Vanhempi haluaa asua kotona – mistä läheinen tietää, että kaikki on hyvin?
Koti voi tunnistaa avuntarpeen myös automaattisesti
Kodin sensorit voivat havaita kaatumisen, liikkumattomuuden ja muutoksen tavallisessa päivärytmissä ilman kameravalvontaa. (Kuva: Envato)
Vanhempi vakuuttaa pärjäävänsä kotona aivan hyvin. Kaupassa käynti onnistuu, ruoka valmistuu ja tutussa kodissa on hyvä olla. Läheinen saattaa silti huomata pieniä muutoksia. Puhelimeen vastaaminen kestää tavallista pidempään, yöllä liikutaan enemmän, päivärytmi muuttuu tai edellisestä kaatumisesta jäi mieleen kysymys, mitä olisi tapahtunut, jos vanhempi ei olisi päässyt itse ylös. Huoli voi kasvaa vähitellen, vaikka mitään yksittäistä suurta tapahtumaa ei olisi sattunut.
Kotona asumisen turvallisuutta on totuttu parantamaan tukikahvoilla, valaistuksella, esteettömillä kulkureiteillä, turvapuhelimella ja turvarannekkeella. Niiden rinnalle on tullut teknologiaa, joka pystyy seuraamaan kodissa tapahtuvia muutoksia ilman kameraa ja ilman, että asukkaan täytyy muistaa kantaa laitetta mukanaan. Tällainen järjestelmä voi havaita esimerkiksi kaatumisen tai tavallista pidemmän liikkumattomuuden ja välittää tiedon avuntarpeesta automaattisesti. Samalla esiin nousee tärkeä kysymys: kuinka paljon kotona asuvaa ihmistä voidaan ja kannattaa seurata turvallisuuden vuoksi?
Milloin vanhemman pärjäämisestä kotona kannattaa huolestua?
Kotona pärjääminen muuttuu harvoin yhdessä yössä. Ensimmäiset merkit voivat näkyä arkisissa asioissa: unirytmi muuttuu, ruokailu jää epäsäännölliseksi, liikkuminen vähenee tai WC-käyntien määrä muuttuu selvästi. Joskus huoli alkaa kaatumisesta tai tilanteesta, jossa vanhempi on lähtenyt yöllä liikkeelle eikä ole hahmottanut ympäristöään entiseen tapaan. Läheinen näkee kuitenkin vain pienen osan vuorokaudesta, etenkin jos hän asuu toisella paikkakunnalla.
Tavallinen puhelinsoitto kertoo, että kaikki oli hyvin juuri sillä hetkellä, kun puheluun vastattiin. Se ei kerro, mitä yön aikana tapahtui tai kuinka pitkään vanhempi on ollut liikkumatta ennen soittoa. Tästä syystä kodin turvallisuuden arvioinnissa kannattaa katsoa yksittäisten vaaranpaikkojen lisäksi koko arkea. Pystyykö vanhempi hälyttämään apua itse? Mitä tapahtuu, jos hän kaatuu eikä pääse puhelimen luo? Entä huomataanko vähitellen tapahtuva muutos toimintakyvyssä ennen kuin siitä seuraa vakava tilanne?
Turvaranneke vaatii käyttäjältään toimintaa – sensorit voivat havaita tilanteen itse
Turvaranneke ja turvapuhelin ovat monelle toimivia ratkaisuja, mutta niihin liittyy yksi käytännön ehto: avun tarvitsijan pitää yleensä pystyä käynnistämään hälytys. Jos ranneke on jäänyt pöydälle, ihminen menettää tajuntansa tai kaatumisen jälkeen ei pysty painamaan painiketta, hälytys voi jäädä tekemättä.
Seniortekin HoivaTurva toimii toisella periaatteella. Kotiin sijoitettavat langattomat anturit voivat seurata esimerkiksi liikkumista ja liikkumattomuutta, sängyssä olemista, kaatumista ja asunnosta poistumista. Järjestelmä muodostaa käsityksen asukkaan tavallisesta vuorokausirytmistä ja reagoi määriteltyihin poikkeamiin. Jos järjestelmä havaitsee tilanteen, joka edellyttää reagointia, tieto voidaan välittää ennalta määritellylle läheiselle tai hoitotaholle. Asukkaan ei tarvitse itse käynnistää hälytystä.
Ajatus on yksinkertainen: turvallisuuden ei pitäisi riippua siitä, pystyykö ihminen toimimaan juuri silloin, kun jotain sattuu. Samalla automaattinen seuranta voi antaa tietoa hitaammista muutoksista. Jos esimerkiksi unirytmi muuttuu selvästi tai normaali liikkuminen vähenee, muutos voidaan huomata aikaisemmin kuin satunnaisilla käynneillä tai puheluilla.
Lataa esite (pdf): Seniortek Hoivaturva 24/7
Voiko ikääntyvän vanhemman kotia seurata ilman kameraa?
Kotona tapahtuva seuranta tuo nopeasti mieleen kameran, mutta sensoripohjainen järjestelmä toimii eri tavalla. HoivaTurvaan ei kuulu kameravalvontaa, eikä järjestelmä välitä kuvaa asunnosta. Anturit havainnoivat tapahtumia ja liikettä, joten läheisen tai hoitajan ei tarvitse katsella, mitä ihminen kodissaan tekee.
Ero on yksityisyyden kannalta merkittävä. Koti on myös silloin ihmisen yksityinen tila, kun toimintakyky heikkenee ja avuntarve kasvaa. Turvallisuutta lisäävän tekniikan pitäisi sopia asukkaan tilanteeseen eikä muuttaa kotia paikaksi, jossa ihminen kokee olevansa jatkuvan tarkkailun kohteena. Siksi järjestelmää valittaessa kannattaa selvittää konkreettisesti, mitä tietoa se kerää, kuka tiedon näkee, mistä tilanteista hälytys lähtee ja mitä hälytyksen jälkeen tapahtuu.
Teknologian käyttöön vanhuspalveluissa valmistellaan uusia sääntöjä
Kysymys teknologian ja ihmisen oman päätösvallan suhteesta on juuri nyt erityisen ajankohtainen. Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan lainsäädäntöä, jolla teknologian käyttöä sosiaalihuollon palveluissa, kuten vanhustenhoidossa, täsmennetään. Hallitus päätti kesällä 2026 täydentää esitystä perustuslakivaliokunnan lausunnon perusteella, ja lakien on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2027 alussa.
Valmistelussa lähtökohtana on, että teknologiaa voidaan hyödyntää nykyistä laajemmin, mutta samalla asiakkaan perusoikeuksien, asiakasturvallisuuden sekä henkilökohtaisen vuorovaikutuksen on toteuduttava. Teknologia ei siten ole vain kysymys siitä, mitä laitteilla pystytään teknisesti seuraamaan. Olennaista on myös se, sopiiko ratkaisu juuri kyseisen ihmisen tarpeisiin ja miten hänen oikeutensa toteutuvat teknologiaa käytettäessä.
Info
Mitä on tarkoitus muuttaa 1.1.2027?
Sosiaalihuollon palveluissa käytettävää teknologiaa koskevaa lainsäädäntöä ollaan uudistamassa. Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2027. Uudistus koskee muun muassa sosiaalihuoltolakia ja vanhuspalvelulakia, ja sillä halutaan luoda nykyistä tarkemmat säännöt teknologian käytölle esimerkiksi vanhustenhoidossa.
Teknologiaa voitaisiin hyödyntää nykyistä laajemmin. Sääntely koskisi esimerkiksi videovälitteisiä etäkäyntejä sekä asiakkaan toimintaa havainnoivaa sensoriteknologiaa.
Ratkaisun pitäisi sopia juuri kyseiselle asiakkaalle. Teknologian käytön tulisi vastata asiakkaan tarpeisiin ja soveltua hänen palveluunsa. Arvioinnissa huomioitaisiin myös asiakkaan kyky ymmärtää, miten teknologia vaikuttaa hänen saamaansa palveluun.
Yksityisyydelle ja muille perusoikeuksille asetetaan rajat. Mitä voimakkaammin teknologinen ratkaisu puuttuu asiakkaan perusoikeuksiin, sitä tarkemmat edellytykset sen käytölle tarvitaan.
Turvallisuus ja ihmisen kohtaaminen säilyvät keskeisinä. Teknologian käytössä on turvattava asiakasturvallisuus sekä asiakkaan oikeus inhimilliseen kohtaamiseen ja henkilökohtaiseen vuorovaikutukseen.
Lakimuutosten käsittely on vielä kesken, joten lopullinen sisältö voi muuttua ennen suunniteltua voimaantuloa 1.1.2027.
Turvallinen kotona asuminen ei tarkoita jatkuvaa valvontaa
Hyvin suunniteltu turvateknologia voi toimia kodissa suurimman osan ajasta huomaamatta. HoivaTurvan anturit sijoitetaan kotiin, eikä asukkaan tarvitse käyttää ranneketta tai muuta tunnistinta. Seniortekin mukaan järjestelmä voidaan mukauttaa asukkaan ja asunnon mukaan, ja siihen voidaan liittää tarvittaessa myös esimerkiksi ovi-, savu- ja lämpötilavalvontaa.
Tällä on merkitystä myös itsenäisyyden kannalta. Jos läheisen turvallisuutta yritetään varmistaa jatkuvilla puheluilla ja tarkistuskäynneillä, hyvää tarkoittava huolenpito voi alkaa tuntua molemmista raskaalta. Automaattisesti taustalla toimivan järjestelmän tarkoitus on nostaa esiin tilanteet, joissa jotakin poikkeavaa todella tapahtuu. Tavallisena päivänä vanhempi saa jatkaa omaa arkeaan omassa kodissaan.
Kaatuminen ei ole ainoa tilanne, jonka koti voi havaita
Kaatuminen on helposti ymmärrettävä syy hankkia turvateknologiaa, mutta arjen muutokset voivat kertoa avuntarpeesta jo ennen yksittäistä tapaturmaa. HoivaTurvalla voidaan Seniortekin mukaan seurata esimerkiksi sängyssä olemista ja unirytmiä, liikkumista tai liikkumattomuutta, WC-käyntejä, ruokailuun liittyviä tapahtumia sekä asunnosta poistumista. OmaTurva-verkkopalvelusta läheinen voi puolestaan seurata päivärytmiä ja pidemmällä aikavälillä tapahtuvia muutoksia.
Yksittäisestä poikkeamasta ei pidä tehdä pitkälle meneviä päätelmiä ihmisen terveydestä, mutta pidemmän ajan muutos voi olla syy selvittää tilannetta tarkemmin. Jos normaalisti aktiivinen ihminen alkaa viettää huomattavasti enemmän aikaa sängyssä tai tuttu vuorokausirytmi muuttuu, läheinen voi ottaa asian puheeksi. Näin teknologian arvo ei rajoitu hätätilanteeseen, vaan se voi auttaa huomaamaan, että arjessa on tapahtunut jotakin tavallisesta poikkeavaa.
Kenelle kodin automaattinen turvajärjestelmä sopii?
Tarvetta kannattaa arvioida ennen kaikkea ihmisen arjen perusteella. Seniortek kertoo HoivaTurvan soveltuvan yksin asuville ihmisille, joiden toimintakyky on heikentynyt, sekä esimerkiksi sairaalasta kotiutuvan tueksi. Käytännössä järjestelmä voi tulla ajankohtaiseksi myös silloin, kun vanhempi haluaa jatkaa asumista tutussa kodissaan, mutta läheiset eivät enää koe pelkkää puhelinyhteyttä riittäväksi turvaksi.
Ratkaisua valittaessa kannattaa käydä vanhemman kanssa läpi, mikä häntä itseään arjessa huolestuttaa. Yhdelle suurin riski on kaatuminen, toiselle yöllinen liikkuminen ja kolmannelle tilanne, jossa avun kutsuminen omin voimin voisi olla vaikeaa. Kun seuranta rakennetaan todellisten tarpeiden ympärille, kotiin ei tarvitse tuoda tekniikkaa vain varmuuden vuoksi.
Viisi merkkiä, jolloin kodin turvallisuus kannattaa arvioida uudelleen
Kodin turvallisuuden kokonaisarvio on paikallaan, jos vanhempi on kaatunut tai hänellä on ollut useita läheltä piti -tilanteita, yöaikainen liikkuminen on lisääntynyt, tavallinen päivä- tai unirytmi on selvästi muuttunut, yhteyden saaminen on alkanut olla epävarmaa tai on perusteltu epäilys siitä, ettei hän pystyisi hätätilanteessa itse hälyttämään apua.
Turvateknologian lisäksi samalla kannattaa tarkistaa kodin fyysiset vaaranpaikat. Kulkuväylät, kynnykset, matot, valaistus, kylpyhuone, portaat ja paloturvallisuus vaikuttavat kaikki siihen, kuinka turvallista kotona on liikkua. Teknologia toimii parhaiten osana tätä kokonaisuutta: ensin vähennetään ehkäistävissä olevia vaaroja ja sen jälkeen mietitään, missä tilanteissa automaattinen havainto tai hälytys voisi tuoda lisäturvaa.
Vanhemman kanssa kannattaa puhua turvallisuudesta ennen ensimmäistä hätätilannetta
Turvateknologiasta on helpompi keskustella silloin, kun mitään vakavaa ei ole vielä tapahtunut. Keskustelun lähtökohdaksi voi ottaa vanhemman oman tavoitteen: jos hän haluaa jatkaa asumista tutussa kodissa mahdollisimman pitkään, millaiset ratkaisut auttaisivat tekemään siitä turvallista? Silloin tekniikka ei näyttäydy keinona ottaa ihmiseltä päätösvaltaa pois, vaan yhtenä välineenä oman arjen jatkamisessa.
Seniortekin HoivaTurva on suunniteltu toimimaan kodissa ilman kameravalvontaa ja ilman asukkaassa mukana kulkevaa tunnistinta. Järjestelmä seuraa määriteltyjä arjen tapahtumia ja voi välittää hälytyksen automaattisesti silloin, kun havaitaan avuntarpeeseen viittaava poikkeama.
Jos oman vanhemman pärjääminen kotona on alkanut mietityttää, kodin turvallisuutta kannattaa arvioida ennen kuin huoli muuttuu hätätilanteeksi. Seniortekin asiantuntijan kanssa voi käydä läpi kodin ja asukkaan tilanteen sekä selvittää, millainen turvaratkaisu sopisi juuri kyseiseen arkeen.
Tutustu Seniortekin HoivaTurvaan ja selvitä, miten vanhemman turvallista kotona asumista voidaan tukea.
Jätä yhteydenottopyyntö Seniortekin palveluista ja ratkaisuista
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Luetuimmat
Uusimmat