnosta pitäisi löytyä korvausilmaventtiilit ilmanvaihdon tarvitsemaa korvausilmaa varten. Venttiilit kuitenkin löytyvät arviolta vain miljoonasta asunnosta, ja osassa niistäkin korvausilmaventtiilit on tukittu tai ne ovat rikkinäisiä. Niinpä laskennallisesti Suomessa on jopa 1,5 miljoonaa asuntoa, joissa ei ole lainkaan ilmanvaihtoa - ei siis ihme, että meillä puhutaan paljon sisäilmaongelmista.Muista suodattimet!
20192_56328.jpg
Jätteiden kierrätys kuntoon ja vauhtia kiertotalouteen
Ympäristöministeriö ryhtyy uudistamaan jätelainsäädäntöä. Päämäärä on saavuttaa kunnianhimoiset yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet ja nostaa Suomi kierrätyksessä EU:n edistyneimpien maiden joukkoon. Jätteen tuottajille tämä tarkoittaa lisää mahdollisuuksia - ja velvollisuuksia - jätteiden erilliskeräykseen.Uudistuksen taustalla on EU:n jätedirektiivin, pakkausjätedirektiivin, kaatopaikkadirektiivin, romuajoneuvo-, paristo- sekä sähkö- ja elektroniikkalaiteromudirektiivien muutokset. Ne on pantava Suomessa täytäntöön 5.7.2020 mennessä."Uusien kierrätystavoitteiden saavuttaminen vaatii meidän jokaisen panosta. Suomen asema kiertotalouden edelläkävijänä vaatii, että näytämme esimerkkiä kierrätyksen edistämisessä ja jätehuollon kehittämisessä. Näin vauhditamme kiertotaloutta ja samalla säästämme luonnonvaroja ja hillitsemme ilmastonmuutosta", asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoo.
20235_81915.jpg
Näin kattoremontista saatiin stressitön kiireisen vauva-arjen keskellä
Harri ja Johanna Hämäläinen asuvat perheineen Sastamalan Karkussa vuonna 1991 rakennetussa tiilitalossa, jonne perhe muutti vuonna 2012. Syksyllä 2022 alkoi kattoremontti kolkutella mielissä. Alkuperäisen tiilikatteen päälle oli levittäytynyt sammal ja näytti siltä, että aluskatekin veteli viimeisiään.
20227_79051.jpg
Turvallinen koti - turvallinen arki
Perheen arki lähtee aikataulujen keskenään sovittamisella, kuka kuskaa ketäkin, mihin ja milloin. Joten eikö olisi hienoa, jos kotisi voisi muuntua arjen tarpeisiin sopivaksi ja pystyisit seuraamaan kotisi tilaa etänä? Voisit tarkastaa etänä, onko lapsesi päässyt lähtemään kouluun tai, että kodista on ylimääräiset valot sammuneet, tarpeettomista pistorasioista katkennut virta, lämmitystä laskettu energian säästämiseksi ja saada palo- tai vesivuotohälytyksistä tieto puhelimeen.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton