Remonttiriita: näin turvaat oikeutesi, kun remontti menee pieleen

Artikkelista saat vastauksen näihin kysymyksiin

• Milloin tyytymättömyydessä on kyse remonttivirheestä?
• Mitä pitää tehdä heti, kun työn jäljessä huomaa virheen?
• Miten virhe dokumentoidaan ja kuka voi arvioida sen?
• Mitä urakoitsijalta voi vaatia ja milloin korjauksesta voi kieltäytyä?
• Miten remontista reklamoidaan?
• Miten toimitaan, jos laskun loppusumma yllättää tai remontti viivästyy?
• Mitä voi tehdä, jos reklamaatio ei ratkaise riitaa?
• Miten juristi ja oikeusturvavakuutus voivat auttaa remonttiriidan ratkaisemisessa?

Remontissa havaitun virheen korjaamista tai virheellisen rakenteen purkamista ei pidä aloittaa omin päin. Ensimmäisten toimien tarkoituksena on estää vahingon paheneminen ja säilyttää näyttö siitä, millainen työn lopputulos oli.

Toimi tässä järjestyksessä:

1. Estä mahdollinen lisävahinko. Lopeta vuotavan suihkun, vaarallisen sähköasennuksen tai muun vahinkoa aiheuttavan rakenteen käyttö.
2. Dokumentoi tilanne ennen korjaamista. Ota yleiskuvia ja lähikuvia sekä tallenna tarvittaessa videota.
3. Ilmoita ongelmasta kirjallisesti urakoitsijalle viipymättä. Pyydä urakoitsijaa tarkastamaan työ ja kertomaan, miten hän aikoo korjata tilanteen.
4. Säilytä kaikki asiakirjat ja viestit. Älä käy remonttiriitaa pelkästään puhelimessa.
5. Hanki tarvittaessa tekninen arvio. Asiantuntija voi selvittää virheen syyn ja korjaustavan etenkin, jos urakoitsija ei suostu korjaamaan virhettä.

Kiireellistä vahingontorjuntaa ei pidä lykätä urakoitsijan vastausta odotettaessa. Tilanne kuvataan mahdollisuuksien mukaan ennen korjaustoimia. Urakoitsijalle ilmoitetaan heti, mitä on tapahtunut ja miksi kiireellisiä töitä tarvitaan.

Vahingosta kannattaa ilmoittaa myös vakuutusyhtiölle, jos kotivakuutuksesta saatetaan hakea korvausta.

Pelkkä tyytymättömyys remontin ulkonäköön ei vielä osoita työn olevan virheellinen. Arvioinnin lähtökohtana ovat sopimus, suunnitelmat, sovittu laatutaso ja kyseiseltä työltä normaalisti edellytettävä objektiivinen ammattitaito.

Remonttipalvelussa voi olla virhe, kun:

• työn sisältö, suoritustapa tai lopputulos poikkeaa sovitusta
• työtä ei ole tehty ammattitaitoisesti ja huolellisesti
• käytetyt materiaalit eivät vastaa sovittua tai tavanomaisesti edellytettävää laatua
• työ ei täytä sitä koskevia säännöksiä tai viranomaisvaatimuksia
• urakoitsija ei ole ottanut tilaajan etua riittävästi huomioon
• urakoitsija on jättänyt kertomatta työn onnistumiseen, riskeihin tai kustannuksiin vaikuttavan tärkeän tiedon.

Urakoitsijan pitää esimerkiksi ilmoittaa tilaajalle, jos suunniteltua korjausta ei kannata tehdä, lopputulos jää epävarmaksi tai työ tulee ennakkoon annettua hintatietoa selvästi kalliimmaksi. Myös tilaajan hankkiman materiaalin soveltuvuuteen pitää puuttua, jos ammattitaitoisen urakoitsijan pitäisi huomata materiaalin olevan käyttötarkoitukseen sopimaton. Urakoitsijan on siis huomautettava tilaajalle, jos tämä pyytää sellaista ratkaisua, joka ei käytännössä toimi.

Työn jälkeä arvioidaan sen mukaan, mitä osapuolet ovat sopineet. Jos laatan sävystä, saumojen leveydestä tai pintojen laatutasosta ei ole kirjallista merkintää, jälkikäteen voi olla vaikea osoittaa, millaista lopputulosta tavoiteltiin. Suomessa on kuitenkin runsaasti ohjeita ja määräyksiä, joiden perusteella laatua voidaan arvioida objektiivisesti.

Kirjallisen urakkasopimuksen ja sen liitteiden arvo korostuu juuri silloin, kun tilaajan ja urakoitsijan käsitykset eroavat toisistaan.

Kuluttajansuojalaki suojaa tilaajaa, kun yksityishenkilö ostaa remonttipalvelun yritykseltä. Remontin laajuus vaikuttaa siihen, sovelletaanko kuluttajansuojalain 8. vai 9. luvun säännöksiä.

Lainsäädännössä ei ole asetettu tarkkaa euromääräistä rajaa sille, milloin remontti muuttuu taloudellisesti huomattavaksi. Ainakaan reilusti alle 10 000 euron remontti ei yleensä ole taloudelliselta merkitykseltään huomattava. Kuluttajansuojalain 6. luvun koti- ja etämyyntisäännöksiä ei sovelleta, jos suorituksen hinta on alle 30 euroa.

Kuluttajansuojalain 8. lukua sovelletaan vastikkeellisiin palveluihin, joita elinkeinonharjoittaja suorittaa kuluttajalle ja joiden sisältönä on irtaimeen esineeseen, rakennukseen, muuhun rakennelmaan tai kiinteään omaisuuteen kohdistuva työsuoritus tai muu suoritus.

Kuluttajansuojalain 9. lukua puolestaan sovelletaan taloelementtien kauppaan ja rakennusurakkaan. Luvun säännökset koskevat vain elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan välisiä sopimuksia, joiden sisältönä on rakennusta tai sen yhteyteen kuuluvaa kiinteää rakennelmaa varten mitoitettujen asennusvalmiiden rakennusosien eli elementtien muodostaman kokonaisuuden toimitus. Tällaisia toimituksia ovat muun muassa talopakettitoimitus, sen asentaminen paikoilleen ja asennukseen kuuluvat toimenpiteet.

Lisäksi lukua sovelletaan sopimuksiin, joissa elinkeinonharjoittajan suoritusvelvollisuuteen kuuluu 1 kohdassa tarkoitetun elementtitoimituksen lisäksi elementtien asentaminen paikoilleen tai osa asennukseen kuuluvista toimenpiteistä.

Jos elinkeinonharjoittajan suoritusvelvollisuutena on rakennuksen tai siihen kuuluvan kiinteän rakennelman rakentaminen tai korjausrakentaminen, luvun soveltamisalaan kuuluu myös hankkeeseen liittyvä, taloudelliselta merkitykseltään huomattava osaurakka tai asuinhuoneiston korjaus- tai parannusurakka.

Luvun säännöksiä sovelletaan myös silloin, kun elinkeinonharjoittaja toimittaa edellä tarkoitettujen suoritusten lisäksi kuluttajalle muita tavaroita rakennusta tai rakennelmaa varten tai suorittaa muita rakennus- tai korjaushankkeeseen liittyviä palveluja.

– Ulkonäköpuutteesta eli kosmeettisesta haitasta voi vaatia hinnanalennusta. Sen arvon määrittäminen on hankalaa, ja joka tapauksessa pitää ensin todistaa, ettei työn jälki vastaa standardeja. Siihen tarvitaan rakennusalan ammattilaista tai tavarantarkastajaa, joka arvioi ja toteaa virheen. Jos työn jälki on huolimatonta, työ on lähtökohtaisesti tehtävä uudestaan oikein ja huolellisesti standardien edellyttämällä tavalla, Talvio sanoo.

– Sen sijaan, että urakan valmistuttua valitetaan joka asiasta, huomiota pitäisi kiinnittää valvontaan eli siihen, että työn edistymistä valvotaan aktiivisesti ja puutteisiin puututaan heti, kun laasti on niin sanotusti vielä märkää. Se helpottaa asioiden korjaamista.

Ennen työn hyväksymistä ja loppumaksua kannattaa käydä läpi remontin valvonnan ja valmistumisen tarkistuslista.

Valokuvat kertovat, miltä työn jälki näyttää. Sopimusasiakirjoista selviää, mitä urakoitsijan piti tehdä. Tekninen lausunto voi puolestaan yhdistää havaitun vaurion väärään työmenetelmään, materiaaliin tai asennukseen. JuriNetin juristit voivat auttaa myös näiden aineistojen arvioinnissa.

Kerää talteen ainakin:

• allekirjoitettu sopimus ja hyväksytty tarjous
• työselostukset, piirustukset ja muut suunnitelmat
• sovittuja materiaaleja ja laatutasoa koskevat tiedot
• kirjallisesti hyväksytyt lisä- ja muutostyöt
• valokuvat ennen remonttia ja työn eri vaiheista
• urakoitsijan kanssa käyty viestinvaihto
• laskut, maksutositteet ja mahdollinen maksuerätaulukko
• tarkastus-, mittaus- ja valvontaraportit
• käyttöön, huoltoon ja takuuseen liittyvät asiakirjat.

Hyvä remontin dokumentointi ja kirjallinen yhteydenpito auttavat osoittamaan, mitä sovittiin ja missä vaiheessa mahdollinen virhe syntyi.

Kuvista pitäisi käydä ilmi sekä virheen sijainti että sen suhde ympäröiviin rakenteisiin. Pelkkä lähikuva haljenneesta laatasta ei välttämättä kerro, missä kohdassa huonetta laatta sijaitsee tai kuinka laajasta ongelmasta on kyse. Ammattilaiset osaavat dokumentoida asiat riittävällä tarkkuudella.

Sopiva asiantuntija valitaan sen mukaan, millaisesta virheestä on kyse.

Tavanomaisen rakennus- tai asennusvirheen voi arvioida riippumaton rakennusinsinööri, rakennusmestari tai kyseiseen korjaustapaan perehtynyt rakennustekninen asiantuntija. Märkätilan kallistuksia, vedeneristystä tai rakenteiden toteutusta arvioivan henkilön pitää tuntea märkätilarakentamisen vaatimukset ja korjaustavat.

Pätevyyssertifikaatit osoittavat, onko henkilöllä pätevyys arvioida juuri kyseistä virhettä ja sen merkitystä. Myönnettävät pätevyydet kattavat kaikki rakentamislain ja asetuksen YM/2024/78 mukaiset osa-alueet. Esimerkiksi rakentamisen sertifikaatti on puolueettoman tahon myöntämä todistus työntekijän ammattitaidosta. Se perustuu standardiin SFS-EN ISO/IEC 17024.

Sertifikaatteja voi hakea täältä: https://sertifikaattihaku.fi

Kosteusvaurion syyn ja laajuuden selvittämiseen voidaan tarvita kosteusvaurion kuntotutkija. Sisäilmaan tai mahdolliseen terveyshaittaan liittyvässä tapauksessa sopiva asiantuntija voi olla sertifioitu rakennusterveysasiantuntija eli RTA. Sähkö-, LVI- tai ilmanvaihtotyön virhettä arvioi kyseisen erityisalan riippumaton asiantuntija.

Tarkastajalla ei pitäisi olla taloudellista sidosta alkuperäiseen urakoitsijaan tai korjauksen toteuttamiseen. Hänen pitää siis pystyä toimimaan objektiivisesti ja luotettavasti. Ennen tilausta kannattaa varmistaa, että asiantuntija pystyy laatimaan kirjallisen lausunnon mahdollista riidanratkaisua tai oikeudenkäyntiä varten.

Asiantuntijalausunnon pitää vastata keskeisiin kysymyksiin

• mitä kohteessa on tutkittu ja millä menetelmillä
• mitä virheitä tai puutteita havaittiin
• mistä niiden arvioidaan johtuvan
• miten työ poikkeaa sopimuksesta, suunnitelmista tai asianmukaisesta rakennustavasta
• miten virhe voidaan korjata
• kauanko korjaaminen kestää
• mitä korjaus arviolta maksaa

Jos tutkimus edellyttää rakenteiden avaamista, urakoitsijalle kannattaa antaa mahdollisuus osallistua tarkastukseen. Tarpeellisen asiantuntijaselvityksen kustannuksia voidaan vaatia virheestä vastuussa olevalta yritykseltä, jos tutkimus osoittautuu perustelluksi.

Juristi tietää, mitä teknisessä tutkimuksessa pitää selvittää

– Juristi kannattaa ottaa mukaan alusta saakka, koska juristin ammattitaitoa on osata kysyä oikeita kysymyksiä. Kokenut kiinteistöjuristi tietää, mistä yleensä syntyy riitaa ja millä perusteilla urakoitsijat vastustavat vaatimuksia. Kun asiaa ryhdytään ajamaan oikein alusta saakka, lopputuloskin on parempi, Talvio sanoo.

Suomessa on vain noin 75 AKK-pätevöitynyttä kuntotarkastajaa. Tarkastajaa valittaessa kannattaa selvittää, sopiiko hänen koulutuksensa, kokemuksensa ja pätevyytensä juuri kyseisen remonttivirheen arviointiin. Rakentaja.fi:n oppaasta voit tarkistaa, mistä pätevän kuntotarkastajan tunnistaa ja mitä eri pätevyydet tarkoittavat.

Virheestä ilmoitetaan yritykselle heti, kun ongelma on havaittu. Kuluttajansuojalaki edellyttää ilmoitusta kohtuullisessa ajassa. Virheilmoituksen voi kuitenkin aina tehdä kahden kuukauden kuluessa virheen havaitsemisesta. Määräaikaa ei kannata käyttää odotteluun, sillä viivyttely voi vaikeuttaa virheen syyn selvittämistä ja kasvattaa vahinkoa. Reklamaatioita voi aina täydentää.

Puhelimessa tehty ilmoitus on vaikea näyttää toteen jälkikäteen. Kirjallinen reklamaatio voidaan lähettää sähköpostilla tai muulla tavalla, josta jää tallenne. Jos urakoitsijan tavoittaminen on hankalaa, viestin toimittamisesta kannattaa säilyttää mahdollisimman luotettava todiste. Joskus viesti kannattaa viedä henkilökohtaisesti perille todistajan kanssa.

Reklamaatiossa kerrotaan:

• mitä remonttia ja sopimusta ilmoitus koskee
• milloin virhe havaittiin
• missä virhe sijaitsee ja miten se ilmenee
• millä perusteella työn katsotaan poikkeavan sovitusta eli mistä virheestä on kyse
• mitä urakoitsijalta tässä vaiheessa vaaditaan
• mihin mennessä urakoitsijan odotetaan vastaavan
• mitä valokuvia tai asiakirjoja ilmoitukseen on liitetty
• urakoitsijalle annetaan mahdollisuus tulla itse toteamaan virhe.

Virheen olemassaolosta kannattaa ilmoittaa heti, vaikka sen lopullinen laajuus tai korjaushinta olisi vielä selvittämättä. Reklamaatioon voidaan kirjata, että vaatimuksia täydennetään teknisen tutkimuksen tai kustannusarvion valmistuttua. Reklamaatiota voi aina täydentää, ja sitä pitääkin täydentää, kun uutta tietoa kertyy.

Vaatimuksen pitää olla ymmärrettävä. Ilmoitus siitä, että remontti on huonosti tehty, ei kerro urakoitsijalle, mitä tämän pitäisi tarkastaa tai korjata. Sellainen reklamaatio ei ole riittävä. Virheet yksilöidään tila ja rakenne kerrallaan.

Virheen oikaisu on ensisijainen hyvityskeino. Urakoitsijalla on yleensä oikeus tarkastaa työnsä ja korjata vastuulleen kuuluva virhe omalla kustannuksellaan.

Tilaajan ei siksi pidä kutsua toista urakoitsijaa purkamaan ja korjaamaan työtä heti riidan alettua. Jos alkuperäinen työn jälki peittyy, virheen olemassaoloa ja syytä voi olla myöhemmin vaikea todistaa. Samalla alkuperäinen urakoitsija voi vedota siihen, ettei hän saanut mahdollisuutta oikaista virhettä.

Korjaus pitää tehdä kohtuullisessa ajassa ja ilman kustannuksia tilaajalle. Korjauksen kiireellisyyteen vaikuttavat virheen laatu, lisävahingon vaara ja tilan käyttötarkoitus. Vuotavan märkätilän korjaamista pitää arvioida tiukemmin kuin vähäistä pintavirhettä.

Toisen urakoitsijan käyttäminen voi olla perusteltua, jos:

• alkuperäinen urakoitsija ei reagoi reklamaatioon
• korjausta ei voi turvallisesti lykätä
• urakoitsija kieltäytyy korjaamasta vastuulleen kuuluvaa virhettä
• aiempi työn jälki antaa perustellun syyn epäillä korjauksen onnistumista
• toistuvat korjausyritykset aiheuttaisivat tilaajalle olennaista haittaa.

Perusteet urakoitsijan vaihtamiselle dokumentoidaan huolellisesti. Ennen uuden tekijän aloittamista vanhasta työnjäljestä hankitaan riittävät kuvat ja tarvittaessa asiantuntijalausunto.

Korjauksesta voi kieltäytyä vain painavasta syystä

– Kyse on poikkeuksesta. Kuluttaja voi kieltäytyä alkuperäisen urakoitsijan tarjoamasta virheen korjauksesta vain, jos kieltäytymiseen on kuluttajansuojalain mukainen erityisen painava syy. Tällainen peruste voi kokemuksemme mukaan olla esimerkiksi perusteltu ja selvä epäily ammattitaidosta, jos urakoitsija on jo yrittänyt korjata samaa virhettä useita kertoja onnistumatta tai jos työn yleinen laatu osoittaa selvää ammattitaidon puutetta.

– Kokemuksemme mukaan yleisin perustelu on kuitenkin viivyttely. Kyse on tilanteesta, jossa urakoitsija ei tarjoudu tekemään korjausta viipymättä virheilmoituksen jälkeen tai ei tee sitä kohtuullisessa ajassa. Harvinaisempia perusteita ovat kohtuuttomat lisäkustannukset ja haitta, kuten pitkäkestoinen asumishaitta, tai urakoitsijan heikko taloudellinen tilanne ja konkurssivaara.

– Kustannusten korvaamatta jäämisen vaara on yleistynyt perusteena huomattavasti viime vuosina. Näin on silloin, kun on perusteltu riski siitä, ettei urakoitsija kykene maksamaan korjauksesta aiheutuvia välillisiä kuluja yrityksen uhkaavan konkurssin vuoksi, Talvio sanoo.

Kuluttajan käytettävissä olevat vaatimukset etenevät tietyssä järjestyksessä. Sopimuksen purkaminen tai koko laskun maksamatta jättäminen ei yleensä ole ensimmäinen keino.

1. Virheen korjaaminen tai työn uusiminen

Urakoitsijan pitää korjata vastuulleen kuuluva virhe tai uusia virheellinen työsuoritus. Korjauksesta ei saa aiheutua kuluttajalle ylimääräisiä työ-, materiaali- tai matkakuluja.

2. Maksusta pidättäytyminen

Kuluttaja voi jättää maksamatta virhettä vastaavan osuuden remontin hinnasta, kunnes virhe on korjattu tai hyvityksestä on sovittu. Pidätettävän summan pitäisi vastata suunnilleen virheen korjauskustannuksia tai muuta perusteltua vaatimusta.

Pienen pintavirheen vuoksi ei yleensä voi pidättää koko loppulaskua. Liian suuri pidätys voi johtaa viivästyskorkoon ja perintäkuluihin. Yritykselle ilmoitetaan kirjallisesti, miksi osa laskusta jätetään maksamatta ja kuinka suuresta summasta on kyse.

Jos urakoitsija siirtää riitautetun laskun perintään, myös perintäyhtiölle ilmoitetaan kirjallisesti saatavan olevan riitainen ja kerrotaan riitauttamisen peruste.

3. Hinnanalennus

Hinnanalennus tulee kyseeseen, jos virhettä ei voida korjata tai urakoitsija ei oikaise sitä kohtuullisessa ajassa. Alennuksen pitää vastata virheen taloudellista vaikutusta.

Korjauskustannuksia voidaan käyttää hinnanalennuksen arvioinnin pohjana. Lopullinen hyvitys ei automaattisesti vastaa uuden rakenteen koko hintaa, jos korjauksesta syntyy samalla selvää tasonparannusta tai käyttöiän pidennystä.

4. Vahingonkorvaus

Virheestä aiheutuneista todellisista ja tarpeellisista kuluista voi vaatia vahingonkorvausta. Korvattavia voivat olla esimerkiksi juristin käyttämisestä syntyneet asianajokustannukset, asiantuntijatarkastus, vahingon rajoittamisesta syntyneet menot, virheen muualla korjauttamisesta aiheutuneet ylimääräiset kustannukset ja sijaisasunnosta syntyvät kustannukset.

Jokainen kuluerä pitää pystyä osoittamaan. Kuitit, laskut ja muut selvitykset säilytetään. Mielipaha, vaivannäkö ja menetetty vapaa-aika eivät kuulu kuluttajansuojalain mukaan korvattaviin vahinkoihin.

5. Sopimuksen purkaminen

Sopimuksen purkaminen on viimesijainen keino ja edellyttää yleensä olennaista virhettä. Jo tehdystä ja kuluttajalle hyödyllisestä työstä voidaan joutua maksamaan, vaikka sopimus muilta osin purettaisiin.

Suuressa remonttiriidassa purkamisen edellytykset, tehdyn työn arvo ja mahdolliset vastavaatimukset on syytä arvioida juristin kanssa ennen vaatimuksen esittämistä.

Kaikki remonttiriidat eivät johdu työn teknisestä virheestä. Kiista voi syntyä myös hinnasta, laskutetuista lisätöistä tai valmistumisen viivästymisestä.

Hinta-arvio saa ylittyä vain rajatusti

Hinta-arvio ei ole sama asia kuin kiinteä urakkahinta. Urakoitsija saa ylittää annetun hinta-arvion perustellusta syystä enintään 15 prosentilla. Jos työ valmistuu arvioitua halvemmalla, kuluttajalta voidaan laskuttaa vain toteutunut hinta.

Kiinteää hintaa ei saa ylittää. Enimmäishinta määrittää laskutuksen ylärajan, vaikka työ osoittautuisi urakoitsijalle ennakoitua kalliimmaksi.

Jos hinnasta ei ole sovittu, kuluttajan on maksettava tehtyyn työhön nähden kohtuullinen hinta. Laskusta voi pyytää erittelyn, josta käyvät ilmi tehdyt työt, käytetty aika ja laskutetut materiaalit.

Urakoitsijan pitää erottaa alkuperäiseen sopimukseen kuuluvat työt myöhemmin tilatuista lisätöistä. Riitatilanteessa yrityksen pitää pystyä osoittamaan, että tilaaja on hyväksynyt lisätyön ja saanut tiedon sen hinnasta tai hinnoitteluperusteesta.

Työmaalla suullisesti sovittu muutos voi jäädä myöhemmin sana sanaa vastaan -tilanteeksi. Lisätyöt, niiden hinta ja vaikutus aikatauluun vahvistetaan kirjallisesti ennen työn aloittamista.

Koko urakkahinnan maksaminen ennen työn valmistumista heikentää tilaajan mahdollisuuksia reagoida viivästykseen, keskeneräisiin töihin ja virheisiin. Remontin maksut kannattaa jakaa eriin, jotka erääntyvät sovittujen ja tarkastettujen työvaiheiden valmistuttua.

Viimeinen maksuerä jätetään maksettavaksi vastaanoton jälkeen. Ennen loppumaksua tarkistetaan, että sovitut työt on tehty ja tarvittavat asiakirjat on luovutettu.

– Urakkaa kannattaa maksaa sitä mukaa kuin se etenee. Maksuaikataulun ei pidä olla liian etupainotteinen. Jos urakoitsija pyytää maksua etukäteen, se saattaa kertoa urakoitsijan heikosta taloudellisesta tilanteesta. Tällöin kannattaa vaihtaa urakoitsijaa, Talvio neuvoo.

Materiaalien hankinta voi joskus edellyttää ennakkomaksua. Sopimukseen kirjataan silloin, mitä ennakkomaksulla hankitaan, milloin materiaalit toimitetaan ja miten maksu otetaan huomioon urakkahinnassa. Suureen tai perustelemattomaan ennakkomaksupyyntöön kannattaa suhtautua varovaisesti.

Remontti on viivästynyt, jos työ ei valmistu sovittuna aikana. Jos tarkkaa valmistumispäivää ei ole kirjattu, työn pitää valmistua kohtuullisessa ajassa, kun sitä verrataan vastaavan palvelun normaaliin suoritusaikaan.

Arvioinnissa otetaan huomioon työn laajuus, tavanomainen toteutusaika ja yrityksen ennen sopimusta antamat tiedot. Myös remontin aikana ilmenneet ennakoimattomat rakenteelliset ongelmat voivat vaikuttaa aikatauluun, jos niistä on ilmoitettu tilaajalle ajoissa.

Kohtuullinen aika ei anna urakoitsijalle oikeutta pitää työtä avoimena määräämättömästi. Pienen viimeistelytyön valmistumista arvioidaan eri tavalla kuin rakenteiden kuivatusta ja laajaa korjaamista. Jos työ ei etene, tilaaja pyytää urakoitsijalta kirjallisen selvityksen viivästyksen syystä ja uuden sitovan valmistumispäivän.

Kuluttaja voi vaatia työn loppuunsaattamista ja pidättää maksamatta viivästyneen työn osuutta. Sopimuksen purkaminen viivästyksen vuoksi edellyttää yleensä, että urakoitsijalle on annettu kohtuullinen lisäaika työn viimeistelyyn.

Lisäaika ilmoitetaan kirjallisesti täsmällisenä päivämääränä. Sen pituuden pitää olla realistinen suhteessa jäljellä olevan työn määrään. Epämääräinen vaatimus työn valmistumisesta ”mahdollisimman pian” jättää myöhemmin epäselväksi, milloin lisäaika päättyi.

Jos sopimukseen on kirjattu vakioviivästyskorvaus, sen vaatiminen ei edellytä toteutuneiden kulujen osoittamista. Muussa tapauksessa korvausta voi vaatia viivästyksestä syntyneistä todellisista ja todennettavista vahingoista.

Reklamaation jälkeen vaihtoehtoina ovat suorat neuvottelut, juristin avulla käytävät sovintoneuvottelut, maksuttomat kuluttajapalvelut ja viime kädessä käräjäoikeus. Reitti valitaan riidan arvon, teknisen vaikeuden ja vastapuolen suhtautumisen perusteella.

KKV:n kuluttajaneuvonta antaa maksutonta oikeudellista neuvontaa ja voi auttaa kuluttajan ja yrityksen välisen riidan sovittelussa. Se ei kuitenkaan anna ratkaisusuositusta eikä yritystä velvoittavaa päätöstä.

Kuluttajariitalautakunta antaa kirjallisen aineiston perusteella ratkaisusuosituksen. Käsittely on maksutonta, mutta suositusta ei voida panna täytäntöön tuomion tavoin. Lautakunta ei käy tarkastamassa remonttikohdetta eikä kuule todistajia samalla tavalla kuin tuomioistuin. Monimutkainen tai suullista todistelua vaativa rakennusriita voidaan jättää käsittelemättä.

Maksuttomat palvelut voivat olla toimiva vaihtoehto selvässä ja kohtuullisen kokoisessa riidassa. Suuren vahingon, vaikean teknisen virheen tai täysin vastuunsa kiistävän urakoitsijan kanssa juristin käyttäminen jo neuvotteluvaiheessa voi viedä asiaa tehokkaammin eteenpäin.

Kuluttajaneuvonta tai kuluttajariitalautakunta eivät ole pakollisia vaiheita ennen juristin käyttämistä tai kanteen nostamista. Kuluttajariitalautakunta kuitenkin edellyttää yleensä, että kuluttaja on ensin reklamoinut yritykselle ja ollut yhteydessä kuluttajaneuvontaan.

Käräjäoikeuden tuomio sitoo osapuolia ja voidaan panna täytäntöön. Oikeudenkäyntiin liittyy samalla huomattava kuluriski, minkä vuoksi sovinnon mahdollisuus kannattaa arvioida ennen kanteen nostamista.

Juristin ottaminen mukaan ei tarkoita päätöstä lähteä oikeuteen. Juristi voi tulla avuksi heti, kun virheen vastuu, vaatimuksen määrä tai oikea etenemistapa on epäselvä.

Juristi voi:

• arvioida sopimuksen ja muun kirjallisen aineiston merkityksen
• auttaa valitsemaan tarvittavan teknisen asiantuntijan, jonka työstä juristilla on hyviä kokemuksia
• muotoilla reklamaation ja rahamääräiset vaatimukset riittävällä tarkkuudella
• arvioida maksusta pidätettävän osuuden määrän
• olla yhteydessä urakoitsijaan kuluttajan puolesta
• johtaa neuvotteluja ja valmistella kirjallisen sovintosopimuksen
• selvittää oikeusturvavakuutuksen käyttömahdollisuuden heti aluksi
• arvioida kuluttajariitalautakunnan ja käräjäoikeuden soveltuvuutta asian ratkaisemisessa

JuriNetin kokemuksen mukaan kiinteistöjuristin laatimalla reklamaatiolla ja vaatimuskirjeellä on enemmän painoarvoa kuin kuluttajan itsensä laatimalla kirjeellä.

Ulkopuolinen juristi voi helpottaa neuvottelua, jos tilaajan ja urakoitsijan välinen keskusteluyhteys on katkennut. Hän erottaa oikeudellisesti perustellut vaatimukset tunnekuormasta ja auttaa etsimään ratkaisun, jonka molemmat osapuolet voivat hyväksyä.

Sovintoa voidaan neuvotella ennen oikeudenkäyntiä. Jos asia on jo viety käräjäoikeuteen, osapuolet voivat edelleen neuvotella keskenään tai hakeutua tuomioistuinsovitteluun. JuriNetin aiemmassa omakotitalon kauppariitaa ja sovintoa käsittelevässä Rakentaja.fi-artikkelissa Markus Talvio korostaa, ettei hyvän avustajan tehtävänä ole kuljettaa asiaa automaattisesti kohti oikeudenkäyntiä, jos ratkaisu voidaan löytää neuvottelemalla.

– On juristeja ja juristeja. Rakentamiseen perehtynyt juristi kannattaa ottaa mukaan alusta saakka. Se ei ole kustannus vaan säästö. Kiinteistöjuristimme ovat kokeneita riidanratkaisijoita, jotka osaavat argumentoida asiakkaansa vaatimusten perusteet vastapuolelle niin, että myös vastapuoli ymmärtää olevansa pulassa, jos asiaa ei sovita.

– Kokenut kiinteistöjuristi edesauttaa asian ratkaisemista olennaisen tärkeällä tavalla. Me emme halua riidellä vaan sopia riidat. Tarvittaessa toki osaamme riidellä loppuun saakka, Talvio sanoo.

Kotivakuutukseen sisältyvä oikeusturvavakuutus voi korvata remonttiriidasta aiheutuvia asianajo- ja oikeudenkäyntikuluja. Korvattavuus ratkaistaan vakuutusehtojen perusteella.

Riita syntyy vakuutusehtojen näkökulmasta yleensä silloin, kun yksilöity vaatimus kiistetään perusteeltaan tai määrältään. Oikeusturvavakuutuksen käyttö edellyttää tavallisesti, että asia voitaisiin viedä käräjäoikeuden käsiteltäväksi. Oikeusturvaetua haetaan vakuutusyhtiöltä etukäteen ennen suurempien juristikulujen syntymistä. Asiakkaalle jää yleensä maksettavaksi vain omavastuu, joka on tavallisesti 15 prosenttia asianajo- ja oikeudenkäyntikuluista.

Kuluttajariitalautakunnan käsittely on maksutonta, ja osapuolet vastaavat lähtökohtaisesti omista käsittelykuluistaan. Se on kuitenkin hidas prosessi. Lautakunta ei suosittele korvattaviksi asianajokuluja, jotka ovat syntyneet asian hoitamisesta lautakunnassa. Oikeusturvavakuutuksen mahdollinen korvaus ratkaistaan vakuutuskohtaisesti.

Tarkista omasta vakuutuskirjastasi ja vakuutusehdoistasi:

• vakuutuksen enimmäiskorvaus
• omavastuun määrä
• korvataanko vastapuolen oikeudenkäyntikuluja
• miten ennen oikeudenkäyntiä syntyneitä kuluja korvataan
• koskeeko vakuutus juuri kyseistä asuntoa tai kiinteistöä
• miten vakuutuksen kahden vuoden sääntö vaikuttaa tilanteeseen.

Arvioi juristiemme kanssa, kuinka pitkälle oikeusturvavakuutuksesi korvaus riittää asian hoitamisessa.

Jos oikeusturvavakuutus on ollut riidan syntyessä voimassa alle kaksi vuotta, myös riidan perusteen pitää yleensä olla syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana. Aiemman saman sisältöisen vakuutuksen yhtäjaksoinen voimassaolo toisessa vakuutusyhtiössä voidaan ottaa huomioon. Vakuutusyhtiötä vaihdettaessa vakuutusturvaan ei siksi kannata jättää katkosta.

Juristin käytön kustannuksiin vaikuttavat muun muassa asian laajuus, oikeusturvavakuutus ja se, miten riita ratkaistaan. Lue, mistä juristin palkkio muodostuu ja kuka kustannuksia voi korvata.

Lähteet

• Kuluttajansuojalaki 38/1978, Finlex
• KKV: Remonttien yleisimmät ongelmatilanteet
• KKV: Remontin tarjouspyyntö ja sopimus
• KKV: Palvelun viivästys
• KKV: Palvelun virheen hyvittäminen
• KKV: Vahingonkorvaus palvelun virheestä ja viivästyksestä
• KKV: Kuluttajaneuvonta
• Kuluttajariitalautakunta: Ennen ratkaisupyynnön laatimista
• Kuluttajariitalautakunta: Remontit ja rakentaminen
• Terveet tilat 2028: Rakennuksen kuntotutkijat
• FISE: Kosteusvaurion kuntotutkijan pätevyys
• FINE: Oikeusturvavakuutus
• Rakentaja.fi: Omakotitalon kauppariita voi tulla kalliiksi – juristi kertoo, miksi sovintoa kannattaa harkita ajoissa