Milloin puulämmitys kannattaa ja miten tulisijasta saa mahdollisimman paljon lämpöä?

Tilastokeskuksen mukaan asuintilojen lämmitykseen kului 65 prosenttia asumisen energiasta vuonna 2024. Tulisijalla voidaan vähentää juuri tätä osuutta. Kodin sähkölaitteiden ja käyttöveden energiankulutukseen tavallinen takka ei vaikuta.

Puulämmityksestä on eniten hyötyä silloin, kun tulisijan lämpö korvaa muuta lämmitysenergiaa. Suoralla sähkölämmityksellä varustetussa talossa huonetermostaatit pienentävät sähköpattereiden tehoa huoneen lämmetessä. Muissa lämmitysjärjestelmissä vaikutus riippuu järjestelmän säädöistä ja siitä, pääseekö takan lämpö leviämään riittävän laajalle.

Perinteinen takka, uuni tai kamiina antaa lämpöä myös sähkökatkon aikana. Sen pidempää selitystä suomalainen tulisijan käyttäjä tuskin tarvitsee.

Puulämmityksen rahallinen hyöty riippuu puun hinnasta, kuljetuskuluista ja siitä, mitä lämmitysenergiaa puulla korvataan. Omasta metsästä saatu puukaan ei ole täysin ilmaista, kun mukaan lasketaan työ, välineet, kuljetus ja varastointi. Ostajan kannattaa tarkistaa myös se, myydäänkö puut irto-, pino- vai kiintokuutiometreinä.

Lue polttopuun hinnoista ja mittayksiköistä

Varaava takka lämmitetään ennen suurinta lämmöntarvetta. Sen rakenteisiin sitoutunut lämpö vapautuu huoneeseen vähitellen vielä tulen sammumisen jälkeen. Kamiina ja kiertoilmatakka lämmittävät tilaa nopeammin, mutta niiden tuottama lämpö myös vähenee nopeammin tulen hiipuessa.

Tulisijan käyttötapa pitää tarkistaa sen omasta käyttöohjeesta. Ohjeesta löytyvät ensimmäisen pesällisen koko, lisättävien panosten määrä ja suurin sallittu polttopuumäärä. Yleispätevää puumäärää ei voida laskea pelkästään tulisijan painon perusteella.

Usean suuren pesällisen polttaminen peräkkäin voi ylilämmittää tulisijan ja vaurioittaa sen rakenteita. Myös huonetila voi lämmetä niin paljon, ettei puulla enää korvata muuta lämmitystä. Osa energiasta menee silloin hukkaan.

Tulisijaan sopivan polttopuun kosteus on noin 15–20 prosenttia. Kuivumiseen tarvittava aika vaihtelee puulajin, klapien koon, sään ja säilytyspaikan mukaan. Siksi puun käyttökelpoisuutta ei voi päätellä varmasti siitä, kuinka monta kuukautta se on ollut pinossa. Kosteusmittari poistaa arvailun.

Koivu, leppä, kuusi ja mänty sopivat polttopuuksi, kun ne ovat kuivia ja puhtaita. Puulajit eroavat toisistaan tiheyden ja tilavuudesta saatavan energiamäärän suhteen, mutta havupuu ei ole tulisijassa automaattisesti huonompi tai enemmän nokea tuottava vaihtoehto.

Klapin pituus ja paksuus valitaan tulipesän ja valmistajan ohjeen mukaan. Myös puubriketin tai pelletin soveltuvuus pitää tarkistaa tulisijakohtaisesti.

Tulisijassa poltetaan ainoastaan puhdasta ja käsittelemätöntä puuta. Maalattu tai kyllästetty puu, vaneri, lastulevy, muovit ja muut jätteet kuuluvat asianmukaiseen jätteenkäsittelyyn.

Tulisijassa ei sovellu poltettavaksi:

• märkä puu (kosteuspitoisuus yli 20%), sillä se savuttaa ja tuottaa paljon päästöjä - siitä ei myöskään saada irti paljoa lämpöä. Märkä puu palaessaan lisää hormiin nokikerrostumia.
• käsitelty tai maalattu puu, vaneri, lastulevy yms. Polttaminen voi vapauttaa myrkyllisiä yhdisteitä ja on siten erittäin haitallista.
• roskia. Roskien paikka ei ole tulisijassa vaan roskiksessa oikein kierrätettynä

Polttopuut säilyvät käyttökelpoisina sateelta suojatussa ja tuulettuvassa paikassa. Pino nostetaan irti maasta, ja ilma jätetään kiertämään puiden ympärillä. Pelkkä tiivis pressu ei ole hyvä suoja, jos kosteus jää sen alle.

Sisälle kannattaa tuoda vain lyhyen ajan tarve. Puut sijoitetaan riittävän kauas tulisijan kuumista pinnoista ja niin, etteivät ne tuki kulkureittejä.

Jos sopiva säilytyspaikka puuttuu, puukatoksen voi rakentaa itse.

Moni varaava tulisija sytytetään päältä, mutta sama ohje ei sovi automaattisesti kaikkiin tulisijoihin. Sytytystapa tarkistetaan käyttöohjeesta.

Avaa savupelti ja tulisijan palamisilmareitit ennen sytyttämistä. Puut ladotaan niin, että ilma pääsee kiertämään niiden välissä. Ilmansaantia ei pidä kuristaa niin paljon, että puut jäävät kytemään. Savupelti suljetaan kokonaan vasta, kun hiillos on sammunut eikä tulipesässä ole enää hehkuvia kekäleitä.

Jos savu tulee sisälle tai tuli ei syty kunnolla, syy ei välttämättä ole polttopuissa. Tulisija voi joutua kilpailemaan ilmasta liesituulettimen, keskuspölynimurin tai koneellisen ilmanvaihdon kanssa. Toistuva savuttaminen pitää selvittää sen sijaan, että ongelmaa kierretään avaamalla ikkuna jokaisella lämmityskerralla.

Lue, miten ilmanvaihto vaikuttaa takan syttymiseen

Puu on uusiutuva polttoaine, mutta sen polttaminen ei ole päästötöntä tai automaattisesti hiilineutraalia. Savussa on pienhiukkasia ja muita terveydelle haitallisia yhdisteitä. Päästöjen määrään vaikuttavat tulisija, polttopuun laatu, ilmansaanti ja käyttäjän tapa polttaa puuta.

Kostea puu, jätteet ja kitupoltto lisäävät haitallisia päästöjä. Oikein käytetty uudempikaan tulisija ei polta puuta täysin päästöttömästi.

Tarkista tulipesä, luukut, tiivisteet, savupelti ja hormin näkyvät osat ennen aktiivisen lämmityksen aloittamista. Syvät halkeamat, irronneet osat, rapautuminen ja savun pääsy väärään paikkaan vaativat ammattilaisen arviota.

Pienen pintavaurion korjaamista käsitellään tarkemmin jutussa Miten korjata takan tulipesän pienet lohkeamat ja halkeamat?

Vakituisessa asunnossa tulisijat ja savuhormit nuohotaan vähintään kerran vuodessa. Vapaa-ajan asunnossa vähimmäisväli on kolme vuotta, mutta ympärivuotisessa käytössä oleva mökki nuohotaan vuosittain. Kolme vuotta käyttämättä ollut tulisija ja hormi on nuohottava ennen käyttöönottoa.

Katso nuohouksen määräajat ja omistajan vastuut

Tulisijan ympärillä noudatetaan valmistajan ilmoittamia suojaetäisyyksiä. Kodin muita riskikohtia voi käydä läpi omakotitalon paloturvallisuuden tarkistusohjeen avulla.

Lähteet: Tilastokeskus, Motiva, HSY ja Pelastustoimi.