6. Alueella kunnallinen jätevesijärjestelmä tai alueellinen osuuskunta

Ympäristöministeriö ryhtyy uudistamaan jätelainsäädäntöä. Päämäärä on saavuttaa kunnianhimoiset yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet ja nostaa Suomi kierrätyksessä EU:n edistyneimpien maiden joukkoon. Jätteen tuottajille tämä tarkoittaa lisää mahdollisuuksia - ja velvollisuuksia - jätteiden erilliskeräykseen.Uudistuksen taustalla on EU:n jätedirektiivin, pakkausjätedirektiivin, kaatopaikkadirektiivin, romuajoneuvo-, paristo- sekä sähkö- ja elektroniikkalaiteromudirektiivien muutokset. Ne on pantava Suomessa täytäntöön 5.7.2020 mennessä."Uusien kierrätystavoitteiden saavuttaminen vaatii meidän jokaisen panosta. Suomen asema kiertotalouden edelläkävijänä vaatii, että näytämme esimerkkiä kierrätyksen edistämisessä ja jätehuollon kehittämisessä. Näin vauhditamme kiertotaloutta ja samalla säästämme luonnonvaroja ja hillitsemme ilmastonmuutosta", asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoo.

Kiertotalous on rakennusalalla kasvava trendi, joka ei esiinny enää juhlapuheissa vaan näkyy konkreettisesti yhä useammalla työmaalla. Hallituksen asettamaan 70 prosentin tavoitteeseen on kuitenkin vielä matkaa.

Taloyhtiön jätehuone voi olla pahimmillaan pelkkää sotkua ja roskanvientireissut asukkaalle voivat olla se pakollinen paha. Voisiko toisin olla? Voisiko jätehuone palvella jokapäiväistä jätteiden käsittelyä miellyttävällä tavalla? Roskanvientireissu voisi ehkä myös olla mukava piipahdus ulkoilmassa ilman vastenmielistä ajatusta jätehuoneen siivottomuudesta? Tai vaikkapa hyvän mielen tuoja, kun tietää tekevänsä hyvän teon lajittelemalla jätteensä asianmukaisesti.

Roskalavaryhmässä käy kuhina. Nyt on hyvää tavaraa tarjolla, kannattaa käydä tarkistamassa.Toisen roska on toisen aarre, niinhän se menee, mutta saako roskalavalta ottaa mitä haluaa ja kuka tahansa? Entä voiko taloyhtiö joutua vastuuseen, jos dyykkari teloo itsensä lavalle kömpiessä tai saa kauniin nojatuolin mukana kutsumattomia vieraita? Lakimies Markus Talvio Jurinetistä tietää vastaukset.

Arviolta 100 000 rantakiinteistön omistajaa joutuu tekemään jätevesiremontinJätevesien käsittelyä koskeva lainsäädäntö uudistui huhtikuussa 2017. Biolanin teettämä tuore kuluttajakysely kertoo, että kiinteistönomistajat ovat epävarmoja lainsäädännön velvoitteista. Myös vanhoihin kiinteistöihin tarvitaan pikaisia jätevesiremontteja. Biolanin marraskuussa teettämään jätevesikyselyyn vastasi 923 suomalaista pientaloasujaa tai mökkiläistä.Jätevesijärjestelmä on kunnostettava ensi vuoden lokakuuhun mennessä, jos rakennus sijaitsee luokitellulla pohjavesialueella tai enintään 100 metrin päässä rannasta. Tietysti sillä ehdolla, että se ei jo täytä uuden lain vaatimuksia. Biolanin teettämän kyselyn vastaajista lähes 80 prosenttia oli tietoinen takarajan päivämäärästä. Sen sijaan yli puolet vastaajista ei tiennyt, että tämä velvoite koskee myös vanhoja kiinteistöjä.‒ Kaikkien ennen vuotta 2004 rakennettujen ja rannassa tai pohjavesialueella sijaitsevien kiinteistöjen jätevesijärjestelmät pitää kunnostaa määräpäivään mennessä. Rantamökit ovat suurin yksittäinen ryhmä, jossa tarvitaan jätevesiremontteja määräaikana mennessä. Arviolta noin 100 000 rantakiinteistölle tarvitaan parannuksia jätevesiasioihin seuraavan kahden vuoden aikana, arvioi Biolan Ekoasuminen Oy:n toimitusjohtaja Matti Hakala.

Viemäriverkoston toimivuus on tärkeää jokaisen kodin asumismukavuuden kannalta. Viemäriin ei kuitenkaan saa laittaa mitä vaan, tai ongelmia voi ilmaantua. Esimerkiksi viemäriin laskettu kinkkurasva voi jähmettyessään viemärin seinämiin muodostaa putkitukoksen, joka pahimmassa tapauksessa aiheuttaa vesivahingon.Jos viemäriin laittaa mitään sinne kuulumattomia aineita tai esineitä, voi se olla haitaksi sekä viemärille ja ympäristölle. Tässä artikkelissa käydään läpi mitä viemäriin voidaan laittaa ja miksi tiettyjä asioita, kuten kinkkurasvaa, ei voi ja kannata laittaa viemäriin.