Tältä näyttää vuonna 1939 rakennetun talon remonttilista – 100 000 euroa ei ole mahdoton summa

*Luvut eivät ole tälle talolle saatuja urakkatarjouksia, vaan suuntaa-antavia vuoden 2026 kustannusarvioita. Todellinen hinta riippuu muun muassa työn laajuudesta, rakenteiden kunnosta ja siitä, mitä purkutöissä mahdollisesti paljastuu.

Vuonna 1939 rakennettu talo ei ole automaattisesti rintamamiestalo. Rintamamiestaloiksi kutsutaan tyypillisesti sodanjälkeisen jälleenrakennuskauden pientaloja, joten tämä talo on niitä vanhempi. Pelkän ulkonäön perusteella sitä ei siis ole syytä nimetä rintamamiestaloksi.

Rakennusvuosi kertoo vanhasta talosta muutenkin vain lähtökohdan. Oma kotini on hyvä esimerkki siitä, miten eri vuosikymmenten remontit kerrostuvat samaan rakennukseen. Ikkunat on vaihdettu vuonna 2013, peltikatto on noin 25-vuotias ja kylpyhuone, sauna sekä ainakin osa putkista ovat tietojeni mukaan noin 40 vuoden takaa. Talon 87 vuoden ikä ei siis tarkoita, että kaikki sen rakenteet ja järjestelmät olisivat saman ikäisiä – eikä sitä, että edessä olisi 87 vuoden edestä tekemättömiä remontteja.

Vanhaa taloa on voitu vuosikymmenten aikana laajentaa, lisäeristää, verhota uudelleen ja korjata monella tavalla. Siksi remonttitarvetta arvioitaessa olennaisempaa kuin alkuperäinen rakennusvuosi on selvittää, mitä talossa on tehty, milloin työt on toteutettu ja missä kunnossa rakenteet ja järjestelmät ovat nyt.

Museovirasto painottaa vanhojen rakennusten korjaamisessa rakennuksen ja sen historian tuntemista. Lähtökohtana ei pitäisi olla vanhan uusiminen varmuuden vuoksi, vaan todellisen korjaustarpeen selvittäminen. Neljäkymmentä vuotta vanha rakennusosa ei siis automaattisesti ole käyttökelvoton, aivan kuten huomattavasti nuorempaakaan ei voi olettaa kunnossa olevaksi vain iän perusteella.

Lukuvinkki:

Osa 1: Remontti alkaa suunnittelusta – budjetti, aikataulu ja luvat kuntoon

Talon ulkopuolella suurin oma haaveeni on julkisivu. Nykyinen mineriittilevytys ei ole se ilme, jonka vanhalle talolle haluaisin, vaan näkisin sen mieluummin puuverhottuna.

Jos nykyinen julkisivu toimii eikä sen takana ole vaurioita, puuverhoukseen siirtyminen ei välttämättä ole kiireellinen korjaus. Se voi olla ennen kaikkea talon ulkonäköön ja omaan asumisviihtyvyyteen liittyvä valinta. Ennen ensimmäisenkään levyn irrottamista pitäisi kuitenkin selvittää, mitä julkisivussa oikeastaan on.

Tämän talon noin 25-vuotias peltikatto on hyvä esimerkki siitä, ettei remonttilistalle kirjattu kohde välttämättä tarkoita automaattisesti uusimista. Katon ikä ei vielä itsessään ole peruste kattoremontille, vaan ratkaisevaa on, missä kunnossa kate, maalipinta, kiinnitykset, saumat, läpiviennit ja pellitykset ovat. Omalla listallani ensimmäisenä onkin katon kunnon tarkastaminen: jos kate on ehjä mutta likainen, pesu voi riittää, ja kulunut maalipinta voi puolestaan tarkoittaa huoltomaalauksen tarvetta. Kokonaan uuden katon ja nykyisen katon huoltamisen välillä on kustannuksissa melkoinen ero.

Rännit sen sijaan ovat selkeämmin remonttilistalla. Niitä ei aikanaan uusittu katon vaihtamisen yhteydessä, joten niiden kohdalla ikää on kertynyt enemmän. Omassa talossani rännien uusimista ei kuitenkaan kannata tarkastella erillisenä työnä, sillä samalla täytyy selvittää, mihin katolta tuleva vesi nykyisin päätyy. Olennaisempaa on selvittää koko veden kulkureitti katolta alas: mihin syöksytorvista tuleva vesi nykyisin päätyy, miten maanpinta viettää talon ympärillä ja johdetaanko sade- ja sulamisvedet riittävän kauas perustuksista.

Tästä päästään suoraan sokkeliin, joka kaipaa silmin nähden kunnostusta ja uutta pintaa. Vaikka tekisi mieli aloittaa paikkaamalla näkyvät vauriot ja viimeistelemällä pinta siistiksi, ensin pitäisi tietää, mistä vauriot johtuvat. Onko kyse lähinnä vanhan pinnoitteen kulumisesta vai näkyykö sokkelissa halkeamia, rapautumista tai merkkejä kosteusrasituksesta?

Jos sokkelin kunnostuksen yhteydessä paljastuisi tarve korjata myös salaojitusta, sadevesien hallintaa tai perustusten vedeneristystä, kyse olisi jo huomattavasti suuremmasta remontista. Siksi näiden kolmen kohdan työjärjestys alkaa omassa suunnitelmassani hahmottua: ensin katon kunto, sitten sadevesien kulku ja perustusten tilanne, ja vasta niiden perusteella päätös siitä, mitä todella korjataan. Näin sokkelia ei tule ensin viimeisteltyä vain siksi, että sen ympäristö jouduttaisiin myöhemmin avaamaan uudelleen.

Lukuvinkki:

Vesikaton maalaus pidentää katon käyttöikää – näin työ onnistuu

Perustus on vaurioitunut – tunnista merkit ennen korjausta

Salaojaremontti vanhaan taloon: Mitä samalla kannattaa korjata?

Kylpyhuoneen ja saunan kohdalla remontin ajankohtaisuus mietityttää minua ehkä eniten. Ne on tietojeni mukaan remontoitu noin 40 vuotta sitten, ja samoihin aikoihin on tehty myös ainakin osa putkitöistä. Neljä vuosikymmentä on märkätilälle jo huomattava aika, mutta pelkkä vuosiluku ei vielä kerro rakenteiden todellista kuntoa.

Ennen remonttipäätöstä pitäisi selvittää muun muassa märkätilän rakenteiden toteutustapa, lattiakaivojen ja liittymien kunto, mahdolliset vedeneristysratkaisut sekä se, mitä edellisessä remontissa oikeastaan tehtiin. Jos märkätilät päätetään uusia kokonaan, kyse ei ole enää pintaremontista. Purkutyöt, pohjatyöt, vedeneristys, laatoitus, kalusteet sekä sähkö- ja putkityöt tekevät kylpyhuoneen ja saunan uusimisesta helposti yhden koko remonttilistan suurimmista menoeristä.

Samalla pitäisi ratkaista putkien tilanne. Jos käyttövesiputket tai viemärit kulkevat remontoitavien rakenteiden yhteydessä ja niiden uusiminen alkaa muutenkin olla ajankohtaista, juuri valmistuneen kylpyhuoneen avaaminen muutaman vuoden kuluttua putkien vuoksi olisi kallis tapa tehdä remonttia kahteen kertaan.

Ainakin osa talon putkista on tietojeni mukaan noin 40 vuotta vanhoja, mutta niiden ikä ei yksin tarkoita koko talon putkiremonttia. Ensin täytyy selvittää putkien materiaalit, sijainti ja kunto sekä se, mitä aiemmissa remonteissa on uusittu. Vasta tämän jälkeen tiedän, puhutaanko käyttövesiputkien uusimisesta, viemäreistä vai mahdollisesti laajemmasta kokonaisuudesta.

Märkätilojen ja putkien kohdalla kysymys ei siis ole vain siitä, tarvitseeko niitä remontoida, vaan myös siitä, kannattaako työt aikanaan tehdä samalla kertaa. Juuri tämä kokonaisuus voi vaikuttaa merkittävästi myös koko talon remonttibudjettiin.

Lukuvinkki:

Kylpyhuoneremontti vaihe vaiheelta – kattava opas suunnittelusta valmiiseen kylpyhuoneeseen

Omakotitalon putkiremontit – helpompaa kuin luulet

Vanhan pihasaunan kunnostaminen olisi ehkä koko remonttilistan mieluisimpia projekteja. Haluaisin saada sen jälleen käyttöön, mutta kun päärakennuksen mahdolliset korjaukset ja niiden kustannukset laittaa rinnalle, pihasauna putoaa väistämättä kiireellisyysjärjestyksessä alemmas.

Ennen kunnostamista pitäisi joka tapauksessa selvittää, missä kunnossa pihasaunan katto, alapohja ja muut rakenteet ovat. Myös hormin, tulisijan ja sähköistyksen kunto vaikuttaa siihen, puhutaanko suhteellisen pienestä kunnostuksesta vai jo kokonaisesta remontista. Jos rakennus osoittautuu rakenteiltaan terveeksi, sen palauttaminen käyttöön voisi olla myöhemmin hyvinkin toteutettavissa.

Myös varsinainen piharemontti saa odottaa. Pihassa riittäisi tekemistä kulkuväylistä ja istutuksista aina mahdollisiin kiveyksiin ja oleskelualueisiin, mutta niitä ei ole järkevää toteuttaa ennen kuin päärakennuksen ympärillä mahdollisesti tarvittavat työt ovat selvillä. Jos sokkelia, salaojia, sadevesien johtamista tai julkisivua joudutaan korjaamaan, koneilla täytyy päästä liikkumaan talon ympärillä ja maata voidaan joutua kaivamaan auki.

Siksi sekä pihasauna että pihan viimeistely kuuluvat omalla remonttilistallani tällä hetkellä haaveisiin, eivät kiireellisiin töihin. Kun päärakennuksen korjaustarpeet ja niiden kustannukset ovat selvillä, tiedän paremmin, kuinka paljon näihin projekteihin on mahdollista käyttää rahaa.

Kun remonttilistaa katsoo kokonaisuutena, en aloittaisi puuverhouksesta, vaikka se onkin yksi suurimmista omista haaveistani. En myöskään aloittaisi pihasta tai pihasaunasta.

Ensimmäiset eurot käyttäisin siihen, että selvittäisin kylpyhuoneen, saunan ja putkien tilanteen sekä sokkelin ja rakennuksen vedenhallinnan. Katon kunto pitäisi tarkistaa samalla, jotta selviäisi, riittääkö sille vielä huolto.

Vasta niiden jälkeen tietäisin, kuinka paljon rahaa todettuihin korjaustarpeisiin ja lähivuosina järkeviin remontteihin todella tarvitaan. Sen jälkeen olisi huomattavasti turvallisempaa päättää, milloin julkisivu saa uuden puuverhouksen ja milloin pihasaunassa voisi taas lämmittää kiukaan.

Kun kaikki remontit kirjoitti ensimmäistä kertaa yhdelle listalle, kuusinumeroinen summa säikäytti. Nyt ajattelen asiaa hieman toisin. Koko listaa ei tarvitse toteuttaa kerralla – eikä ehkä koskaan sellaisenaan. Ensin täytyy tietää, mitä 87-vuotias talo oikeasti tarvitsee ja mikä listalla on vain sitä, mitä minä siltä haluan.

Lukuvinkki:

Rintamamiestalon remontin hinta – näin paljon yleisimmät remontit maksavat