Korvausilmaventtiileillä sisäilma kuntoon

Huonosti toimiva ilmanvaihto ei ole vain viihtyvyyskysymys. Se altistaa asukkaat jatkuvasti terveyshaitoille, usein huomaamatta, koska ongelma etenee hitaasti taustalla vuosien ajan. Samaan aikaan rakenteisiin kertyvä kosteus voi käynnistää mikrobikasvua ja lahovaurioita, jotka pahenevat sitä mukaa kun tilanne jatkuu korjaamattomana ja tulevat ilmi usein vasta silloin, kun vahinko on jo laaja.

Siinä vaiheessa puhutaan enää harvoin muutamasta sadasta eurosta: kosteusvaurioiden korjaaminen ja mahdollinen saneeraus voivat maksaa tuhansia, pahimmillaan kymmeniä tuhansia euroja. Ilmanvaihto kannattaakin korjata toimivaksi ajoissa. Puuttuvien korvausilmaventtiilien lisääminen kustantaa vain muutamia satoja euroja ja voi säästää sekä asukkaiden terveyden että kodin arvon.

Korvausilmaventtiilien tehtävä on yksinkertainen mutta tärkeä: tuoda sisään uutta ilmaa juuri sinne, missä sitä tarvitaan, eli makuuhuoneisiin ja muihin oleskelutiloihin. Samalla korvausilmaventtiileistä sisään tuleva ilma huuhtelee tilat epäpuhtauksista ja kosteudesta virratessaan kohti poistoilmaventtiileitä.

Korvausilman puute ei aina näy suoraan, mutta sen tyypillisiä merkkejä ovat esimerkiksi makuuhuoneen tunkkainen ilma aamuisin, hajujen kulkeutuminen huoneesta toiseen sekä ikkunoiden huurtuminen. Asukas saattaa kokea myös oireita, kuten nenän tukkoisuutta, hengitystieoireita, väsymystä, univaikeuksia ja päänsärkyä.

Myös vedon tunne voi kieliä korvausilman puutteesta. Jos korvausilmaventtiilejä on liian vähän tai ne on suljettu, poistoilmanvaihto alkaa hakea korvaavaa ilmaa muualta. Ilmaa voi virrata sisään esimerkiksi rakenteiden raoista, ikkuna- ja lattialiittymistä, sähkörasioiden putkituksista tai viemäreistä. Näitä hallitsemattomia reittejä pitkin sisään tuleva ilma kuljettaa mukanaan epäpuhtauksia ja aiheuttaa vetoa erityisesti lattianrajassa ja ikkunoiden läheisyydessä.

Suomalaisissa asunnoissa on käytössä pääasiassa kolme ilmanvaihtojärjestelmää. Uudemmissa, 2000-luvun jälkeen rakennetuissa taloissa yleisin on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä. Se sekä tuo raitista ilmaa sisään että poistaa käytetyn ilman koneen avulla.

Vanhemmissa rakennuksissa ilmanvaihto on toteutettu jommallakummalla seuraavista tavoista. Koneellisessa poistoilmanvaihdossa huippuimuri poistaa ilman ja korvausilman pitäisi tulla sisään korvausilmaventtiilien kautta. Huonossa tapauksessa korvausilmaa imeytyy sisään vain rakenteiden vuotokohdista. Painovoimaisessa ilmanvaihdossa taas ilma poistuu poistohormien kautta luonnollisen paine-eron avulla. Myös tällöin korvausilman saanti pitää ratkaista korvausilmaventtiileillä, ei rakennuksen ilmavuodoilla.

Sekä koneellisessa poistoilmanvaihdossa että painovoimaisessa ilmanvaihdossa korvausilmaventtiilit ovat siis kriittinen osa, joka ratkaisee koko järjestelmän toimivuuden.

Ongelman juurisyy löytyy hyvin usein juuri korvausilmasta: venttiilit puuttuvat, niitä on liian vähän tai ne ovat rikki tai tukittu. Osassa ratkaisuja venttiiliä pitää lisäksi muistaa säätää itse vuodenajan mukaan, mikä unohtuu helposti arjessa.

Myös suodattimen kunto vaikuttaa ilmanvaihdon toimintaan. Suodatin kannattaakin tarkistaa ja vaihtaa säännöllisesti: kaikki suodattimet eivät kuitenkaan ole laadultaan samanveroisia, ja vertailuissa on todettu merkittäviä eroja erityisesti terveydelle haitallisimpien pienhiukkasten suodatustehossa eri valmistajien suodattimien välillä. Heikkotehoinen suodatin päästää läpi katupölyä, siitepölyä ja pienhiukkasia, jolloin moni päätyy sulkemaan venttiilin kokonaan, vaikka juuri se heikentää ilmanvaihtoa entisestään. Sen sijaan kannattaa valita venttiili, johon saa asennettua laadukkaan, tehokkaasti pienhiukkasia suodattavan suodattimen. Silloin raitis ilma pääsee kulkemaan sisään ilman, että sen mukana tulee ylimääräisiä epäpuhtauksia.

Korvausilmaventtiili tarvitaan oleskelutiloihin: makuuhuoneisiin, olohuoneeseen ja saunaan. Niistä ilma jatkaa kulkuaan tiloihin, joissa on poistoilmaventtiili, kuten wc, keittiö, vaatehuone ja suihkutila. Joissain rakennuksissa poistoilmaventtiilin tehtävää hoitaa takan hormi.

Venttiilien määrässä hyvä nyrkkisääntö on yksi venttiili riittää tuomaan ilmaa noin 20 lattianeliötä kohti – 80 neliön asuntoon tarvitaan siis noin neljä korvausilmaventtiiliä. Liian vähäinen venttiilimäärä voi johtaa siihen, että ilma tulee sisään liian suurella paineella ja aiheuttaa vedon tunnetta. Oikea venttiilimäärä ja niiden sijoittaminen mahdollisimman korkealle, mahdollisuuksien mukaan lämpöpatterin yläpuolelle, tasoittavat ilmavirtaa.

Perinteistä korvausilmaventtiiliä säädetään käsin, yleensä vivusta kääntämällä tai narusta vetämällä. Velco-korvausilmaventtiili hoitaa säätämisen puolestasi. Venttiilin sisäänrakennettu termostaatti ohjaa venttiililautasen avausta ulkolämpötilan mukaan: lämpimällä säällä venttiili avautuu enemmän ja kylmällä vähemmän. Omavarainen termostaatti toimii ilman sähköä. Kovimmillakin pakkasilla venttiili jää muutaman millimetrin raolleen, jotta ilmanvaihto toimii myös talvella. Näin jatkuvalle käsisäädölle ei ole tarvetta, vaan korvausilman saanti pysyy tasapainossa ja ilmanvaihto toimii ympäri vuoden. Ratkaisu on erinomainen kodin lisäksi myös kesämökille, jotta ilmanvaihto pysyy riittävänä myös käyttökauden ulkopuolella.

Venttiilin suodattimella on oma roolinsa hyvän sisäilman varmistamisessa: Velco-suodattimet saavuttavat sähköisesti varatun 3M Filtrete-materiaalinsa avulla erittäin korkean suodatustehon ja ovat saaneet Allergia-, iho- ja astmaliiton Allergiatunnuksen® ainoana korvausilmaventtiilien suodattimena.

Helpoin tapa aloittaa on tarkistaa ilmanvaihdon toiminta makuuhuoneessa. Selvitä, mistä raitista ilmaa tulee huoneeseen. Jos selkeää reittiä ei löydy ja joudut avaamaan ikkunan saadaksesi huoneeseen uutta ilmaa, korvausilma tulee todennäköisesti sisään hallitsemattomia reittejä pitkin.

Sisäilman parantaminen ei useinkaan vaadi suurta remonttia, mikäli toimeen tarttuu ajoissa. Monissa tapauksissa jo puuttuvien korvausilmaventtiilien lisääminen riittää parantamaan ilmanvaihdon toimintaa merkittävästi. Venttiilien lisääminen on kustannuksiin nähden erittäin järkevä toimenpide: muutaman sadan euron investoinnilla voidaan tehostaa ilmanvaihdon toimivuutta, pitää sisäilma hyvänä ja auttaa suojaamaan rakennuksen rakenteita myös tulevina vuosina.