Aloituskokous rakennushankkeessa: Osallistujat, vastuut ja käytännöt

Rakentamisessa säädetyn huolehtimisvelvollisuuden täyttämiseksi tarvittavasta aloituskokouksesta voidaan määrätä rakennusluvassa. Käytännössä aloituskokous järjestetään yleensä omakotitalon ja sitä suurempien rakennushankkeiden yhteydessä.

Rakennushankkeeseen ryhtyvän tulee sopia kunnan rakennusvalvontaviranomaisen kanssa aloituskokouksen ajankohdasta ja kutsua kokous koolle ennen rakennustyön aloittamista.

Aloituskokouksessa tulee olla läsnä vähintään seuraavat henkilöt:

• Rakennushankkeeseen ryhtyvä tai tämän edustaja: Vastaa hankkeen toteutuksesta ja siitä, että kaikki tarvittavat luvat ja määräykset ovat kunnossa.
• Pääsuunnittelija: Vastaa suunnittelun kokonaisuudesta ja eri suunnittelualojen yhteensovittamisesta.
• Vastaava työnjohtaja: Vastaa rakennustyön johtamisesta ja valvonnasta työmaalla sekä siitä, että työ suoritetaan suunnitelmien ja määräysten mukaisesti. Ammattitaitoisella ja osaavalla vastaavalla työnjohtajalla on suuri merkitys rakennusprojektin onnistumisessa.
• Rakennusvalvontaviranomainen: Varmistaa, että hankkeeseen liittyvät lupaehdot, suunnitelmat ja vastuuhenkilöt ovat kunnossa. Varmistaa, että pääsuunnittelija, vastaava työnjohtaja ja muut keskeiset toimijat täyttävät kelpoisuusvaatimukset.

Tarvittaessa aloituskokoukseen voidaan kutsua myös muita asiantuntijoita, kuten eri alojen suunnittelijoita (rakennesuunnittelija, LVI-suunnittelija ja niin edelleen) tai erityisalojen työnjohtajia. Kutsuttavat henkilöt riippuvat hankkeen laajuudesta ja sen vaativuudesta.

Lain sanonnalla huolehtimisvelvollisuus on varsin vaikuttava merkitys. Tätä silmällä pitäen lainsäätäjä on antanut lisäohjeistusta pääsuunnittelijasta, muista suunnittelijoista, heidän kelpoisuudestaan, suunnittelijoiden tehtävistä ja suunnitelmista. Nämä asiat käydään myös aloituskokouksessa läpi. Kun suunnittelusopimukset tehdään pätevien suunnittelijoiden kanssa oikein, suunnitelmat ovat hyvät ja vältytään turhilta rakennusvirheiltä.

Aloituskokouksessa käsitellään muun muassa seuraavia asioita:

• Lupa-asiakirjojen läpikäynti: Varmistetaan, että kaikki tarvittavat luvat ovat voimassa ja ehtoja noudatetaan.
• Suunnittelun ja rakentamisen osapuolet: Käydään läpi hankkeen keskeiset toimijat ja heidän vastuunsa.
• Rakennusvaiheiden vastuuhenkilöt: Määritellään kunkin työvaiheen vastuuhenkilöt ja heidän tehtävänsä.
• Tarkastusten suorittajat: Sovitaan, kuka vastaa eri työvaiheiden tarkastuksista ja laadunvarmistuksesta.
• Rakennuksen korkeusaseman tarkistus: Varmistetaan, että rakennuksen sijainti ja korkeusasema ovat suunnitelmien mukaiset. Tämä voidaan suorittaa myös erillisessä korkeusasemakatselmuksessa rakennusvalvontaviranomaisen toimesta.

Lisäksi aloituskokouksessa voidaan arvioida, tarvitaanko erillistä laadunvarmistusselvitystä rakentamisen laadun varmistamiseksi. Aloituskokouksessa tai laadunvarmistusselvityksessä osoitettuja menettelyjä on noudatettava rakennustyössä.

Lainsäätäjän sekä viranomaisten tavoitteena on turvata rakentajan etu, rakennushankkeen lainmukaisuus ja virheiden minimointi rakennusprojektissa.

Aloituskokouksesta laaditaan pöytäkirja, johon kirjataan kokoukseen osallistujat, käsitellyt asiat sekä tehdyt päätökset ja sovitut toimenpiteet. Tämä on tärkeä dokumentti, joka todistaa että kokous on pidetty ja kertoo, mitä asioita on käsitelty. Pöytäkirja tulee säilyttää huolellisesti. Viranomainen hyväksyy pöytäkirjan ja varmistaa, että siitä käy ilmi rakennushankkeen keskeiset tiedot.

Ota huomioon, että aloituskokouksen käytännöt voivat vaihdella kunnittain. Tarkistathan oman kuntasi käytännöt ja ohjeistukset rakennusvalvonnasta.

1.1.2025 astui voimaan uusi Rakentamislaki, joka tuo mukanaan mahdollisesti muutoksia myös aloituskokousten pitämiseen ja sisältöön. Vuoden 2025 alusta alkaen uusiin rakentamislupahakemuksiin sovelletaan pääosin uutta lakia. Lakiuudistus tulee jatkumaan vielä vuonna 2026.