Rakennussuunnittelu: Käyttövaihe

3.5.3 Rakennuksen vastaanotto Rakennuttajan tehtävänä on järjestää vastaanottotarkastus. Tavoitteena on todeta suoritusten sopimustenmukaisuus, tarkistaa vastaanotossa luovutettavat asiakirjat, taloudellinen loppuselvitys sekä hoitaa puutteiden korjaaminen ja jälkitarkastus. Tulosteina ovat vastaanottopöytäkirja(t) ja taloudellisen loppuselvityksen pöytäkirja, joka on joko yhdessä vastaanottopöytäkirjan kanssa tai erikseen.

3.5.3.1 Asian läpikäynnin tarkoitus
Vastaanotolla otetaan vastaan urakoitsijan tai urakoitsijoiden työsuoritukset dokumentteineen sekä hoidetaan juridiikka ja taloudellinen loppuselvitys. Tämä kaikki tapahtuu myös niiden urakkasuoritusten osalta, jotka koskevat vain osaurakoita, esimerkiksi runkotöitä. Niiden vastaanottotarkastus on välittömästi työrupeaman valmistuttua.

3.5.3.2 Miten asiat käydään läpi
Vastaanoton lähtötietoina ovat talotekniikan laitteiden tarkastusten pöytäkirjat sekä rakenteiden ennakkotarkastuksissa syntyneet dokumentit. Merkittävän osan vastaanottoa muodostaa rakennuksen suunnitelmien mukaan tehtyjen töiden hyväksymiskriteerit. Vastaanottotilaisuus on siis pitkälti olemassa olevien dokumenttien tarkastamista sekä viimeisen viikon sisällä esiin tulleiden, pintatöissä havaittujen korjaamatta jääneiden puutteiden kirjaamista. Vastaanottotarkastukseen liittyy paljon muodollisuuksia kokouskutsusta ja puutelistoista lähtien. Omakotitalossa muodollisuudet voidaan useassa tapauksessa unohtaa ja sopia suullisesti vastaanottotarkastuksen ajankohta (liite 3.5.3, Vastaanottotarkastuksen pöytäkirjamalli). Pöytäkirjamallia voi käyttää kaikissa vastaanotoissa. Jos rakentaja on tehnyt urakkasopimuksen runkotöistä, samaa pöytäkirjaa voi käyttää myös siinä. Pääasia on, että tarvittavat ja välttämättömät asiat käydään läpi.
Urakoitsijoiden luovuttamat laitteiden dokumentit on toivottavasti tarkastettu jo etukäteen. Suunnittelijat antavat omat lausuntonsa rakennuksen vastaanotettavuudesta. Tämä kaikki tuntuu turhalta kaavamaisuudelta, mutta liian monta taloa on otettu vastaan liian heppoisin kriteerein ja asiaa sen paremmin tuntematta. Jälkeenpäin on asioista sitten jouduttu käymään jopa oikeutta. Kun vastaanotto tehdään reilun pelin meiningillä, ei urakoitsijoilla pitäisi olla mitään vastaan sanottavaa. On heidänkin etunsa, kun saadaan kaikki asiat heti sovittua. On tosin ollut sellaisiakin vastaanottotilaisuuksia, että urakoitsija on meinannut hiiltyä, kun asioita on ryhdytty käymään läpi niin kuin pitää.

3.5.3.3 Taloudellinen loppuselvitys
Taloudellinen loppuselvitys käydään läpi vastaanoton yhteydessä tai sovitaan erikseen. Kun tämä voidaan tehdä samassa yhteydessä, on se osoitus rakennustyön aikana tehdystä tarkasta työstä. Jos asioissa on epäselvää, eivät kaikki ole tehneet työtään kunnolla tai työn loppuvaiheessa on tullut paljon muutoksia. Vastaanottotilaisuudessa rakennusaikaiset vakuudet vaihdetaan takuuajan vakuuksiksi. Kaikista rakennustyön aikana pidetyistä vastaanottotilaisuuksista tehdään pöytäkirjat.

3.5.3.4 Jälkitarkastus
Yleensä vastanottotarkastuksen jälkeen joudutaan vielä pitämään jälkitarkastus. Se ei ole mitenkään osoitus huonosti tehdystä työstä. Vasta sitten kun jälkitarkastuksia tehdään useita peräkkäin, voidaan todeta, että kyllä työn voisi kerrallakin tehdä kuntoon. Jälkitarkastuksen ajankohta sovitaan vastaanottotarkastuksessa, ja tuolloin urakoitsijat voivat pitkälti määritellä ajankohdan. Jälkitarkastuksesta on myös syytä tehdä muistio, joka myötäilee vastaanottotarkastuksen kaavaa, lukuun ottamatta loppuosan kohtia.

3.5.3.5 Päätöksen teko
Vastaanottotarkastuksessa tehdään selvä vastaanottopäätös, jossa hyväksytään ainakin suurin osa urakoitsijan suorituksesta. Voidaan tehdä myös perusteltu päätös olla ottamatta urakkasuoritusta vastaan miltään osilta. Tähän tulee kuitenkin olla selvät perusteet. Niitä voivat olla suorituksen viivästyminen niin, että muuttoa ei voi vielä suorittaa tai jotain vastaavaa. On tietenkin hyvin subjektiivinen näkemys, onko omakotitalo muuttokunnossa vai ei, mutta viimekädessä asian ratkaisee tilaaja ja urakoitsijalle jää mahdollisuus vedota asiassa tuomioistuimeen. Näin pitkälle asiassa ei tarvitse mennä, jos mukana on riittävä asiantuntemus molemmilta puolilta.