• Etusivu
  • Rakentaminen

Rakennussuunnittelu: Vesi- ja viemäröintitöissä huomioitavaa

Rakentajan toimitus
Päivitetty 28.02.2025
20077_5710.jpg

Omakotitalon vesijärjestelmien rakentamisessa edellytetään erityistä osaamista ja tarkkuutta. Kysymyksessä on erityisrakenne ja tämä edellyttää asiantuntijan palkkaamista työnjohtajaksi. Puhutaan KVV-vastaavasta. Melko usein tämä henkilö on urakoitsijan palkkalistoilla ja palvelu kuuluu urakkaan.

Monen vahingon syynä on kiinteistöjen vesi- tai viemärilaitteistossa syntynyt pitkäaikainen huomaamaton vuoto. Vaurion aiheuttajana on voinut olla mikä tahansa vahinko, jota ei osaa edes ajatella aiheutuneeksi. Tyypillisimmillään vaurio voi olla tiivistämätön lattiakaivo tai putkeen lyöty paneelinaula. Saattaa käydä niin, että naula on tiiviisti putkessa, jolloin vuotoa ei synny heti. Vasta vuosien kuluttua sähköinen pari saa aikaan naulan löystymisen ja vuoto alkaa täysin huomaamatta seinän sisällä. Tästä syystä putkia ei saisi asentaa paikkaan, josta niitä ei voi valvoa.

3.3.7 Vesi- ja viemäröintityöt
Käyttövesilaitteet ja putkisto joutuvat erittäin kovan rasituksen alaisiksi. Verkostossa aiheutuu vesikalusteiden käytössä paineiskuja, lämpötilan muutoksia ja veden virtausta. Viemäriverkossa voi olla lämpötilanmuutoksia ja painumia. Siksi kaikki putkistot, joihin kohdistuu vuodon riski, sijoitetaan niin, että ne on helppo vaihtaa tai ne varmennetaan suojaputkilla.

3.3.7.1 Käyttövesijärjestelmä
3.3.7.1.1 Käyttöveden alueosat
Talojohto rakennetaan kunnan vesijohdon runkoputkesta taloon sisälle. Normaalisti kunnan vesilaitos tekee tämän työn, mutta nykyisin omistajalla on mahdollisuus teettää työ myös ulkopuolisella urakoitsijalla ja vesilaitoksen hyväksymillä osilla. Vesilaitos kuitenkin tarkastaa liittymän, asennuksen ja tuo vesimittarin taloon sisälle. Tästä työstä vesilaitoksella on mahdollisuus laskuttaa kohtuullinen korvaus.
Vesijohto asennetaan yleensä routarajan alapuolelle. Kulkuteiden alla routasyvyys voi olla jopa kolme metriä. Tällöin on syytä harkita tonttivesijohdon lämmittämistä. Tähän käytetään itseohjautuvalla lämmityskaapelilla ja lämpöeristyksellä varustettua vesijohtoa. Kaapeli on vesijohdon päällä. Lämpöteho säätyy ympäristöolosuhteiden mukaan kaapelin joka kohdassa erikseen. Maanpäällinen osuus lämpenee enemmän kuin maanalainen. Vesijohdon voi asentaa vaikka suoraan maan päälle ja suojata se erikseen vaikka hakkeella ja sammalella.

3.3.7.1.2 Käyttöveden tuotantolaitteet
Haja-asutusalueelle rakennettaessa tulee monesti eteen oman kaivon rakentaminen. Ennen rakentamisen aloittamista onkin syytä varmistaa veden saanti. Kunnalla ei ole velvoitetta rakentaa jokaiseen taloon vesijohtoa, mikäli kiinteistö ei sijaitse vesilaitoksen toiminta-alueella. Mikäli alueen pohjavesi ei kelpaa sinänsä talousvedeksi, se on puhdistettava. Monesti tulee edullisemmaksi valmistaa pieniä määriä talousvettä pintavedestä kuin huonosta pohjavedestä. Tutkimustyössä ja toteutuksessa kannattaa käyttää asiantuntijaa. Tärkeintä on tehdä saatavilla olevasta vedestä etukäteen analyysi.

3.3.7.1.3 Käyttövesiverkosto
Käyttövesiverkoston asennuksesta vastaa putkiurakoitsija. Määräysten mukaan vesijohdot on asennettava helposti vaihdettaviksi ja tarkastettaviksi. Tämä järjestetään avattavilla tarkastusluukuilla ja avattavilla koteloilla. Kun vesijohtona käytetään muoviputkea, vaihdettavuus varmistetaan asentamalla putki suojaputkeen. Tällöin on mahdollisten vuotojen havaitseminen varmaa. Muoviputkella ei tosin synny vuotoja enempää kuin kuparillakaan ja yleensä aina vauriot on mekaanisesti jonkun aiheuttamia.

3.3.7.1.4 Käyttövesikalusteet
Käyttövesikalusteiden laatu valitaan jo suunnittelun yhteydessä. Kuitenkin joskus putkiliikkeestä saattaa löytyä silmää miellyttävä kalustesarja. Kalusteen vaihtaminen urakoitsijan laskemaan tuotteeseen on hyvitys/ veloituslaskentaa, mikäli putkiurakoitsija ei ole vielä toimittanut tuotetta työmaalle. Putkistojen liittymä kalusteisiin kannattaa tarkastaa määrävälein, koska paineiskujen vaikutuksesta liitokset saattavat löystyä.

3.3.7.2 Jätevesijärjestelmä
3.3.7.2.1 Jäteveden alueosat
Taloliittymä rakennetaan samaan aikaan kuin vesijohtoliittymäkin. Viemärissä tulee olla riittävästi laskua. Tämän lisäksi viemäriin liittymiskohdan ja alimman viemäröintipisteen välillä tulee olla korkeusero, jota sanotaan padotuskorkeudeksi. Tämän määrittää kunnan vesilaitos. Viemäriputken alle rakennetaan lähes aina vähintään sora-arina, jotta putki ei painuisi. Silloin kun talo paalutetaan, saatetaan joutua käyttämään teleskooppiputkia koska talo ei painu, mutta ympäröivä maa todennäköisesti painuu.
Liityttäessä kunnan viemäriin, taloviemärissä ei tarvita muita kaivoja kuin viemärin tarkastusputki. Putki on syytä asentaa teleskooppiputkena, jolloin putken yläpää voi liikkua vapaasti maaperän routimisen mukana. Viemärin tuominen rakennuksen laatasta ulkopuolelle on tehtävä tarkoin, jotta putki ei pääse jäätymään talvella. Viemäriputken ollessa routarajan yläpuolella, se on lämpöeristettävä. Saattolämmitystä se harvoin tarvitsee.

3.3.7.2.2 Jätevesikalusteet
Lattiakaivojen liittäminen vesieristykseen on tehtävä ohjeiden mukaan. Märkätiloihin viemäriä tuotaessa on muutenkin kiinnitettävä vesieristeeseen huomiota. Esimerkkinä WC-pytyn viemäri on kiinnitettävä vahvikepalalla eristykseen. Pesukoneiden alle on asennettava vähintään vesitiiviit kaukalot, joista mahdollinen vesi on ohjattava viemäriin.
Ennen seinälevytyksiä lavuaarien kiinnityslaudat on asennettava tukevasti levytysten taakse. Lavuaarin päällä voidaan vaikka istua ja kiinnitysten on kestettävä se.

3.3.7.2.3 Jätevesiverkosto
Pientalon viemärijärjestelmä on yleensä varsin yksinkertainen eikä siitä synny ongelmia. Rakennukseen tulee vähintään yksi viemärin tuuletusputki katolle. Tuuletusputki on lämpöeristettävä kylmissä tiloissa, jotta putki ei pääse jäätymään umpeen vesihöyrystä. Melko usein tuuletusputken ylösnousuun asennetaan myös puhdistusluukku, josta viemäri päästään avaamaan mahdolliselta tukokselta.
Merkittävä määrä omakotitalon viemäreistä asennetaan lattioiden alle. Normaali kallistus on sentti metrillä laskua. Paalutettavan talon alapohjan alla on kaikki viemärit kannatettava laatasta vanneteräksellä. Jos näin ei tehtäisi, maa talon alla painuisi ja viemäriputket saattaisivat aueta liitoksistaan. Täytepohjan ryömintätilassa viemärit lämpöeristetään ja kannakointi voidaan tehdä alapohjasta.

3.3.7.2.4 Jäteveden käsittely
Kunnallisessa viemärissä jätevedet johdetaan puhdistamolle käsiteltäväksi. Jätevesiverkostoon ei saa johtaa muita vesiä, esim. salaojavesiä.
Haja-asutusalueella rakennusluvan yhteydessä luvan ehdoksi asetetaan jätevesien käsittelyn järjestäminen. Yleensä käsittelymenetelmä on esitettävä jo ennen luvan myöntämistä. Melko usein lupa perustuu kaksoisjärjestelmään, jossa WC-vedet johdetaan umpisäiliöön ja ns. harmaat vedet johdetaan sakokaivoihin ja sieltä maasuodatus- tai maaimeytysputkistoon. Rakentamisohjeita saa kunnan ympäristösihteeriltä.

3.3.7.3 Sadevesijärjestelmä
Vesihuoltolain myötä kunnille syntyi oikeus laskuttaa siitä vedestä, joka johdetaan vesilaitosten sadevesiverkostoon. Taksoja on vielä vahvistettu erittäin vähän. Kiinteistön on liityttävä verkostoon, jos kunta hulevesiverkoston on rakentanut. Tämä tietenkin tuntuu nopeasti ajateltuna hölmöläisten hommalta. Kuitenkin asialla on myös hyvä vaikutus. Kiinteistöt voivat johtaa vetensä vapaasti pois tontilta ja kosteusvauriot vähenevät. Jätevesiverkkoon hulevesien johtaminen on kiellettyä.
Mikäli kiinteistöllä ei ole mahdollisuutta liittyä sadevesijärjestelmään, on vesien poisjohtaminen hoidettava kunnolla. Vesiä ei luonnollisesti voi johtaa toisen tontille. Tämä saattaa joskus olla ongelmallinen asia.

3.3.7.3.1 Alueen sadevesiverkosto
Nykyaikaiseen omakotitalon rakentamiseen kuuluu, että pihan sadevedet johdetaan pois sadevesiverkostolla. LVI-suunnittelija suunnittelee pihan kuivatuksen. Pihan muotoilu saadaan toteutettua merkittävästi paremmin. Sadevesiverkostossa kaivot ovat sakkapesällisiä ja ne on muistettava myös tyhjentää määräajoin sinne kertyneestä maa-aineksesta. Kaivojen kansien on oltava teleskooppikansia, jotta kansi seuraa mahdollisimman hyvin routivan maan liikkeitä. Jos rakennuksen perustukset tai sadevesiverkosto rakennetaan alemmaksi kuin kunnan verkosto, veden poistoon pitää rakentaa pumppaamo.

3.3.7.3.2 Rakennuksen sadevesiverkosto
Rakennuksen kuivatussuunnitelman mukaisesti rakennukseen asennetaan salaojat. Salaojat tehdään riittävällä kaltevuudella ja suunniteltuun syvyyteen. Jokaisen kulmakohtaan tehdään tarkastuskaivo. Suunnitelmien mukaan salaojat johdetaan salaojakaivoon ja siitä vasta sadevesijärjestelmään unohtamatta takaiskuventtiiliä. Salaojaverkostoon ei saa johtaa muita vesiä. Kattovesiä varten rakennetaan jokaisen syöksytorven alle keräilykaivo, josta vesi johdetaan sadevesiverkostoon. Kaivoon voidaan laittaa sepeliä pohjalle, jolloin katolta tulevat mahdolliset roskat, lehdet ja puiden siemenet jäävät kaivoon eivätkä tuki verkostoa. Toinen vaihtoehto, tosin huonompi, on asentaa syöksytorvien alle loiskekivet ja johtaa vedet pois talon läheltä imeytettäväksi nurmikolle.

Rakentaminen
hankkeen aloitus
suunnittelu
Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje

Aiheeseen liittyvää

Eristevaihtoehdot esillä
Vältä rakentamisen ja remontoimisen ongelmia
Avainsanoja onnistuneeseen rakennusprojektiin ovat huolellinen suunnittelu, kohtuullinen aikataulu sekä taitavien ammattilaisten käyttö. Kun projektin kanssa lähdetään ajoissa liikkeelle, jää hyvin aikaa tutustua eri vaihtoehtoihin, tehdä päätöksiä ajoissa ja rauhassa sekä ehkä yksi tärkeimmistä - mahdollisuus nauttia projektista.Kiinteistön tulevan käyttäjän sekä rakennuttajan/remontoijan välillä saattaa joskus ilmetä pieniä ja miksei vähän suurempiakin ongelmia. Tavallisin ja ehkä myös yleisin ongelma projektin koosta riippumatta on, että työn lopputulokselle asetetut odotukset ja itse toteutunut lopputulos eivät välttämättä kohtaakaan odotetulla tavalla. Myös urakan lopullinen hinta sekä urakkaan kuuluva sisältö saattavat yllättää, mikäli sopimukset on tehty suullisesti eikä mitään varsinaista dokumenttia sovitusta löydy. Takuukorjaustöistä kannattaa aina selvittää, mitkä eivät takuun piiriin kuulu ja kauanko työlle oleva takuu on voimassa.
20077_5697.jpg
Rakennussuunnittelu ja varsinainen rakentaminen
Olette tähänastisen kautta jo toivottavasti päässeet käsitykseen, mitä kaikkea rakentamisessa pitää tehdä ja ottaa huomioon ennen kuin päästään tosi toimiin. Vaiheittain eteenpäin ja sitten vihdoin ja viimein päästään liikenteeseen. Tällä menetelmällä ei toivottavasti jää mitään huomaamatta. Rakennuslupa on saapunut postissa. Mitä ensin pitää tehdä?
202210_60332.jpg
Kaunis ja käytännöllinen kivitalo tarkalla budjetilla
Unelma omasta, juuri oman perheen tarpeisiin piirretystä yksilöllisestä pientalosta elää monen mielessä vahvana. Erityisesti pääkaupunkiseudulle rakennettaessa kustannukset saattavat helposti karata ilman kovaa kulukontrollia ja aukotonta projektinhallintaa. Millainen merkitys ammattitaitoisella suunnittelulla oli Mikko ja Lotta Merisaaren täydellisen talounelman toteutumisessa?
20077_5717.jpg
Sisäpuolen pinnoitteet ja sisustaminen
Loppusuora lähestyy. On aika siirtyä pintatöihin. Pinnat pitää valita ensisijaisesti käytön ja käytännöllisyyden mukaan, muistaen samalla niiden viihtyisyyttä merkitsevän tarkoituksen. Taloon ei pidä valita kaikkea sitä, mikä kaupassa näyttää kauniilta ja mukavalta. Pintojen pitää osua yhteen. Jos värien valinnassa ei ole varma itsestään, on tarkoituksenmukaisempaa pyytää asiantuntijaa tekemään puitteet väreille. Sen jälkeen valinta on helpompaa.
millennial-female-technician-ecologist-looking-up
Ympäristösertifikaatit rakentamisessa: hyödyt ja mahdollisuudet
Ympäristötietoisuus on kasvussa, ja sen myötä myös rakentamisessa korostuu kestävä kehitys. Ympäristösertifikaatit ovat työkalu, jolla voidaan varmistaa rakennuksen ympäristöystävällisyys ja vastuullisuus.Käymme läpi ympäristösertifikaattien hyötyjä ja mahdollisuuksia sekä niiden merkitystä niin suurille rakennusprojekteille kuin omakotirakentajillekin.
48_P_106547_1.jpg
Uusi asetus edellyttää rakennushankkeelta kosteudenhallintaselvitystä
Lupaa edellyttävälle rakennushankkeelle on laadittava kosteudenhallintaselvitys 1.1.2018 alkaen. Ympäristöministeriö hyväksyi asetuksen rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta tänään. Asetuksen tavoite on välttää rakentamisessa kosteudesta aiheutuvia haittoja."Kosteusvaurioiden aiheuttamat haitat ovat kansantalouden ja ihmisten terveyden kannalta merkittäviä. Jatkossa rakentamisen kosteudenhallintaa pystytään valvomaan paremmin", asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoo.Asetus noudattaa pitkälti nykyisiä määräyksiä (Rakentamismääräyskokoelman osa C2, 1998), jotka asetus korvaa. Asetuksessa on tarkennettu rakennuksen suunnitteluun ja rakentamiseen liittyviä säännöksiä, jotka ohjaavat kosteusteknisesti terveelliseen ja turvalliseen rakentamiseen.Jatkossa vaadittavan kosteudenhallintaselvityksen laajuus riippuu rakennushankkeen laadusta ja luonteesta, joten selvitys on erilainen erityyppisissä rakennushankkeissa. Selvityksessä arvioidaan koko hankkeen kriittiset kosteusriskit ja suunnitellaan toimet niiden torjumiseksi. Siinä kerrotaan muun muassa, miten rakennusaineita, -tuotteita ja -osia suojataan ja rakenteiden kuivuminen varmistetaan.Rakennushankkeen työmaan kosteudenhallintasuunnitelmassa on nimettävä henkilöt, jotka vastaavat työmaan kosteudenhallinnasta hankkeen eri vaiheissa. Kosteudenhallinnasta voi vastata esimerkiksi vastaava työnjohtaja tai erityisalan työnjohtaja.Asetusta sovelletaan uuden rakennuksen suunnitteluun ja rakentamiseen. Sitä sovelletaan myös rakennuksen laajennukseen, kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen, korjaus- ja muutostyöhön ja rakennuksen käyttötarkoituksen muutokseen, jollei asetuksessa toisin mainita.Ympäristöministeriö julkaisee myöhemmin asetuksen tueksi annettavat ohjeet.YM:n asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta (pdf)Perustelumuistio. YM:n asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta (pdf)

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton